Terve kaikille!! :)
Minulla on nyt 2 kania.
Molemmat ovat Kääpiöluppia ja iältään 3v ja 7kk.
Vanhempi on leikattu uros ja nuorempi naaras.
Nimekseen tuntee Rasmus ja Rosita.
Väriltään he ovat Japanilainen keltainen(Värivirheellinen) ja Sininen.
Sitten asiaan...
Siskoni on halunnut Ranskanluppaa, mutta ei ole varma jaksaisiko hoitaa sitä...
Sen pitäisi olla uros ja joku musta tai tumma.
Iältään siskoni on sitten 15v......
Minä kun olen tälläinen kanifani ja rakastan kaikkea kaneissa, jopa häkin siivoamista!
Niin ja haluaisin kolmannen kanin, mutta Kääpiölupan joka olisi uros.
Ja sen värillä ei olisi väliä, mutta mieluiten Sininen, Sininen viittakuvio tai Musta viittakuvio.
Se olisi tietysti eri häkissä ja eri huoneessa, niin ajattelin olisiko hyvä idea, että kani olisi siskoni ja tavallaan yhteinen?
Se olisi pelkkä lemmikki, mutta käytettäisiin kerran, pari astutukseen Rositani kanssa.
Se asustelisi 120cm häkissä joko siskoni huoneessa tai yläkerrassa...
Ensimmäiset kanini sain 9 -vuotiaana ja olen nyt 12v.
Ja ensimmäiset kanini olivat veljekset Rasmus ja Jasper, mutta Jasper kuoli vuoden ikäisenä ja ostin 2007 tammikuussa Rositan.
Kannattaako ottaa kolmas kani?
Meillä on myös pieni koira, mutta koira ja kanini ovat kaveruksia.
Rosita on vielä vähän ujo koiraa kohtaan, mutta Rasmus ei välitä vaikka söisi ja koira tulisi viereen.
Tai jos Rasmus makaa ja Pepimme tulee nuuskimaan niin unet jatkuu! :)
Vastailen vielä!!
Minulla on nyt 2 kania.
Molemmat ovat Kääpiöluppia ja iältään 3v ja 7kk.
Vanhempi on leikattu uros ja nuorempi naaras.
Nimekseen tuntee Rasmus ja Rosita.
Väriltään he ovat Japanilainen keltainen(Värivirheellinen) ja Sininen.
Sitten asiaan...
Siskoni on halunnut Ranskanluppaa, mutta ei ole varma jaksaisiko hoitaa sitä...
Sen pitäisi olla uros ja joku musta tai tumma.
Iältään siskoni on sitten 15v......
Minä kun olen tälläinen kanifani ja rakastan kaikkea kaneissa, jopa häkin siivoamista!
Niin ja haluaisin kolmannen kanin, mutta Kääpiölupan joka olisi uros.
Ja sen värillä ei olisi väliä, mutta mieluiten Sininen, Sininen viittakuvio tai Musta viittakuvio.
Se olisi tietysti eri häkissä ja eri huoneessa, niin ajattelin olisiko hyvä idea, että kani olisi siskoni ja tavallaan yhteinen?
Se olisi pelkkä lemmikki, mutta käytettäisiin kerran, pari astutukseen Rositani kanssa.
Se asustelisi 120cm häkissä joko siskoni huoneessa tai yläkerrassa...
Ensimmäiset kanini sain 9 -vuotiaana ja olen nyt 12v.
Ja ensimmäiset kanini olivat veljekset Rasmus ja Jasper, mutta Jasper kuoli vuoden ikäisenä ja ostin 2007 tammikuussa Rositan.
Kannattaako ottaa kolmas kani?
Meillä on myös pieni koira, mutta koira ja kanini ovat kaveruksia.
Rosita on vielä vähän ujo koiraa kohtaan, mutta Rasmus ei välitä vaikka söisi ja koira tulisi viereen.
Tai jos Rasmus makaa ja Pepimme tulee nuuskimaan niin unet jatkuu! :)
Vastailen vielä!!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sitte vielä sitä, että asialla on vähän kiire!!
Koska kani saattaa sitten tulla tänä kesänä.. tässä kuussa tai heinäkuun alussa.
Jos siis kannattaa ja me päätetään niin...
Tai sitten talvella tai ensi kesänä.
Siis 2007 kesä-heinäkuussa, 2007 loka-tammikuussa tai 2008 touko-kesäkuussa.
Valinnan varaa on, mutta mieluiten ottaisin sen jo tänä kesänä.
Vastailkaa siis pian!!
Ja kertokaa, että kummasta paikasta kannattaa se ostaa!!
Samasta eläinkaupasta kun Rosita vai kasvattajalta niin kuin Rasmus?
Tiedän, että suositte kasvattajaa, mutta eläinkaupasta ostetut eivät tule lihaviksi.
Ainakaan meidän tyttö, serkkuni tyttö, kaverini poika ja kummini poika ja tyttö.
Itse en välttämättä suositteli kolmatta kania, tai ainakin sen tuloa kannattaa miettiä todella huolella. Vaikkei se tulisi samaan häkkiin mitä vanha pari, saattaisi se vaikuttaa niiden käyttäytymiseen, esimerkiksi merkkailu saattaisi lisääntyä hyvin paljon. Meillä kaksikko oli välistä jo täysin sisäsiisti, mutta sisäsiisteys unohtui täysin kolmannen kanin tullessa.
Tuo ani tulisi myös olemaan tavallaan ainoa kani, kun sillä ei kanikaveria olisi eikä ilmeisesti muita kaneja ainakaan jatkuvasti samassa huoneessa. Se siis vaatisi erittäin paljon seuranpitoa ihmisiltä. Leikkaamatonta urosta tai toista urosta ylipäätään jos tulokkaan myöhemmin leikauttaisi ei todennäköisesti saisi missään oloissa totutettua vanhempien seuraan, vaikka se osoittautuisi kuinka seurankipeäksi yksilöksi.
Tuossa tilanteessa en myös välttämättä suosittelisi Rositan astuttamista, vaikka se olisikin sopivassa iässä (naaraan tulisi olla astutettaessa alle vuoden ja uroksen olisi hyvä olla n. puolivuotias ennenkuin sen päästää astumaan). Ensinnäkin se ei välttämättä enää sen jälkeen tulisi toimeen Rasmuksen kanssa, jolloin teillä olisi pahimmillaan kolme yksinasuvaa kania ( mahdolliset ei kaupaksi käyneet poikaset), jotka kaikki vaatisivat paljon huomiota ihmisiltä. Sanoit myös Rositan olevan eläinkaupasta. Oletko selvillä sen suvusta? Jos et, kannattaa poikasten teettämistä miettiä todella tarkkaan. Vaikka ko. yksilö olisikin terve, voi se kantaa erilaisia perinnöllisiä vikoja (esimerkiksi hammasvikaa) jotka eivät sillä näy päällepäin tai sitä vaivaa, mutta jotka saattaisivat tulla esiin sen poikasilla. Mikäli Rositalla ei ole papereita, eivät myöskään sen poikaset olisi puhdasrotuisia kääpiöluppia, vaan virallisesti risteytyksiä (paperittomat lasketaan kaneilla aina risteytyksiksi, koska niiden puhdasrotuisuudesta ei ole takeita kun suku ei ole selvillä).
Mikäli aiot käyttää uutta urosta astutukseen, kannattaa se etenkin silloin hankkia ehdottomasti vastuuntuntoiselta kasvattajalta. Ulkonäön ohella kun kasvatuksesta kiinnitetään huomiota muunmuassa eläinten terveyteen, jolloin myös ko. eläimen poikaset olisivat varmemmin terveitä. Kasvattajalta hankitulla kanilla on myös varmemmin paperit, jolloin se on ihan virallisestikin puhdasrotuinen. Kasvattajalta saat myös varmemmin tietoa valitsemasi yksilön taustoista ja sen tasosta.
Ja kun tuossa mainitsit etteivät eläinkaupan kanit liho... Eläinkauppoihin kanit tulevat hyvin vaihtelevista paikoista. Osa suomalaisilta kasvattajilta tai joltain yksityishenkilöltä, jonka kanille on tullut enemmän tai vähemmän suunniteltu poikue, joka on sitten kuitenkin hoidettu huolella, vaikkei uusia koteja ole löytynytkään/jaksettu etsiä. Osa sitten ulkomaisista eläintukuista, joissa saattaa olla tuhansiakin eläimiä, joita sitten myydään eri puolille maailmaa eläinkauppoihin. Tälläiset eläimet eivät ole käsiteltyjä, niiden syntymäaika on usein vain suurinpiirtein tiedossa jos sitäkään, niiden suvusta ei ole tietoa ja ne ovat useimmiten vieroitettu liian aikaisin, että ne ehtisivät myyntihyllyille asti mahdollisimman pieninä ja söpöinä. Osa kyseenalaisista oloista tulevia vahinkopoikasia (vanhemmat saattavat olla keskenään sisarukset, emon ja poikasten ruokavalio on saattanut olla täysin pielessä, poikaset on saatettu erottaa liian aikaisin tai liian myöhään jne.). Jos kanin siis päätyy eläinkaupasta hankkimaan, kannattaa ennen ostopäätöstä selvittää, minkälaisista oloista se on liikkeeseen tullut ja miettiä sen jälkeen, haluaako tukea kyseisenlaista toimintaa. Säälistä kania tai muutakaan eläintä ei kannata koskaan ostaa - sillä rahalla tukee vain arveluttavana pitämäänsä toimintaa. Jos taas kani on tullut hyvältä kasvattajalta/perheestä, ei liikkeessä hankkimista ole sinänsä mitään pahaa, mutta useimmiten eläimen saa kuitenkin halvemmalla, kun sen hankkii suoraan kasvattajaltaan (ja eläin selviää myös vähemmällä stressillä, kun yksi välikäsi jää pois ja se pääsee suoraan uudelle omistajalleen).
Juu, kyllä me vielä mietimme tarkkaan!
Rositalla on paperit jossa on myös sukutaulu.
Rosita ei ainakaan ole tullut mistään ulkomailta, koska se on eläinkaupan omistajan oman kaninsa poikue, missä Rosita ja sen 2 sisarusta oli.
Hyvä suku sillä kyllä on!
Isällä, Emällä, Isänisällä, Emänisällä, Isänemällä ja Emänemällä on hyvät näyttelypisteet ja kaikki ovat kotoisin ruotsista.
Niin ja myös Rasmuksen suku on kotoisin Ruotsista.
Heilläkin tosi hyvät arvostelupisteet, kylläkin vähän huonommat kun Rositalla.
Vaikka Rasmus on hankittu kasvattajalta...
Uskon, että poikasille löytyisi koti vaikka tallikanina, koska sukulaiseni rakastavat kaneja ja monella on kani.
Tallikani on aina ollut, mutta nyt pari vuotta sitten tallikani kuoli vanhuuteen.
Ihme kyllä kaikki tallikanit mitä siellä kummini tallilla on ollut niin ovat olleet vapaana pihassa eivätkä lähteneet minneen.
(Talli on 5 hevosen yksityinen talli! Ja tällä hetkellä siellä on poni ja 3 hevosta.)
Jos Rosita ei tulisi enää toimeen Rasmuksen kanssa, uusi poika sitten jossaa vaiheessa leikattaisiin ja sitten niistä tulisi pari...
Jos tulevat toimeen, jos ei niin joko tulee 3 yksin asustavaa kania tai 2 yksin asustavaa kania...
KATSOTAAN NYT!! :)
.................
Myöhään vieroituksesta ei varsinaisesti mitään, mutta jos keskenään erisukupuolta olevia poikasia ei eroteta ajoissa toisistaan, on aina olemassa riski, että naaraspoikasen uusi omistaja joutuukin huolehtimaan myös vahinkovaavueesta. Urokset ja naaraat kun olisi hyvä erottaa toisistaan viimeistään niiden ollessa 8 viikkoisia, sillä osa saavuttaa sukukypsyyden aiemmin kuin toiset. Naaraspoikanen tai naaraspoikasethan voivat periaatteessaa olla emänsä kanssa vaikka koko ikänsä, jos se ne hyväksyy (tosin jos ne eivät ole jäämässä kaikki kotiin, kannattaa ne toki vieroittaa, että saavat vähän aikaa totutella elämään ilman emoa tutussa ympäristössä ennen uusiin koteihin lähtöä).
KAIKKI (virallinen ja epävirallinen, rotukanien ja risteytyksien) ”kasvattaminen” tulisi olla tarkkaan harkittua. Poikasia EI saa teettää vain sen takia että pupuvauvat ovat suloisia tai että omalle kultamussukalle on saatava lapsia…. Totta kai ne suloisia on, mutta jos jokainen sillä perusteella ”kasvattajaksi” rupeaisi, olisi Suomessa enemmän kaneja kuin ihmisiä.
No, sitten kun tiedonkeruun ja tarkan pohdinnan jälkeen päädytään astuttaa naaras. Vauvoja tulee ja kaikki menee ok. Vauvat kasvavat isoiksi, ne pitää vierottaa emostaan. Onko tullut mietittyä mihin ne laitetaan ? Entäs jos kaikki vauvat eivät menekään kaupaksi ? Urokset ja naaraat tulee jälleen erottaa toisistaan. Ajatellaan, että kyllähän suloiset kanivauvat kodin 8 viikossa löytää, mutta entäs jos kaikki ei mene niin kuin suunniteltu… Sitten kanit ANNETAAN pois.
Yht´äkkiä kaneilla ei olekaan mitään arvoa !?! Niistä oman pikku-pupen iiiiiiiihanista vauvoista tuleekin riesa, vaiva, rahanmenoa, sotkua… Ei mene meikäläisen jakeluun, että niitä sitten ruvetaan jakamaan ilmaiseksi tai lykätään eläinkauppaan, josta samaiset ihmiset eivät missään nimessä halua kaniaan ostaa.
Minäkin olen sitä mieltä, että kaikkien eläinlajien kasvattajien (ja joissain tapauksissa eläinten omistajienkin…) tulisi käydä kurssi ennen kuin eläimiä saisi ruveta kasvattamaan. Ja kuten SKYllä, ikäraja 18-vee. Karkeasti ajateltuna: sitten, kun on kypsä harkitsemaan lapsia itselleen, ottamaan vastuun omasta elämästään, on kypsä ottamaan vastuun eläimistään ja harkitsemaan myös eläinlapsia. Molemmat ovat eläviä, tuntevia otuksia.
Nuoruusiässä voisi kerätä kokemusta oman kanin parissa, ihan opiskellen kanista yleisesti. Se, ettei ilman käytäntöä opi mitään, on potaskaa. Minä ainakin olen tällä palstalla oppinut kaneista paljon, paljon uutta. Eläinlapsia kerkeää miettimään ja kasvattamaan halutessaan myöhemminkin.
Puput.netistä kopsattua, mielestäni asiallista tekstiä-