Olisikohan kellään lemmikkinä sokeutuvaa/sokeaa koiraa? Sokeutuva koirani on alkanut pelkäämään kaikenlaisia ääniä: esim. kärpäsiä, kovaa vesisadetta, ukkosta, ilotulituksia, pelkää myös autossa ja junassa matkustamista, joissa on pentuna ja nuorena paljon kulkenut. Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia.
Sokeutuvan koiran äänipelot
äänipelkoinen
91000
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kurja juttu koirasi tilanne.Ja voi olla vaikea.
Mitä nuoremmasta koirasta on kyse,sen vaikeampaa voi olla.Vanhalla koiralla kun on jo elämänkokemusta niin paljon,että se ei niin helposti välttämättä sokeutumisestaan "välitä".Riippuu toki koiran luonteestakin.Kovapäisempi koira ei niin paljon /saati lainkaan ole moksiskaan,vaan alkaa nopeasti käyttää muita aistejaan entistä enemmän.
Pehmeämpi koira voi mennä aika jumiin ja/tai alkaa reagoimaan vahvastikin,valitettavasti.
Voi myös olla niin,että koirallesi ottaa koville muutos näkevästä sokeaan,mutta kun se tottuu näön menetykseen,niin se ei enää reagoikaan noin kovin,vaan oppii käyttämään enemmän muita aisteja ja sopeutuu.
Paljon ei taida ihminen voida vaikuttaa.Jotain vaihtoehtolääketieteestä voisi ehkä apua koettaa,varsinkin soputumisvaiheeseen,ehkä homeopatiaa tai kukkatippoja.Varmaksi en tosin osaa sanoa.
Tärkeintä on kuitenkin olla itse hyvin itsevarma,reipas ja rauhallinen.Tueksi koiralle,mutta koiraa ei saa säälitellä eikä liikaa höösätä.Se vahvistaa vaan sen pelkotiloja.
Jos mahdollista,niin välttää alussa pahimpia ääniä,kuten ilotulituksia,eli siedättää sitä pikkuhiljaa normaaliäänten kautta.
Suurin osa koirista pärjää ihan hyvin sokeana,toiset erinomaisesti,toiset riittävästi.On kuitenkin myös niitä,jotka ei siihen lainkaan sopeudu.Useinmiten ne on ihan nuoria.Silloin pitää miettiä,onko koiran pitäminen enää oikeaa.
Mutta aina siis kannattaa katsoa tapaus kerrallaan ja rauhallisesti,että oikea ratkaisu löytyy.
Onnea ja pärjäämisiä koirallesi ja sinulle.Toivon,että se soputuu vielä yhden aistin puuttumiseen.
Koirani on syntynyt vuonna 2002, vuonna 2004 silmätarkastettiin oman havaintoni perusteella, koska mielestäni silmissä oli jotain häikkää. Silloin diagnoosi oli ettei näe sivuille enää. Hiukan aiemmin alkoi auto pelko (autossa ei ole tapahtunut mitään mistä olisi voinut kammon saada) Joten uskon, että liittyy näkö aistiin, kun alkoi kesä 2004 alkoi pelätä kärpäsiä ja muita pörriäisiä, ja sen jälkeen pelkotiloja on tullut vaan lisää esim. kova vesisade, ukkonen ja ne ilotulitukset. Luonteeltaan on pennusta asti ollut rauhallinen, ei kauheen kova, mut ei pehmeäkään. Koirani on 5vuotias ja uros. Kokeiltu on valeriaanaa, dappia ja sereneä, ei apua. Jostakin lääkityksestä kysyin ell (lääkkeen nimeä en nyt muista) Ell ei suositellut, koska koiralleni lääkettä joutuisi syöttämään sen loppuelämän. ja kyse olisi rauhoittavasta lääkkeestä. Nyt eletään päivä kerrallaan, kun vaan tietäisin mitä minun pitäisi tehdä? Joko olisi aika saattaa otus sateenkaarisillalle? Vasta oli 5päivän pelkoputki ja nyt on 10päivää menny aivan normaalisti. En tiedä, muuta kuin jos näitä pelkotiloja alkaa olla aivan jatkuvasti niin sitten ei ole enää vaihtoehtoja. :(
Koiramme oli sokea,diabetes aiheutti harmaakaihin,joka johti koiran sokeutumiseen.Totesimme valjaat hyväksi avuksi ulkoilutilanteissa,niillä pystyi ohjaamaan sekä rauhoittamaan koiraa tarvittaessa.
Koirallemme tuli tavaksi kiertää ympyrää aina kun sen eteen tuli outo tilanne lenkillä,vaikka lenkkipolku oli tuttu vuosien varrelta mm.vieras koira,yllättävä ääni tms.Silloin kutsuin(kelasin talutinta lyhyeksi)koiran viereeni rauhoittumaan.Auttoi,mutta koiralla oli sen jälkeen aina kova kiire kotiin.
Kotona koira oli kuin "kotonaan",kaikki oli tuttua ja tutuilla paikoillaan:huonekalut,koiran nukkumapaikka jne.
Puhele koirallesi rauhoittavasti ja kutsu/vedä se luoksesi,kun eteen tulee koiralle pelottava tilanne.Uskon,että myös sinun koirasi tottuu vähitellen yllättäviin/koviin ääniin,kun puhelet sille rauhoittavasti ko.tilanteissa.Koiraltakin vaatii aikaa oppia "sokeaksi",siihen auttaa vain aika ja ihmisten rauhallisuus.
Minulle tuotti jonkinlaista huvia seurata ihmisten reaktioita,(sairas huumorintaju?)kun koiramme silmät sokeutumisen myötä muuttuivat ihmisten mielestä pelottaviksi(silmissä harmaa kalvo).
Koira saattoi "tuijottaa" vierasta ihmistä "silmiin","kauhean näköisillä silmillään"(kuten eräs mies totesi)ja vaihtoipa siinä jokunen ihminen puoltakin kävelytiellä ja katsoi pelokkaana koiran silmiä,muutama koiraa silittämään kurkottautuva käsi vetäytyi nopsasti pois jne.Sattuihan näitä vuosien varrella.
Koira oli 9-vuotias alkaessaan sokeutua.Ei ollut pentuna(kaan) rauhallisuuden perikuva.
Voisit kokeilla koirasi rauhoittamiseen tuttua hajua.Koiran nukkumapaikalle jokin vaate,sukka,käsine,pojan vanha T-paita oli meillä IN,koira ihastui paitaan ikihyviksi,tms.mistä koira voi haistaa turvallisen tutun ihmisen tuoksun pelottavassa tilanteessa.
Pärjäilkää.
On aivan yleistä, että koirat pelkää ilotulitusta ja ukkosta. Meidän,nyt jo edesmennyt, koiramme pelkäsi koko ikänsä myös ampiaisia ja mehiläisiä, sekä kovaa sadetta, joka ropisi ikkunaan. Toinen koiramme taas inhosi automatkoja ja piti aina väkisin kantaa autoon, muita pelkoja ei ollut ennen kuin täytti 12v ja alkoi pelätä uuden vuoden paukkeita.
Oikeassa olet siinä,että yhdistit noi reagoinnit ennen lääkärin tutkimusta silmiin.Usein sokeutumisen ensioireet onkin juuri tuo,että koira alkaa reagoida voimakkaammin ääniin.Koira,joka ei ole paukkuarka,sen huomaa helpoiten,kun se ei ole ennen kovista äänistä yhtään välittänyt.Kukin luonteensa mukaan osittain,eli toiset hienovaraisemmin ja toiset aika selkeästi.
Sen jälkeen saattaa tulla noita pelkotiloja myös,kun/jos näkö alkaa nopeasti heiketä.Siis niille koirille,mille ne on tullakseen.
noi vaihtoehtolääkitykset,jotka ehdotin,toimivat hieman eri tavalla,kuin nuo mainitsemasi.siksi ne mainitsin,että ne voi olla kokeilemisen arvoisia.Kun soittaa alan asiantuntijalle,niin he voivat varmaan jo puhelimessa sanoa,onko niistä teidän tilanteessanne mitään apua.
Vaikea sanoa näissä asioissa,mikä on aina paras ratkaisu.Se täytyy aina itse tehdä,koska itse tuntee koiransa parhaiten.
Uskon,että seuraamalla koiraasi toimit oikein.
Ratkaisu on aina oikein silloin,kun se on huolella mietitty,ja aina ajateltu nimenomaan koiran parasta.
Jaksamisia sinulle raskaassa tilanteessa.
Vaikeeta ja raskasta on. 10päivää meni normaalisti ja tänään on taas peloissaan :( syy: kärpänen täällä sisällä. Koitti paeta ovesta ulos. Viimeks kun oli 5 päivänä peräkkäin peloissaan, jouduin kantamaan otuksen lenkiltä kotiin, koska ei suostunut kävelemään kotiinpäin. Tiedän, että on parempi olla huomioimatta silloin kun on peloissaan, koska alkaa pelätä vielä enemmän.
Täytyy vielä miettiä noita vaihtoehtolääkityksiä mitä Molossi mainitsi.
Pelkotilathan alkoivat jo 2004, mietin vaan et kuinkahan kauan niihin ääniin tottumisiin menee, koiran loppuelämä vai? 2004 alkoi pelätä mm.kärpäsiä, joita pelkää edelleen. eli ei ole niihin tottunut. Alan olla itte ihan loppu, koska koira on nuori ja hyvin rakas. :(
Koirani, joka sokeutui kaihien aiheuttamana noin neljätoista vuotiaana oli ollut koko ikänsä paukku-arka. Tavallisissa oloissa valpas, riehakas, siis normaali koira. Mutta annas olla, kun esim: ukonilma tuli tai uuden-vuoden yö tai lentokone lensi matalalla, silloin meillä pelättiin aivan kamalasti. Näkökyvyllä ei siinä vaiheessa kyllä ollut mitään tekemistä. Myöhemmin, kun koira lähenteli kymmentä vuottaan jouduin pyytämään lääkäriltä sille rauhoittavaa lääkettä näihin tilanteisiin, koska pelkäsin sen sydämmen loppuvan.
Onko koirasi joutunut johonkin tilanteeseen mikä olisi laukaissut pelkotilojen syntymisen? Onko koirasi ollut aina arka, niin sanottu syntymä-arka? Taas kerran kehoitan lukemaan kirjan nimeltä KOIRA ONGELMIA JA ONGELMAKOIRIA. Kirja on nimenomaan pääasiassa keskittäytynyt arkoihin koiriin.
..kellään olla kokemuksia koiran näin nuorena sokeutumiseen ja siihen liittyviin äänipelkoihin? Kiitos kaikille vastauksista kuitenkin.
Meillä on nyt kolme vuotias koira, jolla näkö hieman heikentynyt. Tämän huomaa hyvin hämärällä/pimeällä. Koira on tullut pelokkaammaksi, koska ei näe samoin kuin ennen. Nykyään ukkoset ja ilotulitukset pelottavat kauheasti vaikka nuorempana ei niihin reagoinut. Samoin lenkillä pelkää postilaatikkoja tai muita tiellä/tien reunalla olevia asioita. Pelot ovat vain voimistuneet koko ajan. Tosin myös näkö heikkenee koko ajan lisää. Toivottavasti kokonaan sokeuduttua tottuu elämään hyvin muiden aistien avulla.