löytyisi asunto, joka täyttää toiveeni ja on edes joten kuten kohtuuhintainen. Tällä hetkellä omalla paikkakunnallani ja sen ympäristössä on myynnissä 500-600 kohdetta, mutta yksikään niistä ei kelpaa minulle.
Suuri osa kohteista on 50/60/70-luvun kerrostaloasuntoja surkeissa taloissa, joissa asukkaiden vaihtuvuus on suuri. Tavallaan jopa surullista, että jotkut kohteet ovat olleet myynnissä yli puoli vuotta, mutta eivät kelpaa kenellekään.
Ja sitten on taloja, joissa on asuntoja myynnissä jatkuvasti. Kun yksi saa myytyä kämppänä niin toinen laittaa myyntiin omansa. Välillä samassa osoitteessa on myynnissä useampikin asunto. Tietystihän ennen pitkää joku hölmö ostaa näitä asuntoja, kun "sai halvalla".
Hyvät asunnot hyvissä taloyhtiöissä menevät sitten heti viimeistään ensiesittelyn jälkeen. Monta kertaa jo ennen sitä.
Suuri osa kohteista on 50/60/70-luvun kerrostaloasuntoja surkeissa taloissa, joissa asukkaiden vaihtuvuus on suuri. Tavallaan jopa surullista, että jotkut kohteet ovat olleet myynnissä yli puoli vuotta, mutta eivät kelpaa kenellekään.
Ja sitten on taloja, joissa on asuntoja myynnissä jatkuvasti. Kun yksi saa myytyä kämppänä niin toinen laittaa myyntiin omansa. Välillä samassa osoitteessa on myynnissä useampikin asunto. Tietystihän ennen pitkää joku hölmö ostaa näitä asuntoja, kun "sai halvalla".
Hyvät asunnot hyvissä taloyhtiöissä menevät sitten heti viimeistään ensiesittelyn jälkeen. Monta kertaa jo ennen sitä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Toisaalta romahduksen jälkeen valinnanvaraa on paljon enemmän. Kannattaa pitää jäitä hatussa vaan.
Haluaisin ostaa kaksion pienestä muuttotappiokaupungista, mutta kukaan ei suostu myymään. Syynä on se että hinnat ovat romahtaneet. Kukaan asuntoja omistava ei halua myydä, vaan ainoastaan vuokrata.
Miksi katselet sovhoosi/kolhoosi neukkukuutioita kun uudehkon omakotitalon saa lähes jo samaan hintaan ja ilman pakollisia vastikemaksuja(joutuu maksamaan vaikka remontti/-kiinteistökuluja ei olisikaan)?
On oma rauha eikä tarvitse hajota jos seinän taakse muuttaa mölyäjiä.
Vai liekö ihmiset niin turvallisuuden hakuisia että pelkäävät jos ylä-/alkerrassa tai seinän takana ei asu ketään?
Jos ei olisi kiinteistö/korjauskuluja niin ei sitä vastikettakaan perittäisi. Kaikki menee talon ylläpitoon. Jos seinän taa muuttaa mölyäjiä niin heistä pääsee eroon suht nopeasti, jos talosta löytyy yhteistä tahtoa tehdä valituksia heistä. Kerrostalo on järkevin ensiasunto, koska hankintahinta on pieni. Ei ole se velka heti puoliälytön. Sitten kun saa vähän maksettua niin katsoo isomman ja lopulta sen omakotitalon. Kaikkimullehetinyt-tyypit tietysti "laittavat elämän kerralla kuntoon" ja ottavat velkaa puoli miljoonaa ja molemmille vielä uusi auto, kun ei se 50000 enää siinä isossa velassa missään tunnu. Uudehkoa omakotitaloa ei saa samaan hintaan kuin vanhaa kerrostaloasuntoa, se on fakta.
Vuokra-asunnossa asukkaan saa helposti pois, kun painostaa omistajaa. Omistusasumisessa asia ei ole ollenkaan niin yksinkertainen.
Mölyäjän asunto otetaan taloyhtiön hallintaan muutaman varoituksen jälkeen. Mölyäjä saattaa jopa myydä asuntonsa ennen tätä ja muuttaa muualle.
Niin on. Yhdessä talossa vuokralaiset heittivät viinahuuruissaan mölyävän omistusasujan pihalle. Näin todella kävi.
Tahtoisin ostaa kaksion pinestä kaupungista, mutta minulle ei myydä sellaista. Vuokra-asuntoja kyllä on tarjolla ja aivan sikamaiseen hintaan.
Totta. Tarjonnan laatu verrattuna hintatasoon on ala-arvoista. Juuri kertomastasi syystä tuli ostettua reilun parintuhannen neliön tontti. Vartin ajo keskustaan ja kauppoihin. (kunhan nyt saa sinne ensin talon pystyyn) Onhan tämä työläs ja kalliskin vaihtoehto, mutta ylihinnoiteltu paska ei kiinnosta. Mieluummin säästelen näin.