Neuvostoliiton armeijakunnat oli

Turha Suomi-pojan elvistellä vaikka muutaman armeijakunnan olisikin saanut hajalle. Halutessaan, ylipäällikkö, marsalkka Stalin olisi iskenyt Suomen rintamalle useita armeijoita ja se olisi ollut sitten sillä selvä. Hänellä oli kuitenkin isommat kalat mielessä vaikka täällä kuvitellaan että täydellä voimalla hän tänne yritti. Suomen rintama oli aivan toisarvoinen, merkityksetön.

Hyökkääjän menetykset varmastikin olivat kovat Karjalankannaksen ja Itä-Karjalan ratkaisutaisteluissa ennen kaikkea kesäkuussa 1944.

Mutta Tapio Tiihosen käyttämä ilmaisu "massan dialektiikka" kuvannee hyvin puna-armeijan operaatioita: Hyökättiin mies- ja kalustotappioita säästämättä.

Silti vielä kesäkuun lopulla sillä oli Talissa suunnaton ylivoima.

Ja mikä lienee kiistatonta LeRi alkoi kannakselta ja myöhemmin Itä-Karjalastakin siirtää raskaampaa kalustoaan ja Kaartin armeijakuntansa niin pian kuin mahdollista Baltiaan ja Valko-Venäjälle.

Tämä on paljon ENEMMÄN KUIN TOTTA - helkutti!

" Päämaja ei kertakaikkiaan pystynyt arvioimaan tilannetta Kannaksella 9. kesäkuuta 1944, ja 10. Divisioona sekä sen Jalkaväkirykmentti 1 jätettiin taistelemaan yksin. "

Eivätkä tätä pysty ymmärtämään sotahistorianlaitoksen tutkijat ja nämä "professori turtolat" vieläkään – edes yli 60 vuotta sotien jälkeen.

Jos kokonainen armeija hyökkää kolmella armeijakunnalla, yhdeksällä divisioonalla (viisi reservissä) yhden suomalaisen divisioonan (10.D) tai tarkemmin yhden jalkaväkirykmentin (JR1) asemiin raskaiden ja keskiraskaiden panssareiden tukemana vuorokauden kestäneiden tykistökeskitysten ja lentopommitusten jälkeen - ei siinä noilla piruparoilla ole minkäänlaisia mahdollisuuksia.

Noina kahtena ensimmäisenä Suursodan päivänä JR 1 menetti 379 miestä joista lähes kaikki katosivat tai heidän ruumiinsa tuhoutui ja jäi kentälle - vain "KARKURIT" jäivät enää puolustamaan maataan.

armeijassa.
Aikoivat amtautua Suomelle.
Mutta Stalin ei hyväksynyt antautumisvaatimuksia ja sitten hävittiinkin sota.

Sotahistoriallinen Aikakauskirja ja sen julkaisuluettelo on tässä:

SISÄLLYSLUETTELOT

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 1-24 (1980-2005)
1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22, 23, 24

Sotahistoriallisen Seuran ja Sotamuseo. Vuosikirja VII, VIII, IX ja X (1971-1978)

Sotamuseo vuosikirja I, II, III, IV, V ja VI (1948-1955)


http://www.sshs.fi/Pages/julkaisutoiminta/aikakausikirjat.htm


Tätä tekstiä "IV ARMEIJAKUNNAN Huollon JÄRJESTELYT KESÄLLÄ 1944 TAISTELTAESSA VKT-ASEMASSA" on usein täälläkin siteerattu ja lainattu:

Tämä on erittäin mielenkiintoinen teksti,
mutta sen scannaus lienee korjaamaton versio!

http://users.tkk.fi/~jseppane/vkt.txt

Löytyy siis tuolta alkuperäisenä:


Sotahistoriallinen Aikakauskirja 12, 1993

Reijo Suominen: IV Armeijakunnan huollon järjestelyt kesällä 1944 taisteltaessa VKT-asemassa s. 108

http://www.sshs.fi/Pages/julkaisutoiminta/aikakausikirjat.htm#12


SISÄLLYSLUETTELOT

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 1-24 (1980-2005)
1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22, 23, 24
Sotahistoriallisen Seuran ja Sotamuseo. Vuosikirja VII, VIII, IX ja X (1971-1978)
Sotamuseo vuosikirja I, II, III, IV, V ja VI (1948-1955)

http://www.sshs.fi/Pages/julkaisutoiminta/aikakausikirjat.htm

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 24, 2005
- Risto Ropponen: Saksan arvio Itävalta-Unkarista liittolaisena Kaksiliitossa 1879–1918 s. 9
- Veli-Matti Syrjö: ”Vankilan portit ovat suljetut ja kärsimyksen ovi avautunut” – kuvaus venäläisestä sotaväestä sadan vuoden takaa, s 22
- Anu Hakala: Maarian punakaartin naiskomppania Suomen sisällissodassa, s. 67
- Erkki Vasara: Maanpuolustuksen ja urheilun aatteellinen yhteys 1920- ja 1930-lukujen Suomessa, s. 79
- J. K. Kari: Ilmari Kiannon sotapetosjuttu talvisodan Suomussalmella, s. 112
- Keijo Heinonen: Kuka keksi ”Molotovin cocktailin”?, s. 131
- Matti Keltikangas: L. Arvi P. Poijärvi – sodanajan merkittävä vaikuttaja, s. 154
- Ahti Lappi: Kenttäarmeijan ilmatorjunta ratkaisutaisteluissa 1944, s. 175
- Lasse Laaksonen: Mannerheimin ja hänen kenraaliensa henkilösuhteet kesän 1944 taisteluissa, s. 207
- Eeva Tammi: Viipuria ei aiottukaan pitää 1944?, s. 228
- Tapio Koskimies: Tiedustelu säästöliekillä toisen maailmansodan jälkeen, s. 256
SUOMEN SOTAHISTORIALLINEN SEURA RY – KRIGSHISTORISKA SAMFUNDET I FINLAND RF: Toimintakertomus vuodelta 2004, s. 293
Vuosikokouksessa 9.3.2005 palkitut, s. 298


Sotahistoriallinen Aikakauskirja 23, 2004
Ahti Lappi (Toim.): Suomen Sotahistoriallinen Seura ry – Krigshistoriska Samfundet i Finland rf 1944–2004, s. 9
- Markku Palokangas: Suomen sotahistorian museoiminen ja esineelliset lähdeaineistot, s. 21
- Veli-Matti Syrjö: Asiakirjat Suomen sotahistorian tutkimuksen lähteinä, s 35
- Antti Juutilainen: Talvi- ja jatkosodan komentajista laadittujen henkilökuvien anti sotahistorian tutkijoille, s. 67
- Mauno Jokipii: Mannerheim ja saksalaiset, s. 90
- Markku Salomaa: Punaupseeri Saviranta alias ”Alanne”, s 115
- K. B. Strelbitskij: Suomen ja Puolan Neuvostoliittoon kohdistunut tiedusteluyhteistyö 1921–1939, s. 122
- Ohto Manninen: Miehitysuhasta välirauhaan, s. 134
- Carl-Fredrik Geust: Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimat kesän 1944 suurhyökkäyksessä Karjalan kannaksella, s. 143


Sotahistoriallinen Aikakauskirja 22, 2003
- Veli-Matti Syrjö: Mannerheim ja muut kenraalit, s. 7
- Jouni Sillanmäki: Näkökohtia suomalaisten osuudesta Viron vapaussotaan, s. 34
- Jarkko Kemppi: Viron suojeluskunnat 1917–1940, s. 63
- Markku Salomaa: Punaupseeri Vehviläisen "venäläinen ruletti", s. 103
- Valters Scerbinskis: Talvisota ja Latvia, s. 118
- Rauno Grönbacka: Merenkurkun talvitie 17.2.–25.3.1940, s. 136
- Mauno Jokipii: Hitlerin idänsodan luonne, s. 166
- Einar P. Laidinen: Suomalaiset tiedustelukoulut 1941–1944, s 218
- Markku Palokangas: VT-aseman menettäminen ja siihen johtaneet tekijät kesällä 1944, s. 237
- Markku Savia: Dak Pek – alkuperäiskansan leiritukikohta Vietnamin sodassa, s. 267


Sotahistoriallinen Aikakauskirja 21, 2002
- J. E. O. Screen: Mannerheim rykmentinkomentajana
- Risto Ropponen: Lyhyt sota? Euroopan suurvaltojen suhtautuminen ajan operatiiviseen muotiajatukseen "lyhyeen sotaan" ensimmäisen maailmansodan alkaessa
- Markku Salomaa: Suomalaiset punaupseerit Itä-Karjalan kansannousun kukistajina 1922
- Mauno Jokipii: Korkealta johdettu maa
- Pasi Tuunainen: Riihimäen–Kouvolan–Viipurin rataosan sotilaskuljetukset talvisodassa
- Veli-Matti Syrjö: Propaganda jatkosodassa
- Jyri Paulaharju & Aimo E. Juhola: Tiedusteluilmakuvaus – kenttätykistön silmä
- Martti Peltonen: Ilmavoimien tuki Suursaaren valtauksessa kevättalvella 1942
- Olavi Martikainen: Muistelmia sotavankeudestani Neuvostoliitossa 15.9.1942–25.12.1944.


Sotahistoriallinen Aikakauskirja, 20, 2001
- Stig Roudasmaa: Rajasuojeluskunnat itärajan turvana vapaussodassa ja heimosotien aikana s. 7
- Markku Salomaa: Suomalaisen Axel Bergin tarina: Sattumien kautta insinööriamiraaliksi ja Neuvostoliiton varapuolustusministeriksi, s. 36
- Carl-Fredrik Geust - Dimitrij Hazanov: Jatkosodan alun neuvostopommitukset, s. 49
- Veli-Matti Syrjö: Luutnantti Lammio vai vänrikki Koskela. Upseeri sodissamme 1939–1945, s. 89
- Mauri Toiviainen: Hajonnut pataljoona - kadonnut komentaja, s. 150
- Martti Turtola: Risto Ryti - sota-ajan valtiomies, s. 150
- Tapio Koskimies: Suomen sodanaikaisen tiedustelun salainen rahoitus ja sen käyttö, s. 169
- A.S. Härö: Suomi Napoleonin sotakartalla vuonna 1812. s. 220
- J.E.O. Screen: The last decades of tenure army in Finland: military effectiveness and cost effectiveness, s. 237
- Sotahistoriallinen Seura r.y.: Toimintakertomus vuodelta 2000, s. 272


Sotahistoriallinen Aikakauskirja, 19, 2000 (Teemanumero: Suomen voima talvisodassa)
- Jorma Juottonen: Suomen puolustusvoimien materiaalinen valmius talvisodan edellä, s. 7
- Urho Myllyniemi: "Pietari Suuren merilinnoituksesta" talvisodan merivoimiin. Meripuolustuksen tila ja valmius syksyllä 1939, s. 21
- Martti Peltonen: Ilmavoimien valmius talvisodan edellä, s. 82
- Jyri Paulaharju: Kenttätykistö talvisodassa, s. 107
- Lasse Laaksonen: Olisiko taisteluja kyetty jatkamaan? Suomalaisten tilanne Kannaksella talvisodan lopussa 1940. s. 128
- Dmitri Frolov: Talvisodan 1939–40 neuvostoliittolaiset sotavangit, s. 175
- Antti Juutilainen: Talvisodan maavoimiin kuuluneiden joukkojen historiikit, s. 196
- Carl-Fredrik Geust: Venäläinen talvisotakirjallisuus, s. 220
- Markku Palokangas: Talvisota - 60 vuotta kunniamme päivistä. Erikoisnäyttely Sotamuseossa 30.11.1999–1.10.2000
- Sotahistoriallinen Seura r.y.: Vuoden 1999 toiminnasta, s. 248
- Sotahistoriallinen Seura r.y:n säännöt, s. 25


Sotahistoriallinen Aikakauskirja 18, 1999
- J.E.O. Screen: Suomen Kadettikoulun kasvatit Venäjän armeijassa, s. 7
- Kari Selen: Suojeluskunnat tienhaarassa 1921, s..24
- Jari Leskinen: Sotilaallinen Suomen silta - Suomen sotilasjohto ja Viron puolustuksen vahvistaminen, s. 65
- Martti Peltonen: Ilmavoimien erikoishuoltolaitokset, Ilmailuvarikko ja ilmailukenttävarikot, talvisodassa, s. 107
- Aleksandr N. Medved - Dmitrij B. Hazanov: ADD:n hyökkäykset Helsinkiin helmikuussa 1944, s. 134
- Veli-Matti Syrjö: toisen maailmansodan aikaisista kenraaliylennyksistä puolustusvoimissa, s. 176
- Teemu Leivo: Kiinteän rannikkotykistön uudelleen ryhmittäminen Suomessa Pariisin rauhansopimuksen jälkeen, s. 195
- Cristoffer Ericsson: A Critical Survey of Eighteenth Century Sveaborg as a Sea Fortress; Sweden's major Bulwark against Imperial Russia, s. 267
- Pekka Saloranta: Sotahistoriallisen Aikakauskirjan sisältö 1948–1998, s. 316
- Sotahistoriallinen Seura r.y.: Vuoden 1998 toiminnasta, s. 325


Sotahistoriallinen Aikakauskirja 17, 1998
- Lars Rönnquist: Lunkulansaaren ja Mantsinsaaren maihinnousun torjuntataistelut heinäkuussa 1941 s. 7
- Jukka Suviniemi: Brest-Litovskin rauhan taustoista ja seuraamuksista 1917–1918. Itärintaman erillisrauhan poliittisia vaikutusarviointeja Suomen itsenäistymiseen, vapaussotaan s. 32
- Ohto Manninen: Pietarilaiset joukot Suomessa 1918 s. 45
- Matti Lackman: Punasissit suksilla. Punaisten sissitaktiikka Neuvosto-Karjalan kapinan kukistamisessa 1921–1922 s. 83
- Markku Salomaa: W. D. Gröndahl ja V. P. Nenonen viholliset vastoin tahtoaan s. 114
- Heikki Paarma - Elja Puranen - Erkki Käkelä: Näkökohtia pioneeritoiminnan järjestelyistä läntisellä Karjalan kannaksella kesäkuussa 1944 s. 133
- Pehr-Erik Nyman: Kapteeni Hall Hangon vesillä 1854–1855 s. 170
- Martti Peltonen: Ilmavoimien lentokalusto talvi- ja jatkosodassa s. 204
- Markku Palokangas: Suomen panssarintorjunnan tykkiaseistus s. 242
- Sotahistoriallinen Seura ry: Vuoden 1997 toiminnasta s. 306


Sotahistoriallinen Aikakauskirja 16, 1997 (Teemanumero: Valvontakomission aika)
- Martti Turtola: Liittoutuneiden Valvontakomission organisaatio ja sijoittuminen Suomeen s. 9
- Ohto Manninen: Välirauhansopimuksen valvonta s. 31
- Pekka Visuri: Valvontakomission vaikutus Suomen sotilaspolitiikkaan s. 58
- Hannu Rautkallio: Puuttuvia argumentteja Stalinin pehmeään linjaan Suomessa 1944–1945 s. 79
- Erik Wihtol: Merivoimat valvontakomission kynsissä s. 113
- Konstantin Strelbitski: Suomalaisia aluksia Neuvostoliiton palveluksessa 1944 s. 153
- Carl-Fredrik Geust: Stalinin haukat Suomen kentillä s. 157
- Veli-Matti Syrjo: Miehet univormun takana valvontakomission jäsenet suomalaisin silmin s. 179
- Martti Turtola - Pasi Kesseli: Katsaus poliittiseen ja sotahistoriaan liittyviin tutkimuksiin ja kirjoituksiin s. 208
- Sotahistoriallinen Seura ry: Vuoden 1996 toiminnasta s. 223


Sotahistoriallinen Aikakauskirja 15, 1996
- Stig Roudasmaa: Teräskypärä Suomen puolustusvoimissa s. 7
- Martti Peltonen: Keskustelu ilmavoimista 1920- ja 1930-luvuilla s. 67
- J. O. Hannula: "Summan läpimurto" s. 121
- Gábor Richly: Unkari ja Suomen talvisota s. 134
- Antti Laine: Miinanraivaukset Neuvosto-Karjalassa sodan jälkeen 1944–1947 s. 197
- Jaakko Lehtovirta: Puolustusvoimien kenraalinarvojen ja -arvomerkkien uudistus kansainvälisen kehityksen valossa s. 227
- Martti Turtola - Pasi Kesseli: Katsaus poliittiseen ja sotahistoriaan liittyviin tutkimuksiin ja kirjoituksiin s. 251
- Sotahistoriallinen Seura ry: Vuoden 1995 toiminnasta s. 272


Sotahistoriallinen Aikakauskirja 14, 1995
- Ali Pylkkänen: Vanhempi jakolaitos ja sotaväen aluejärjestelmä - "Ruotsin kotimainen suurvaltaihme" s. 7
- J. E. O. Screen: Suomen sotaväki 1881–1901 s. 40
- Markku Salomaa: Punaupseeri Toivo Antikaisen toiminta ammattivallankumouksellisena vuosina 1918–1941 s. 60
- Pavel Aptekar: 8. Armeijan toiminta Neuvostoliiton-Suomen sodan 1939–1940 alkuvaiheessa s. 95
- Teuvo Rönkkönen: Linnoitustykistö - aselaji välirauhan alkamisesta jatkosodan loppuun s. 106
- Martti Peltonen: Kaukopartioiden lentokuljetukset jatkosodassa ja Lapin sodassa s. 169
- Antti Juutilainen: Jatkosodan ajan maavoimien joukko-osastohistoriat s. 218
- Martti Turtola - Ari Raunio: Katsaus poliittiseen ja sotahistoriaan liittyviin tutkimuksiin ja kirjoituksiin s. 60
- Sotahistoriallinen Seura ry: Vuoden 1994 toiminnasta s. 273


Sotahistoriallinen Aikakauskirja 13, 1994 (Teemanumero: Torjuntavoitto)
- Tervehdykset Seuran 50-vuotisjuhlaseminaarissa s. 7
- Martti Turtola: Poliittinen kehitys ennen suurhyökkäystä s. 13
- Ohto Manninen: Suurhyökkäys ja sen päämäärät s. 24
- Antti Juutilainen: Valkeasaaresta Ilomantsiin. Maasotatoimet 10.6.–13.8.1944 s. 45
- Erik Wihtol: Meripuolustus 1944 - aukeaako Suomenlahti s. 66
- Carl-Fredrik Geust: Helsingin ja Kannaksen taivaalla 1944 Neuvostoliiton kaukopommitusilmavoimien toiminnasta s. 124
- Martti Turtola: Suomi ja Neuvostoliiton antautumisvaatimus s. 164
- Ohto Manninen: Neuvostojoukot Suomen rajoilla kesällä 1944 s. 167
- Sotahistoriallinen Seura ry: Vuoden 1993 toiminnasta s. 194


Sotahistoriallinen Aikakauskirja 12, 1993
- Markku Salomaa: Suomalaisrykmentti Venäjän kansalaissodassa s. 7
- Henry Herlin: Suojeluskuntaupseerijärjestelmän vaiheet s. 46
- Paavo Talvio: Talvi- ja jatkosodan sotasaalislippuja Sotamuseossa s. 61
- Reijo Suominen: IV Armeijakunnan huollon järjestelyt kesällä 1944 taisteltaessa VKT-asemassa s. 108
- Juhani Paakkinen: Ilmatilan loukkaukset 1945–1959 Suomen rajoilla s. 190
- Erik Wihtol: Yhdysvaltain arkistot s. 225
- Sotahistoriallinen Seura ry: Vuoden 1992 toiminnasta s. 233


Sotahistoriallinen Aikakauskirja 11, 1992
- Erik Wihtol: Hyökkäys Rågervikiin 1790 s. 7
- Pentti Palmu: Rannikkotykistön ilmatorjunnan tarve 1919–1925 s. 35
- Evald Laasi: Neuvostoliiton ilmavoimien hyökkäyksestä Suomeen talvisodan aikana Virossa sijaitsevista tukikohdista s. 49
- Ohto Manninen: Neuvostoliiton operatiiviset suunnitelmat 1939–1941 Suomen suunnalla s. 77
- Pentti Aalto: Sotasyyllisyyslaki ja ministeri Ramsayn matka Berliiniin s. 177
- Ilmari Hakala: Sotakorkeakoulun tutkimuskentältä s. 189
- Sotahistoriallinen Seura ry - Krigshistoriska Samfundet rf: Vuoden 1991 toiminnasta s. 192


Sotahistoriallinen Aikakauskirja 10, 1991
- Matti Lappalainen: Lukijalle s. 3
- Vilho Tervasmäki: Linnoittaja ja historioitsija s. 7
- Ali Pylkkänen: Hämeen Jalkaväkirykmentin ja Hämeen-Uudenmaan Ratsuväkirykmentinvuoden 1641 päällystön palvelusura s. 12
- Esa Sundbäck: Britannian Suomea koskevat sotilaalliset suunnitelmat vuosina 1918–1919 s. 47
- Jyri Paulaharju: Kenttätykkien hankinnat ja menetykset sota-aikana 1939–1945 s. 71
- Nils Erik Stenbäck: De krigförandes fredssonderingar 1939–1945 s. 109
- Arne Stade: Svenska frivilligbataljonen framför Hangö 1941 s. 133
- Martti Turtola: Talvisotakeskustelun huipennus - talvisota tutkimuksessa ja kirjallisuudessa s. 195
- Sotahistoriallinen Seura ry: Vuoden 1990 toiminnasta s. 208


Sotahistoriallinen Aikakauskirja 9, 1990
- Matti Lappalainen: Lukijalle s. 3
- Keyo Mikola: Jarl Gallén 23.5.1908–27.3.1990 s. 6
- Mauno Jokipii: Parkumäen taistelu 21. heinäkuuta 1789 s. 11
- Vesa Vares: Hans Kalm ja suurpolitiikka - tottelemattomuudella miltei maailmanhistoriaan s. 49
- Erik Tudeer: Ålands Hemvärn 1939–1940 s.89
- Veli-Matti Syrjö: Kulttuurien kohtaaminen - englantilaiset talvisodan vapaaehtoiset Suomessa s. 134
- Markku Palokangas: Miekan tarina itsenäisen Suomen puolustusvoimissa s. 157
- Sotahistoriallinen Seura ry: Vuoden 1989 toiminnasta s. 203


Sotahistoriallinen Aikakauskirja 8, 1989
- Matti Lappalainen: Lukijalle s. 3
- Ohto Manninen: Valkoisen armeijan suojeluskuntarykmentti s. 7
- Jyri Paulaharju: Sotilaskartoitus Suomessa vuosina 1918–1940 s. 37
- Göran Andolf: Den Svenska Frivilligkåren i Finlands vinterkrig 1939–1940 s. 76
- Nikolai Baryshnikov: Neuvostoliittolais-suomalainen sota s. 133
- Lauri Saario: Kaatuneiden evakuointikeskusten toiminta talvi- ja jatkosodassa s. 166
- Martti Turtola: Sotaa ja politiikkaa s. 209
- Sotahistoriallinen Seura ry. s. 214


Sotahistoriallinen Aikakauskirja 7, 1988
- Jaakko Valtanen: Puolustusvoimain komentajan tervehdys s. 3
- Matti Lappalainen: Lukijalle s. 5
- Matti Lappalainen: Sotahistoria julkaisutoiminnan haasteena - neljä vuosikymmentä sotahistoriallista vuosi-aikakauskirjaa s. 9
- Vilho Tervasmäki: Jääkärien marssi ja marssin runoilija s. 19
- Paavo Talvio: Toinen Karjalan raskas tykistöpatteri 1918 s. 29
- Yrjö Pohjanvirta: Inon linnoitus s. 59
- Veli-Matti Syrjö: Jääkärikohtaloitten kirjoa s. 85
- Sirkka Syrjö: Suomalaisten upseerien opiskelu Italiassa 1920-lovulla s. 109
- Ermei Kanninen: Venäläiset emigrantit Suomen neuvostoliittolaisia sotavankeja avustamassa s. 144
- Jyri Paulaharju: Suustaladattavista tykeistä ja niiden tunnistamisesta s. 152
- Sotahistoriallinen Seura ry: Toiminnasta vuonna 1987 s. 184


Sotahistoriallinen Aikakauskirja 6, l987
- Paavo Talvio: Marsalkka Mannerheimille kuuluneet teräaseet - asehistoriallinen katsaus s. 7
- Heikki Pohjanpää: Mannerheimin puheet s. 39
- Veli-Matti Syrjö: Tykistön kenraali Vilho Petter Nenosen Venäjän ajoilta s. 66
- Martti Turtola: Eräitä näkökulmia suomalais-virolaisiin sotilassuhteisiin l920- ja 1930-luvuilla s. 95
- Kari Selén: Paavo Talvelan Amerikan-matka 1939 s. 111
- Boris Saarmaa: Kokemuksistani yhteysupseerina Yhteysesikunta Roissa 1941–1944 s. 130
- Martti Turtola - Sampo Ahto: Katsaus sotahistoriaan liittyviin tutkimuksiin ja kirjoituksiin s. 158
- Sotahistoriallinen Seura ry: Toiminnasta vuonna 1986 s. 169
Säännöt s. 174
Jäsenistö s. 179


Sotahistoriallinen Aikakauskirja 5, 1986
- Ohto Manninen: Poukkurinteen kahakka 1742 s. 5
- Stig Roudasmaa: Sotilasvirkapuvut vuonna 1918 s. 29
- Åke Backström: Viipurin upseerikokelaskurssi 1918–1919. Hajatietoja opettajista ja oppilaista s. 103
- Lauri Saario: Sotiemme 1939–1945 tunnistamattomat suomalaiset kaatuneet s. 124
- Sampo Ahto: Pekka Peitsi ja toinen maailmansota s. 154
- Paavo Talvio: Panssarijunat talvi- ja jatkosodan taisteluissa s. 193
- Matti Lappalainen: Sotahistorian tutkimuksen kansainvälisiä ilmentymiä Stuttgartissa vuoden 1985 elo- syyskuun vaihteessa pidetyistä kokouksista s. 236
- Sotahistoriallinen Seura ry: Toiminnasta vuonna 1985 s. 244
Jäsenistö s. 249


Sotahistoriallinen Aikakauskirja 4, 1985
- Vilho Tervasmäki: Maanpuolustuskysymyksen ratkaisuehdotuksia Suomen itsenäisyyden ensimmäisen neljännesvuosisadan aikana s. 6
- Reino Arimo: Suomen sotilasjohdon osuudesta heimosotiin s. 24
- Paavo Talvio: Suomen puolustusvoimain panssarijunat vuosina 1918–1939 ja niiden edeltäjät vapaussodassa s. 70
- Esko Vuorisjärvi: Petsamon nikkeli - suurvaltojen tavoittelema strateginen metalli s. 115
- Ernst Klink: Saksan sodanjohdon sotilasstrateginen suunnittelu ja operatiiviset johtamisratkaisut Neuvostoliittoa vastaan kesäkuusta 1940 joulukuuhun 1941 s. 136
- Jyri Paulaharju: Mittaustiedustelun saamat tulokset Karjalan kannaksella ennen neuvostojoukkojen suuroffensiivia kesällä 1944 s. 159
- Juha Vahe: Miten toisen maailmansodan kokemuksia Suomessa tulkittiin sodan jälkeen maavoimien puolustustaistelujen osalta s. 186
- Martti Turtola: Katsaus sotahistoriaan liittyviin tutkimuksiin ja kirjoituksiin 1984 s. 196
- Sotahistoriallinen Seura ry: Toiminnasta vuonna l984 s. 201
Jäsenistö s. 209


Sotahistoriallinen Aikakauskirja 3, 1984
- Matti Lappalainen: Ajan saatossa tutkimusta tukien ja perinteitä vaalien. Sotahistoriallisen Seuran neljältä vuosikymmeneltä s. 6
- Sampo Ahto: Sotateoriat maailmansotien välisenä aikana s. 96
- Kai von Fieandt: Haminan kadettien arvomaailma 1860-luvulla ja sen heijastuminen Turkin sotaan s. 145
- Sirkka Syrjö: Kleinehin hotellista santarmihallituksen taloon. Yleisesikunnan ja sotaväen esikunnan sijoituspaikoista ja ulkonaisista puitteista vuosina 1918–1925 s. 195
- Paavo Talvio: Vuosien 1919–1939 joukko-osastoliput. Lippuhistoriallinen katsaus s. 214
- Heikki Pohjanpää: Joukko-osastohistorioiden bibliografia s. 253
- Eero Elfvengren - Tapio Koskimies: Jääkäriliike jälkitarkastelussa. Jääkäriliikeseminaari Seinäjoella 17.–18.6.1983 s. 269
- Martti Turtola - Sampo Ahto: Katsaus sotahistoriaan liittyviin tutkimuksiin ja kirjoituksiin 1982–1983 s. 287
- Matti Lappalainen - Markku Melkko: Sotatieteen laitos esittäytyy III. Sotamuseo uudistusten edessä s. 296
- Sotahistoriallinen Seura ry: Toiminnasta vuosina 1982–1983 s. 305
Jäsenistö 1983 s. 310


Sotahistoriallinen Aikakauskirja 2, 1982
- Martti Turtola: Lähettamättä jäänyt apu. Suomen auttaminen Ruotsin sotilaallisissa suunnitelmissa 1930-luvulla s. 5
- Sampo Ahto: Läpimurtotaistelu Änkilansalossa kesällä 1941 s. 22
- Jyri Paulaharju: Tykistötiedustelu Hangon rintamalla 1941 s. 73
- Alexander Lindén - Ensio Taipale: Sotaväen lääkintähuolto Ruotsi-Suomessa vuosina 1500–1809 Suomen kannalta tarkasteltuna s. 98
- V. V. Pohlebkin: A V. Suvorov Suomessa vuosina 1791–1792 s. 149
- Paavo Talvio: Viaporin linnoitus ja sen tykistö vuosisadan vaihteesta vallankumoukseen s. 155
- Klaus Castrén: Yhteisöille suodut Vapaudenristit s. 205
- Markku Palokangas: Suomalainen sotilaspistooli L-35 "Lahti" s. 219
- Martti Turtola - Sampo Ahto: Katsaus sotahistoriaan liittyviin tutkimuksiin ja kirjoituksiin 1980–1981 s. 254
- Matti Lappalainen - Anssi Vuorenmaa: Sotatieteen laitos esittäytyy II s. 263
- Sotahistoriallinen Seura ry: Toiminnasta vuosina 1980–1981 s. 268
Jäsenluettelo 1982 s. 274


Sotahistoriallinen Aikakauskirja 1, 1980
- Martti Turtola: Presidentti K. J. Ståhlbergin kyyditys ja suomalais-ruotsalainen sotilaallinen yhteistyö 1930 s. 5
- Mauno Jokipii: Saksan ja Suomen laivastoyhteistyö 1941 jatkosodan syttymiseen asti s. 25
- Jyri Paulaharju: Karttahuolto sodassa 1941–1945 s. 101
- Paavo Talvio: Viaporin linnoitus ja sen tykistö Krimin sodasta vuosisadan vaihteeseen s. 128
- Jukka-Pekka Pietiäinen: Sotilaslainvalmistelukomitea 1918–1919 s. 178
- Veli-Matti Syrjö: Muuan sotilasseikkailu Kirimin sodan päiviltä s. 189
- R. W. Palmroth: Sotamuistonäyttelyt 1941–1943 s. 195
- Jaakko Ilvessalo - Sampo Ahto: Katsaus sotahistoriaan liittyviin tutkimuksiin ja kirjoituksiin 1978–1979 s. 211
- Matti Lappalainen - Risto Ropponen - Karin Kerkkonen: Sotatieteen laitos esittäytyy I s. 221
- Sotahistoriallinen Seura ry: Toiminnasta vuosina 1978–1979 s. 230
Jäsenluettelo 1980 s. 234


Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo. Vuosikirja X, 1978
- Ohto Manninen: Syväri vai Kannas - Suomen hyökkäyssuunnan ratkaisu kesäkuussa 1941 s. 5
- Lauri Harvila: Suomen kenttätykistöjoukkojen tykkikalusto sodissa 1939–1945 s. 44
- Paavo Talvio: Viaporin linnoitus ja sen tykistö vuosina 1808–1905 s. 99
- Kari Selén: Syyskuun kriisi 1938 s. 139
- Jyri Paulaharju: Asehistoria ja filatelia s. 169
- Mauno Jokipii: Suomen Kaarti Bulgarian vapaussodassa 1877–78 s. 184
- Sotamuseo: Toimintakertomus vuosilta 1976–1977 s. 209
- Sotahistoriallinen Seura ry, Kertomus toimintavuosilta 1976–1977 s. 221
Jäsenistö 1978 s. 224


Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo. Vuosikirja IX, 1976
- Ohto Manninen: Mannerheimin ero toukokuussa 1918 s. 5
- Matti Lauerma: Talvisodan taustaa ja tuloksia s. 50
- Ole Gripenberg: Nationalitetsflaggar förda av finska fartyg under autonomtiden s. 65
- Paavo Talvio: Suomen sotaväen joukko-osastoliput vv.1819–1905 s. 73
- K. J. Mikola: Näkökohtia joukko-osastolippujemme heraldisista perinteistä ja suunnittelusta s. 89
- Markku Melkko: Sukellusvene Vesikko s. 105
- Risto Ropponen: Viisi vuosikymmentä sotahistorian tutkimusta s. 122
- Vilho Tervasmäki: Sotahistoriaa Washingtonissa ja retkeilyä Amerikan taistelupaikoilla s. 127
- Sotamuseo: Kertomus toimintavuodelta 1975 s. 132
- Sotahistoriallinen Seura: Jäsenluettelo s. 138


Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo. Vuosikirja VIII, 1974
- K. J. Mikola: Suomalaisten joukkojen käyttösuunnitelmat v. 1941 s. 5
- Kunniamiekoista ja kultaisista aseista s. 24
- Vilho Tervasmäki: Alueellisen liikekannallepanojärjestelmän syntyvaiheet 1920- ja 1930-luvulla s. 32
- Kaj-Erik Löfgren: Helsingin maa- ja merilinnoitus s. 67
- Ole Gripenberg: Uniformerna vid den "Kongl. Zelowska Cosaque-Corpsen" s. 103
- Matti Lauerma: Jalkaväen tulivoima piilukkokaudella s. 111


Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo. Vuosikirja VII, 1971
- K. J. Mikola: Lukijalle s. 5
- Paavo Talvio: Piirteitä Suomen suuriruhtinaskunnan vaakunasta ja sen normaalimuodon synnystä s. 7
- Jorma Heinonen: Muinaislinnoista, niiden puolustuksesta ja vainoaikojen hälytystavoista s. 21
- Kaarlo Wirilander: Miekan sosiaalihistoriaa s. 61
- Kauko Rekola: Suvorov Suomen linnoittajana s. 72
- Olavi Gripenberg: Finska kadettkårens uniformer s. 89
- Matti Virtanen: Nallilukkokivääri Venäjän armeijassa s. 107


Sotamuseo VI, 1955
- R. Arimo: Korsutekniikka viime sotien aikana s. 5
- Aimo R. Lohman: Suomalaisten rykmenttien karoliiniuniformuista ennen vuotta 1756 s. 24
- Kauko Rekola: Suustalatauksesta sytytysneulaan s. 46
- A. E. Räisänen: Katsaus venäläisen kenttätykistökaluston kehitykseen Suomen sotaan 1808–09 mennessä s. 66
- Heribert Seitz: Befälsvapen vid Finska förband under 1700-talet s. 94
- Paavo Talvio: Suomalaisen meriväen univormut ja aseistus Venäjän vallan aikana s. 118
- Kauko Rekola: Höyry ampuma-aseen käyttövoimana s. 139


Sotamuseo V, 1953
- S. Jahnukainen: Sotamuseon merkitys sotahistoriallisessa tutkimustyössä s. 5
- Matti Lauerma: Miekka pisto- ja lyömäaseena s. 9
- Carl Mothander: Dragoner eller husarer? En liten utredning beträffande Kungl. Karelska Lätta Dragonregementet s. 29
- Kauko Rekola: Piilukosta nallilukkoon s. 39
- Paavo Talvio: Venäjän sukellusvenease 1800-luvun ensipuoliskolla s. 58
- O. Airola: Kyminlinna s. 77


Sotamuseo IV, 1951
- E. A. Hallakorpi: Katsaus 1700-luvun tykistön ampumatarvikkeisiin s. 5
- Matti Lauerma: 1700-luvun kenttätykistön tulitehosta s. 38
- Kauko Rekola: Vuosien 1812–30 värvätyn suomalaisen sotaväen univormu s. 59
- Paavo Talvio: Suomen sotaväen alipäällystön ja miehistön urhoollisuuden ja palvelusinnon kunniamerkit s. 83
- Eero Snellman: Gallen-Kallelan apulaisena päämajassa vuonna 1918 s. 109
- B. Linkomies: H. H. Hackstedt. Suomalainen osanottaja suurvallan kiväärikonstruktiokilpailussa s. 118
- S. Jahnukainen: Magasinsystemets inverkan på Klingspors krigsföring i Finska kriget 1808–1809 s. 124


Sotamuseo III, 1950
- Paavo Talvio: Miekkaritarikunnasta Mannerheimin ristiin s. 5
- Kauko Rekola: Suomalainen sotilaspäähine Venäjän-vallan aikana s. 28
- E. A. Hallakorpi: Tykkien naulalukunimitykset ja tykistön mittaviivoitin s. 48
- Kauko Rekola: "Relation om de i St. Michel inrättade Tyg- och förrådshusen för Kongl. Savolaxske Brigaden år 1789" s. 71
- Jorma Leppäaho: Hinkan heittokeihäästa ja peitsitaktiikan synnystä s. 80
- Sylvi Möller: Sotilasmajoitus Helsingissä Kustaa III:n sodan aikana s. 106
- Kauko Rekola: Olavinlinna Turun rauhan jälkeisenä aikana s. 122


Sotamuseo II, 1949
- B. Linkomies: 3":n kiväärin syntyvaiheita s. 5
- Kauko Rekola: Rataslukkoinen tussari s. 22
- Jorma Leppäaho: Eras Ümär Dzhavush -mestarin tekemä jatagan-säilä s. 33
- Kaarlo Wirilander: Puustellinväkien asumaoloja 1700-luvun sotilasvirkataloissa s. 47
- Ahti Paulaharju: Vanhoja sotamuistoja Hailuodosta s. 63
- Kauko Rekola: Punkaharjun vanhat sotavarustukset s. 78
- Leo Franck: Reflexion vid läsandet av ett 200-arigt kavallerireglemente s. 87


Sotamuseo I, 1948
- Aarne Sihvo: Puolustusvoimain Komentajan tervehdys s. 5
- C. A Nordman: Esipuhe s. 7
- Kauko Rekola: Sotamuseo s. 9
- Paavo Talvio: Armeijan ja suojeluskuntien lipustosta s. 22
- B. Linkomies: Katsaus suustaladattavan rihlakiväärin kehittymiseen jalkaväen yleiskivääriksi s. 48
- Kauko Rekola: Akseli Gallen-Kallela suomalaisen sotilaspuvun suunnittelijana s. 61
- S. Grönroos: Postista entisten sotiemme aikana s. 80
- Kauko Rekola: Vanhinta suomalaista tuliaseistusta ja asetuotantoa s. 91