kosteissa tiloissa (seinissä taikka lattiassa).
Ruotsissa nostettiin tänään häly asiasta ja ilmeisesti kipsilevyt joissa on orgaanista materialia kielletään parin viikon sisällä ...
Jos kosteussulku pettää tai kosteutta on päässyt materialeihin niin riski on olemassa, myöskin jos levyt ovat päässeet kostumaan ja niissä on kierrätyspaperipinnoite joka jo itsessään saattaa sisältää hometta johtuen siitä että kierrätyspaperi ei aina säilytetä kuivassa tilassa ja kasvusto pääsee vauhtiin jos kosteutta lisätään.
http://www.dn.se/DNet/jsp/polopoly.jsp?d=147&a=661330
... tämä on oikeastaan jatkoa edelliselle homejutulle missä ulkoseinän rappaus tulee kosketukseen seinälevyn/koolauksen kanssa ilman tuuletusrakoa ...
Ruotsissa nostettiin tänään häly asiasta ja ilmeisesti kipsilevyt joissa on orgaanista materialia kielletään parin viikon sisällä ...
Jos kosteussulku pettää tai kosteutta on päässyt materialeihin niin riski on olemassa, myöskin jos levyt ovat päässeet kostumaan ja niissä on kierrätyspaperipinnoite joka jo itsessään saattaa sisältää hometta johtuen siitä että kierrätyspaperi ei aina säilytetä kuivassa tilassa ja kasvusto pääsee vauhtiin jos kosteutta lisätään.
http://www.dn.se/DNet/jsp/polopoly.jsp?d=147&a=661330
... tämä on oikeastaan jatkoa edelliselle homejutulle missä ulkoseinän rappaus tulee kosketukseen seinälevyn/koolauksen kanssa ilman tuuletusrakoa ...
Vastaukset 22
Vanhimmat
Suomessa tämä asia on tiedetty jo vuosia ja suomalainen kipsilevyteollisuus on muuttanut levyjen koostumusta siten, että vaarallisia homekasvustoja (kuten Stachybotrys atra) ei niihin tule.
Tieto perustuu suomalaiseen tutkimukseen, joka on maailman edistyksellisisintä homeasioissa.
Olet itse Gyprocila töissä vai?
Jos olet niin kerro enemmän,jotain linkkejä mistä asiasta voi lukea.
Mun käsittääkseni se Suomen gyproc firma on muyyty jo aikoja sitten ja sama omistaja on myös Ruotsissa joten tekniikkakin on samaa.
Korjaa jos olen väärässä?
voin olla väärässäkin. En ole Gyprocilla töissä. Olen enemmänkin tuolla mikrobitutkimuspuolella. En kuitenkaan itse ole ollut juuri kyseisen aiheen kanssa tekemisissä. Sen tiedän, että eri raaka-aineita käyttämällä on saatu kehitettyä mikrobivaurioiden kannalta turvallisempia kipsilevyjä. Asiasta on väitöskirjatasoinen tutkimustyökin. Olen ollut siinä uskossa, että kipsilevyteollisuus olisi ilman muuta muuttanut koostumuksia tämän tiedon saatuaan. Käsittämätöntä, jos näin ei ole tapahtunut. Jos jollakin on tarkempaa tietoa asiasta, niin olisin kiinnostunut.
Tässä linkki väitöskirja-artikkeliin:
http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2004/2_2004/koostumuksen_muuttaminen_voi_vahentaa_mikrobikasvua_kipsilevylla/
Tuossa DN.se artikkelissa oltiin sitä mieltä että testeissä uudet märkätilakipsilevyt olivat vielä surkeampia kuin tavalliset ... tässä sen näkee kuinka käy kun mikrobittitutkijat ja tehtaanpaapat läträä yhdessä, vituttaa kun ajattelen kuinka loppuasiakkaat käytetäään gammatestaajana (=loppukäyttäjä joutuu ottamaan käyttöön testaamatonta ratkaisua) ja kaikki osapuolet sitten syyttää toisiaan välttääkseen korvausvastuuta.
raivota kuluttajaviranomaisille. Tutkijat eivät voi vaikuttaa siihen, mitä ihmisille myydään.
kun on kipsit homeessa. Kyllä nuo tutkijat ja tuotekehitysosastot pitäisi pystyä parempaan ja todellakin tuoda sellaisia tuotteita markkinoille jotka sietävät jo tiedossa olevaa rasitusta. Jos kipsilevyvalmistaja väittää että ei ole koskaan kuullut että eristeet ovat pettäneet tai aiheuttanut ongelmia niin sen pitäsi pistää tk-osasto pihalle ja toiset tilalle.
kaatopaikalta löytyi kummallista ainetta. paperipinotteisia levyjä joiden välissä oli valkoista liitua.kysyin kaatopaikan pitäjältä,mitä se on,se on jotain epäonnnistunutta rakennusmateriaalia.no siita sai hyvää liitua millä piirtää.no tänä päivänä
tämä samainen "liituaines"tuntuu olevan suomen tärkein rakennusaine,ystävänsä lastulevyn kanssa.suomi on täynnä puuta joka sahataan puruksi ja tehdään siitä lastulevyä.
kylläkin puhua yliopiston tutkijoista. He eivät voi sanella markkinavoimille mitään. Viranomaisten tehtävänä on huolehtia, ettei kuluttajille myydä mitä tahansa. Tai sitten kuluttajien on itse oltava valveutuneita.
olen saanut koulutuksen märkätilojen rakentamiseen,josta minulla on vtt:n sertifikaatti,koulutuksessa painotettiin juuri kipsilevyrakentamista ja miten siihen tehdään vedeneristys,ja niinkuin tuossa aikaisemmin jo vastattiin,niin kyllä Gyprocilla on otettu huomioon mahdolliset kosteusasiat,eri asia tietysti,jos käyttää jotain halpaa Venäläistä kipsilevyä,semmostakin jostain saa,mutta en tosiaan laittaisi märkätilaan,Gypgocin valmistamaa kyllä laitan!
Höpöhöpö huuhaa-juttuja. Kipsi on oikeastaan parempi kylppäriseinä materiaali kuin kivi. Se joka kitisee gyprocin käyttöä vastaan ei ole koskaan tehnyt remontteja.
kipsilevyn puolesta märkätiloissa, ei ole koskaan tehnyt kosteusvaurion purkutöitä.
Ei pitäisi niin sokeasti luottaa vesieristysten pitävyyteen, että laittaa vesieristeen alle erittäin homehtumisherkän materiaalin. Kipsilevyn.
Olisi hyvä jos nämä kaikenkokeneet remonttireiskat keskittyisivät oman työn sujumisen lisäksi joskus siihenkin, että rakenteesta tulisi mahdollisimman pitkäikäinen ja turvallinen.
periaatteessa säilyttää ulkona vesisateessa laasteja lukuunottamatta. Siis ei tietenkään säilytetä, mutta ne eivät muuta muotoaan tai pilaannu veden vaikutuksesta.
Kipsilevyä saa valitettavasti käyttää, mutta siihen ei oikeasti ole mitään perusteltuja syitä, koska laasteja ja kiviä löytyy joka lähtöön.
Mikäli levyseiniä on pakko tehdä, kaakeliluja on kipsilevyä varmempi vaihtoehto.
Kaikissa levyseinissä on kiinnitys oleellisin ja virheille alttein vaihe, jonka pitää olla riittävän tukeva ja varma.
Levyjen ruuvaus liian läheltä (varsinkin leikattua) reunaa aiheuttaa levyn murtumisen eli rakenne on siltä kohtaa irti, sanoi kuka tahansa mitä vain...
Tehty on purkutöitä. Just sen vuoksi kipsi on kiva. Oletko koskaan piikannut kaakeleita esim.tiilestä,lecasta tai siposta. Ja sen jälkeen oikonut sitä perunapeltoa. Saatikka funtsinut sen pölyn määrää kun kiveä hajotetaan.
Ois myös hyvä kun ikuisen talon rakentajat ymmärtäis että ikuisia taloja ei ole. Sen vuoksi rakentamisratkaisut kannattaisi tehdä mieluummin helposti korjattaviksi kuin "ikuisesti" kestäviksi.
asiaa vain remontintekijän, ei asukkaan kannalta.
On aika erikoinen asenne, että rakentamisessa pääasia on rakentamisen ja purkamisen helppous. Mutta niinhän se yleensä on, että remonttireiskaa ei voisi vähempää kiinnostaa työn laatu ja kestävyys, kun ei itse remonttikohteessa asu.
Kukaan ei ole kieltänyt kipsilevyn käytännöllisyyttä rakennusmateriaalina. Tosiasia vaan on se, että se homehtuu pirun helposti eikä sitä siksi pitäisi lainkaan märkätiloissa käyttää.
Sitäpaitsi kuitusementtilevy on keksitty, jos ei halua kiviseinää laatoittaa.
Ikuisesta talosta ei ehkä kannata haaveilla, mutta ei pitäisi olla liikaa vaadittu, että talo ei vanhentuessaankaan tuhoa asukkaittensa terveyttä.
Taas sitä jaksetaan itkeä asioista joista ei ymmärretä yhtään mitään. Aina on joku huonosti valivalivali kitikitikiti sattuu sattuu äiti tule auttamaan.
Kipsilevy on oikein käytettynä hyvän rakennustavan mukaista myös kosteissa tiloissa. Sitä että joku haluaa sinne jotakin muuta on jokaisen oma asia mutta ei siinä aina mitään järkeä ole. Nuo homehöpinät on kanssa oikea hysteerikkojen itkuvirsiä. Onko koskaan tullut mieleen että mahtaakohan materiaalivalmistajat (kipsi)itse olla perillä noista väitteistä ja suorittaneet tuotekehitystä kysymysten suhteen?
No tekniikkaa voidaan kehittää mutta ihmisten luulot on vaikeampia. Sitä esim. yhdistetään samassa lauseessa rakentamisen/purkamisen helppous ja kyseenalainen rakentamisen laatu. Pitäisikö vaikeat ja työläät ratkaisut nähdä takeena laadusta?
Tokihan sinne asiakkaan kylppäriin laitetaan mitä ikinä pyydetään mutta sitten taas alkaa valivalivali kun kuullaan mitä se kaikki lysti maksaa. Voihan sitä jokaiseen kylppäriin muurailla kivestä hauskoja tuulettuvia kuorirakenteita mutta aina se ei ole järkevää. Kaikessa tekemisessä on tietyt kustannuspaineet. Sitä moni palkkatyöläinen lentää perseelleen kun kuulee mitä työtunti maksaa. Ei ole myöskään syytä turhaan lihottaa rakennusurakoiden liikevaihtoa ylimitoitetuilla ratkaisuilla tarpeisiin nähden.
Sama se periaatteessa on laitatko lujaa vai knauffia. Jos vesieriste pettää niin molemmat on pakko avata. Kipsi vaan ilmaisee vian nopeammin mikä on tavallaan hyvä asia. Myös asukkaan kannalta.
Niinpä. Kipsilevy on "oikein" käytettynä "hyvän rakennustavan" mukaista.
Hyvällä rakennustavalla tarkoitat varmaankin yleistä käytäntöä. Kyllä, kipsilevykylppärit ovat yleinen käytäntö, sitä en ole kiistänyt... ongelma onkin se, että "hyvä rakennustapa" ei aina ole loppujen lopuksi kuitenkaan toimiva ratkaisu. Ennen nykymääräyksiä oli hyvää rakennustapaa, ettei vesieristeitä käytetty.
Kuten tässäkin viestiketjussa on jo todettu, uudet märkätilakipsilevyt eivät välttämättä edes ole sen parempia. Se on aivan varmaa että nekin ovat varsin homehtuvaa tavaraa, vaikka eivät ehkä yhtä katastrofaalisia kuin vanhemmat mallit.
Vaikeat ratkaisut eivät ole tae laadusta. Hälytyskellojen pitäisi kuitenkin aina soida kun remonttireiskat ylistävät jotain ratkaisua siksi, että se on niin helppo rakentaa ja purkaa. Tämän kun ei pitäisi olla se pääasia, vaan mahdollisimman turvallinen ja toimiva rakenne. Ylimääräisenä bonuksena on ihan hyvä, jos tämä voidaan toteuttaa vieläpä rakentajan kannalta helpolla ratkaisulla.
Taipumus etsiä aina mahdollisimman helppoja ratkaisuja on melko hyvä tae laadun puuttumisesta.
Mutta kaikki homeongelmathan ovatkin vain "hysteerikkojen itkuvirsiä", joten keskustelua lienee turha jatkaa.
..tulee aina ensimmäisenä. Kyllähän asbestinkin vaarat tiedettiin jo 1900-luvun alusta lähtien, mutta Suomessakin se saatiin kiellettyä vasta 1994, kun lukemattomat olivat jo menettäneet henkensä sen takia.
Asbestistakaan ei rakennusteollisuus halunnut luopua, koska se oli halpa ja monipuolinen rakennusmateriaali. Viis ihmisten terveydestä..
Taas jatkuu valivalivali kitikiti päläpälä. Ilman mitään järkevää perustelua.Valitetaan vain valittamisen halusta ilman kykyä eritellä aiheita saatikka esittää parempia ratkaisuja ongelmiin.
Sitä kun on niin helppo kitistä ja arvostella ja olla aina oppositiossa kun ei tarvi vastata mistään edes omista valituksista.
Vähän kuin perussuomalaisilta kysyttiin miten kohennetaan työllisyyttä. Vastaus oli jotta että pitää luoda työllistämiseen edellytyksiä. Siinäpä vasta kaikenkattava vastaus.
Itse asiasta vielä jotta yksi syy ongelmiin ja kalliisiin semmoisiin on nimenomaan kyky tai sen puute tehdä helposti huollettavia/korjattavia teknisiä ratkaisuja. Usko nyt jo sinäkin jääräpää että rakentamisen ongelmista yksi on nimenomaan kun suunitellaan siis ikuisia eikä helposti korjattavia ratkaisuja. Oletko koskaan korjannut maavaraista laattaa jossa on putkivuoto valun sisällä? Perussetti ja esimerkki ikuisesta ja vaikeasti korjattavasta rakenteesta ja niin valitettavan yleistä. Ja vain sen vuoksi kun ei muistettu aikoinaan että mikään ei ole ikuista ei edes kupariputki ja tuskin pvc:kään.
Ja esimerkki ei toki ole ainoa. Kerrostalokannan päälleräjähtävät kalliit putkiremontit on toinen ja listaa voisi jatkaa auriingon laskuun.
Helposti korjattava rakenne ei ole automaattinen tae laadusta mutta se on hyvä vakuutus kun korjaustarvetta tulee. Ja sitä takuulla tulee jopa ikuisiin taloihin.
Ja siis en käsitä tuota homehörhöilyä. Mikä ei perustu mihinkään järjelliseen faktaan vaan pelkästään kirjoittajan inttämiseen että kyllä se nyt vaan homehtuu.Onko se niin vaikea ymmärtää että kipsi ei homehdu vesieristeen alla koska home tarvii kosteutta elääkseen ja vesieriste pitää sen sieltä kipsistä pois ja takapuolella on lisäksi ilmavälit. Vai mitä meinaat mistä se kosteus sinne kipsin pääsee vesieristeen läpi?
Ja jos pääsee niin kipsi ilmaisee vuotavan vesieristeen melko nopeasti jotta ymmärretään ryhtyä toiminpiteisiin. Kivirakenteessa vuoto saatta norua rakenteisiin iät-ja ajat kunnes vika tulee ilmi jossakin muualla ja siihen mennessä koko talo on muualta jo lahonnut ja homehtunut ja polttaminen on enää ainoa parannuskeino. No ainakin kiviset kylppärin seinät on pystyssä ja vakuutusyhtiö voi niistäkin vähentää korvauksia kun ovat vielä käyttökelpoiset uutta taloa rakennettessa.
Taas toinen valivali kitikiti joka ei ymmärrä asioista mitään. Ensinnäkään asbestin vaaroista ei olla oltu tietoisia niinkauan mitä esität pelkästään jo siitäkin syystä kun asbestoosin itämisaika altistumisesta voi olla kymmeniä vuosia.Se vaikeuttaa varmaa diagnosointia.
Tilannetta voisi verrata kännykkään. Nykytiedon varassa kännykkä ei ole vaaraksi ihmiselle vaikka asiasta on epäilyjä. Myöhemmin voidaan asiasta olla eri mieltä jos tilastolliset informaatio tutkimukset antaa lisää varmuutta. Sitten taas valivalivali tapukset ihmetettelee miksi kännyköitä ei kielletty.
Syynä on sama kuin asbestillakin. Ala ja sen käyttäminen työllistää ja palvelee tuhansia ihmisiä päivittäisessä asianhoidossa niin että sen lopettaminen noin vain yhtäkkiä hallitsemattomasti ei ole mahdollista saatikka jos sen haitallisuudesta ei olla sataprosenttisen varmoja. Kyse ei ole siis pelkästään ihmisten terveydestä vaan myös hallitusta yhteiskunta rakenteesta. Mieti vaan mitä tapahtuisi ja miten se vaikuttaisi esim. sun elämään kun huomisesta eteenpäin kännykät ois kiellettyjä.
Suuriin muutoksiin tarvitaan aina varmuus ja niiden toteuttamiseen siirtymä aikaa.
Tiede-lehti kirjoitti jo vuonna 1999:
Rakennusmateriaali ratkaisee
– Hämmästyttävin havainto on ollut se, että mikrobin äkäisyys riippuu kasvuoloista ja rakennusmateriaalista, Aino Nevalainen sanoo.
Esimerkiksi streptomykeetin myrkyllisyys soluille vaihtelee kasvatuspinnan mukaan. Kipsilevyllä kasvettuaan se nitistää eteen sattuvia elimistön puolustusjärjestelmän soluja. Puun, betonin ja lasin pinnalla mikrobi on selvästi lauhkeampi.
– Tämä selittäisi, miksi pienetkin pitoisuudet voivat tietyssä talossa johtaa terveyshaittoihin, kun taas suuret itiömäärät muissa sisätiloissa tai ulkoilmassa eivät aiheuta oireita, Nevalainen pohtii.
Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, myös kipsilevyissä on eroja. Tuote ja sen kipsiraaka-aine vaikuttivat siihen, paljonko Kansanterveyslaitoksessa tutkitut hometalomikrobit lietsoivat elimistön tulehdusvälittäjäaineiden tuottoa. Kaikki levyt eivät aiheuta ongelmia.
Kierrätyslevyjen pinnalla Aspergillus versicolor -homesieni on häijyimmillään. – Kierrätysmateriaali on pidemmälle hajonnutta ja voi siksi suosia homemikrobin kasvua, Aino Nevalainen selittää.
Hän ei kuitenkaan halua osoittaa sormella mitään yksittäistä materiaalia. – Muilla saattaa olla kastuessaan toisenlaisia haittoja. Lisäksi teollisuus on ottanut havainnoista onkeensa ja kehittää tutkimustiedon pohjalta levyjä, joiden pinnalla mikrobit viihtyvät huonosti.
http://www.tiede.fi/arkisto/print.php?id=397&vl=
kuin etuveto auto. halvin vaihtoehto.kansa hyväksyy kaiken paskan mitä on tarjolla on.autotekniikassa halvin tapa rakentaa auto on
eteveto.rakennutekniikasssa halvin tapa on käyttää kyprokkia.talo maksaa uutena 200-300 tuhatta €,mitä sillä saa,kakkosnelosta ja tuhat kiloa kyprokkia.