2v ikäeroa

Meillekin tuli poikien ikäeroksi 2v. Isoveli on aina ollut edittäin vilkas, ja kyllä kaikki tuntui sitä pelkäävän että "sehän tappaa vahingossa sen vauvan".. En mä koskaan ajatellut niin, välillä kyllä mietin että mitenhän tästä selvitään.

Ihanasti se meni kun pikkuveli syntyi =)

Isoveli on ollut alusta asti mukana hoitamassa. (Meillä ei imetetty, niin sai olla antamassa maitoa pullosta)
Isoveli oli pikkuveljestä ehkä aika omistushaluinen (?) ei tykännyt jos omat pikkukaverit tulivat koskettelemaan.

Nyt pojat on 4 ja 6v ja aika paljon touhuavat keskenään, tosin että onhan paljon asioita mitä pikkuveli ei tajuu -Sä oot viel ihan vauva!!

Isoveli pitää edelleen pikkuveljen puolia, ja pikkuveli on tainnut sen aikalailla sisäistää, koska huomasin että hän itse lällättää isommille ja juoksee sit isoveikan luo =)

Eli, mulla on aikalailla vaan hyvää sanottavaa 2 vuoden ikäerosta.

Onnea ja Voimia Teille!

Nuo pojat on muuten kuin yö ja päivä, isompi on vilkas seikkailija ja pienempi arka tutkailija.

Rakkaita molemmat

Itselläni ei ole vielä lapsia, mutta veljelläni on kaksi poikaa, joilla on noin 2 vuotta ikäeroa. Pojat ovat nyt 7 ja 9 vee.

Kyllä minun mielestä ovat hyvin tulleet toimeen. Noin pari vuotta sitten isompi tietysti ajatteli, että pikkuveli on vähän vauva hänen ja kavereidensa leikkeihin, mutta nyt touhuavat jo yhdessä kaikkea. Lisäksi pienempi on oppinut asioita isoveljensä "siivellä", kuten lukemaan, laskemaan ym.

Vanhempien ja isovanhempien huomiosta tietysti kilpailevat jonkin verran, mutta sitähän nyt voi tapahtua isommallakin ikäerolla. Ja siinä oppii huomioimaan muutkin ja sen, ettei itse voi aina olla kaiken keskipiste. Sanoisin, että lasten kannalta tuo parin vuoden ikäero on aika hyvä. Lapsista on seuraa toisilleen, toisin kuin jos ikäeroa olisi esim. 10 vuotta. Itse ainakin ajattelin juuri parin vuoden välein muksuja pyöräyttää, mikäli niitä meille siunaantuu. :)