kun tyttöön ensin ihastuu ja sitten eri vaiheiden jälkeen rakastuu oikein kunnolla, ja tyttö sitten kuitenkin menettää kiinnostuksensa ja kiinnostuu toiseen jätkään ja kaikki loppuu ennen aikojaan. Tulee "hieman" surullinen ja arvoton olo. Eikä varmana helpota vähään aikaan. Kyse oli siis todella tytöstä, johon rakastuin.
Hän oli Se Oikea.
Nyt alan ymmärtämään niitä, jotka tekevät itsemurhan...
Ei helvetti...
Hän oli Se Oikea.
Nyt alan ymmärtämään niitä, jotka tekevät itsemurhan...
Ei helvetti...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mistä tiedät, ettei tulevaisuudessa ole odottamassa vielä kymmenen kertaa parempi tyttö sinulle ja olisit vain onnellinen silloin, ettei tuosta mainitsemastasi jutusta tullut mitään?
Ei koskaan voi tietää, mitä hyvää tulevaisuudessa odottaa. Kannattaa odottaa ja katsoa.
mutta en ajattelekaan järjellä vaan tunteilla. Ja tunteeni kyllä sanoivat hänen olevan juuri Se jonka kanssa viihtyy erityisemmin kuin kenenkään muun kanssa missään koskaan. Vaikea selittää. Mielessäni ei ole oikein mitään muuta tällä hetkellä kuin hän ja omat epäonnistumiset.
Mulle on käyny hieman samanlailla. Oon ihastunu yhteen jätkään, joka on parhaita ystäviäni. Hän vietteli mut ja sitten hylkäs. tuntuu pahalta. Eikä sitä oikein osaa päästää irti siitä jota rakastaa. Koita jaksaa!
Arvaanpa, että ei ole kivaa? ;D
Ei vaan, kun ihan tosissaan varmasti löytyy monen monta kertaa parempi tyttö sitten tulevaisuudessa, ja olet vain onnellinen, ettet ole tämän mainitsemasi tapauksen kanssa elämääsi viettänyt. Tulevaisuudessa olisi vaikeat paikat muutoin ;D
Älä ajattele tunteella, joohan?
Hetken se kirpaisee, mutta nopeasti myös unohtaa. Löydät varmasti piankin jonkun mukavan tytön, johon ehkä rakastutkin.
Nyt ystävät ovat kaikkein parasta sinulle, joten lähde heidän kanssaan ulos! Keskustele heidän kanssa asioista, he varmasti sinua tukevat tällaisessa tilanteessa :>
ajattelinpa tunteella tai järjellä, hän on edelleen positiivisessa mielessä niin erityinen, että samanlaista en tule tapaamaan vaikka tulevaisuuteni olisi millainen. Tällä hetkellä tuntuu että kaikki tytöt ovat niin jotenkin "samanlaisia" häneen verrattuna. Kukaan ei kolahda.
Ja niistä parista ystävästä, mitä minulla on ei kyllä ole kauheasti apua. Jos puhuisin tästä aiheesta he nauraisivat räkäisesti jne.
Tiedän, olen pessimisti, mutta tästä en pääse eroon, vaikka yritänkin. Elämä vaan masentaa.
olin vielä pääsemässä melko kovasta masennuksesta eroon pääosin tuon tytön takia. Hän toi valoa elämään. Mutta nyt olen entistä masentuneempi. Tämän linkin kaikki oireet täsmäävät:
http://www.tohtori.fi/?page=4569272&id=9696210
Lääkäriinkö tässä pitäisi perkele tytön takia mennä? Fiilis on, että mieluummin olisin kaulakiikussa kuin tässä maailmassa, missä mistään ei ole enää mitään iloa.
Vaikka miten yritän olla kohtelias, porukassa iloinen, hyväntahtoinen ja muut huomioonottava niin silti vaan tulee maailmalta paskaa niskaan.
Tätä tyttöä kohtaan olin vielä mielestäni selvästi parempi ja mukavampi kuin ketään muuta kohtaan missään. Parempi kuin itseäni kohtaan. Mitään pahaa en hänelle sanonut ja yritin aina kuunnella, ottaa hänet huomioon ja olla hyvää seuraa. Mutta nykymaailmassa ei taida enää kiltteydellä ja epäitsekkyydellä pärjätä. Vähän off-topicicsi meni, mutta vuodatanpa ajatuksiani tänne, kun ei muu huvita juuri nyt.
Kyllä sä siitä yli pääset. Aika parantaa haavat :)
"Jay: You know what they say. It's better to have loved and lost than never to have loved at all.
Kay: Try it. "