Olen monesti miettinyt rekisteröikö toisen viestit vain väärin ja ylitulkitsen niitä on mielenkiinnon takia. Mielipiteitä kiitos.
Eli. Olen tämän henkilön kanssa jo monesti vaihdellut minun mielestä lämpimiä katseita. Mutta nyt tuntuu että välillä on jotakin selvää sähköisyyttä. Ollessamme eräällä "leirillä" hiukka aika sitten niin siellä olin saavani jonkinlaisia vahvistuksia oletuksiini. Kerääntyessämme erääseen kokoustilaan tämä henkilö istui minusta toisessa ryhmässä muutaman penkin päässä. Hetken päästä hän siirtyi istumaan minun viereeni. Jutellessamme molemmat tuntui jännittävän ja etsivän sanojaan päästäkseen jännityksen yli. Vihjaisinkin olostani tokaisemalla kuinka "sydämeni rupesi yhtäkkiä lyömään tosi lujaa".
Toinen mielenkiintoinen tapahtuma oli aamiaisella. Satuimme istumaan niin että meillä oli salin läpi selvä näköyhteys. Aivan kuin molemmat olisivat vilkuilleet jatkuvasti toisiaan kunnes satuimme vilkaisemaan samaan aikaan. Siinä me sitten tuijotimme toisiamme aika kauankin pieni hymy huulillamme.
Tämän "leirin" jälkeen olen nähnyt toisen osapuolen muutamaan otteeseen mutta olen vetäytynyt jonkin verran etten "paljastaisi" itseäni ja tunteitani. Sisälläni sen sijaan riehuu jatkuvasti varsinainen tunteiden myrsky. Jos tämä toinen tuntee samoin kuin minä joudun pahoittelemaan vetäytymistä. Mutta minulla on kumminkin niin paljon vielä selvittämistä omissa asioissani etten tahdo kumminkaan satuttaa ketään pelkän tunne myrskyn vuoksi.
Mutta alkuperäisenä kysymyksenä kysyisin kumminkin mitä mieltä muut ovat näistä niin sanotuista "merkeistä". Olenko vain hullu ja kuvittelen kaikki omaa päähäni?
Eli. Olen tämän henkilön kanssa jo monesti vaihdellut minun mielestä lämpimiä katseita. Mutta nyt tuntuu että välillä on jotakin selvää sähköisyyttä. Ollessamme eräällä "leirillä" hiukka aika sitten niin siellä olin saavani jonkinlaisia vahvistuksia oletuksiini. Kerääntyessämme erääseen kokoustilaan tämä henkilö istui minusta toisessa ryhmässä muutaman penkin päässä. Hetken päästä hän siirtyi istumaan minun viereeni. Jutellessamme molemmat tuntui jännittävän ja etsivän sanojaan päästäkseen jännityksen yli. Vihjaisinkin olostani tokaisemalla kuinka "sydämeni rupesi yhtäkkiä lyömään tosi lujaa".
Toinen mielenkiintoinen tapahtuma oli aamiaisella. Satuimme istumaan niin että meillä oli salin läpi selvä näköyhteys. Aivan kuin molemmat olisivat vilkuilleet jatkuvasti toisiaan kunnes satuimme vilkaisemaan samaan aikaan. Siinä me sitten tuijotimme toisiamme aika kauankin pieni hymy huulillamme.
Tämän "leirin" jälkeen olen nähnyt toisen osapuolen muutamaan otteeseen mutta olen vetäytynyt jonkin verran etten "paljastaisi" itseäni ja tunteitani. Sisälläni sen sijaan riehuu jatkuvasti varsinainen tunteiden myrsky. Jos tämä toinen tuntee samoin kuin minä joudun pahoittelemaan vetäytymistä. Mutta minulla on kumminkin niin paljon vielä selvittämistä omissa asioissani etten tahdo kumminkaan satuttaa ketään pelkän tunne myrskyn vuoksi.
Mutta alkuperäisenä kysymyksenä kysyisin kumminkin mitä mieltä muut ovat näistä niin sanotuista "merkeistä". Olenko vain hullu ja kuvittelen kaikki omaa päähäni?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos mies on kiinnostunut, hän tulee iskemään naisen. Toki ikäisesi tyttö (7-12v?) jää varmasti iskemättä, mutta odotahan vielä.. kun et enää ole leiri-iässä, niin varmasti sinäkin saat ikioman poikaystävän, jonka kanssa voi halata vaikka kätesi puhki.
Keksi sillä välin muita harrastuksia ja siirry pois täältä aikuisten palstalta, täällä voit joutua liian aikaisin kohtaamaan silmillesi sopimattomia asioita.
Toivoo, Nainen
Myös aikuiset osallistuu urheilu yms. leireille. Ellet ole kuullut masters-toiminnasta niin lämpimästi suosittelen tutustumaan. Ihastuminen tuntuu olevan kaikkine tunteineen silti samaa kuin 15 vuotiaanakin.
Iskemisessä toisaalta on vielä samaa epävarmuutta kuin ennenkin että se siitä.