Onkohan minussa tapahtunut joku kemiallinen yhtälö, tunnen ihan hirveetä rakkautta erästä miestä kohtaan.
Me ei oltais edes mikään normi pariskunta, mut hän vain on aina ajatuksissa. ikävä tuntuu tosiaan kipuna, sydämeen koskee, olen ihan sairas..huimaa, elämä on mennyt sekaisin ja niin varmaan minäkin. Ja voisi olla niin, hän ei ole rakastunut, mutta on jotenkin kuitenkin sellainen tunne, että hän välittää, on kiinnostunut.
Kertokaa, mitä olette tehneet tälläisessä tilanteessa?
luulin ihastumisen menevän ohi, mutta nyt se hankaloittaa jo elämää. Ja kuitenkin luulen, hän ei välitä minusta sillä lailla, olen aika syvässä..
Me ei oltais edes mikään normi pariskunta, mut hän vain on aina ajatuksissa. ikävä tuntuu tosiaan kipuna, sydämeen koskee, olen ihan sairas..huimaa, elämä on mennyt sekaisin ja niin varmaan minäkin. Ja voisi olla niin, hän ei ole rakastunut, mutta on jotenkin kuitenkin sellainen tunne, että hän välittää, on kiinnostunut.
Kertokaa, mitä olette tehneet tälläisessä tilanteessa?
luulin ihastumisen menevän ohi, mutta nyt se hankaloittaa jo elämää. Ja kuitenkin luulen, hän ei välitä minusta sillä lailla, olen aika syvässä..
Vastaukset 14
Vanhimmat
ajattelet ettei oltas normipariskunta? Kerro mikä normi rajoittaa?
se ikä ero.
siitä olet huolissasi,onko sitä paljon?
jonkun verran mun hyväksi, ei paha :)...mut pelkään vain, että hänestä ilmeneekin sellaisia piirteitä, etten välitäkään hänestä, nuorempi kun on.
Se voisi olla sitten hyväkin, selviispähän asia lopullisesti...
Mutta kun ei voi ottaa selvää..ei oo mahdollisuutta.
Ikäero lienee pelkkä tekosyy...
mutta vähän..:)..toivoisin vaan tältä mieheltä enemmän rohkeutta. Ymmärrän kyllä senkin, että en oo mikään helppo juttu..mut ei oo hänkään. tunteet vaan salamoi ;)
Onko teidän elämäntilanteet kumminkin sellaiset, ettei siitä koituisi ongelmia kumpaankaan suuntaan? Voithan aina yrittää antaa vihjeitä, kun olet jonkintasoisessa sosiaalisessa kanssakäymisessä hänen kanssaan. Hymyjä siulle ja toivottavasti tilanteesi ratkeaa parhain päin;).
mulle koitus ongelmia :(...tai sitten ei, eihän voi koskaan tulevaa tietää??
Tää on vaan mun tunnesuman purkamista, kun mistään ei tuu mitään, ajatukset poukkoilevat sinne tänne..katseet viipyy, kysyvä ilme, arjen pyöritys, kaipuu, ikävä, tuska, epätietoisuus, todellisuus, pilvilinnat.... kaikkea sitä.
Mut koitetaan hymyillä..ja onhan nyt kesä, nautitaan :)
Aahh:( Ikävä juttu kun sattuisi koitumaan ongelmia. Itse olen vähän päinvastaisessa tilanteessa ettei viitsi tehdä mitään aloitteita, koska siitä saattaisi koitua ongelmia tälle ihanalle vastapuolelle. Kemiaa näkemykseni mukaan olisi paljonkin, mutta tilanne on vähän ongelmallinen kieltämättä. Koitetaan tosiaan nauttia kesästä ja ylipäätään elämästä:). Positiivisella asenteella vaan niin hyvä tulee;)!
tuokaan :(...
olen vain miettinyt, miten paljon toisesta pitää sitten välittää, että tekee sen eteen jotain, ottaa selvää enemmän, ei jää paikalleen sudän suruja potemaan...
Neuvo "älä ihastu", ei sitä vaan voi aina mennä niin, kun se sattuu kohdalle, niin se on menoa.
Ja niitä ajatuksia ei pääse karkuun mihinkään..ne seuraa mukana koko ajan.
Ja mitenkä sitä pitää itseään jotenkin ihmeellisenä, että tää on poikkeuksellista, ainutkertaista.
Enhän rakasta vaan haaveilen rakkaudesta.
tunteet erästä miestä kohtaan ja ikäeroa on semmonen 15v....
sen tosiaan pidä vaikuttaa, tai mitä sanotaan riippuu hyvin paljon henkilöistä (varmaan)...
Eräälle parille kävi vaan niin, että mies halusi lopulta lapsia ja nainen sai jäädä...tuli ero. Ja se oli vaikea naiselle..rakasti miestä syvästi.
mihin päin suomea tää menee?
iloiseen itä-suomeen...