Onko kaikki mitä me koimme, helppoa unohtaa... tosta vaan...
Ilmeisesti.
Sinulla on lienee jo elämässäsi uusi vaihe, ja menet eteenpäin...
Minä yksin itken surussani, yhä vain.
Tuntuu että moni asia on vielä kesken, käsittelemättä, mutta Sinä et ilmeisesti halua niitä edes loppun käsitellä.
Ehkä se on sitten helpompaa "unohtaa" kun ei ole se joka joutui eniten pettymään, se joka tuli hylätyksi.
Monia asioita haluaisin Sinulle sanoa, mutta samaan aikaan tunnen että ne ovat asioita joita et halua kuulla...
Ja siksi kai et halua olla yhteydessäkään enää.
Erotessa halusit ehdottomasti että säilyisimme ystävinä. Nyt tuntuu että en ole enää edes ystävä, vaan jotain kaukana "ystävän" alapuolella. Ja siksikö vain että kiellät jotakin? Tai ehkä minä vain kuvittelen.
Toisinaan viihdyt edelleen lähelläni, mutta et halua puhua mistään mikä meitä koskee.
Viimeksi et edes tullut luokseni, vaikka lähellä olitkin, vaan lähdit pois.
Pakko myöntää, loukkaat minua toistuvasti.
Toisinaan mietin että onko tämä sen arvoista.
En usko että kohtelet ketään muuta "ystävääsi" näin ala-arvoisesti.
Vaan ehkä vika on sitten minussa.
Haluaisin olla Sinulle enemmän kuin mitä Sinä annat minulle mahdollisuuden.
Joskus sanoit minulle että olen sydänystäväsi. Että vaikka mitä tapahtuisi, olisit aina tukenani, Sinä olisit aina ystäväni.
Jälleen kerran tunnen itseni petetyksi.
Jälleen toivon, että voisin vain lakata hengittämästä.
Että voisin vain lakata olemasta.
Vapauttaa Sinut tästä kaikesta.
Hyvää yötä Sinulle kuitenkin. Vaikket enää tunne minua tärkeäksi, Sinä olet silti minulle tärkeä.
http://www.youtube.com/watch?v=welnlg3svTw
Ilmeisesti.
Sinulla on lienee jo elämässäsi uusi vaihe, ja menet eteenpäin...
Minä yksin itken surussani, yhä vain.
Tuntuu että moni asia on vielä kesken, käsittelemättä, mutta Sinä et ilmeisesti halua niitä edes loppun käsitellä.
Ehkä se on sitten helpompaa "unohtaa" kun ei ole se joka joutui eniten pettymään, se joka tuli hylätyksi.
Monia asioita haluaisin Sinulle sanoa, mutta samaan aikaan tunnen että ne ovat asioita joita et halua kuulla...
Ja siksi kai et halua olla yhteydessäkään enää.
Erotessa halusit ehdottomasti että säilyisimme ystävinä. Nyt tuntuu että en ole enää edes ystävä, vaan jotain kaukana "ystävän" alapuolella. Ja siksikö vain että kiellät jotakin? Tai ehkä minä vain kuvittelen.
Toisinaan viihdyt edelleen lähelläni, mutta et halua puhua mistään mikä meitä koskee.
Viimeksi et edes tullut luokseni, vaikka lähellä olitkin, vaan lähdit pois.
Pakko myöntää, loukkaat minua toistuvasti.
Toisinaan mietin että onko tämä sen arvoista.
En usko että kohtelet ketään muuta "ystävääsi" näin ala-arvoisesti.
Vaan ehkä vika on sitten minussa.
Haluaisin olla Sinulle enemmän kuin mitä Sinä annat minulle mahdollisuuden.
Joskus sanoit minulle että olen sydänystäväsi. Että vaikka mitä tapahtuisi, olisit aina tukenani, Sinä olisit aina ystäväni.
Jälleen kerran tunnen itseni petetyksi.
Jälleen toivon, että voisin vain lakata hengittämästä.
Että voisin vain lakata olemasta.
Vapauttaa Sinut tästä kaikesta.
Hyvää yötä Sinulle kuitenkin. Vaikket enää tunne minua tärkeäksi, Sinä olet silti minulle tärkeä.
http://www.youtube.com/watch?v=welnlg3svTw
Vastaukset 3
Vanhimmat
J. Laita mulle viesti. Liian moni asia täsmää, muttei ihan kaikki. Viimeinen tapaminen esim. se mitä kirjoitit on kyllä ihan totta, muttei kylläkään minun käsitykseni asiasta.
Meillä on liikaa väärinkäsityksiä. Selvitetään ne irl:ssä, jos molemmat yrittäisivät samaan aikaan.
ennen kuin tänne kirjoittelin, juhannukseen liittyen.
Kutsuin Sinua luokseni, mutta olit jo muuta sopinut, joten eipä siitä sitten mitään tullut.
Eikä siinä mitään ole, ymmärrän kyllä että Sinulla on muita(kin) ystäviä joita haluat nähdä ja tavata, ja jotka ovat "hauskempaa" seuraa.
Niin, minä olisin voinut kirjoittaa tuon saman sinulle. Tismalleen samoin sanoin.
Voimia sinulle J. Tiedän miltä tuntuu olla arvoton ystävä.