Kyselisin vielä vähän neuvoja kun
ollaan sulhasen kanssa menossa tekemään
lakimiehen luokse avioehtoa. Ymmärrän sulhasen
halun tehdä avioehdon, eikä minulla ole
mitään sitäkään vastaan. Kerron tähän
ensiksi faktat omaisuudesta ja sitten vähän
omia ajatuksia!
Kommentoikaa kiitos,
Omaisuus:
Sulhanen: oma asunto josta omaa lainaa. Kallis (40 000) auto. Pörssiosakkeita arvatenkin parillakymmenellä tuhannella.
Morsian: oma asunto josta omaa lainaa. Autopaikka osake.
Yhteinen omaisuus: Tontti josta omistus on 50% kummallakin ja molemmilla lainaa omissa nimissä. Ei yhteistä.
Tarkoitus rakentaa talo johon molemmat ottaa omaa lainaa puolet ja puolet. Ei yhteistä lainaa.
Perinnöt: Sulhanen on saamassa ison perinnön. On sukutilaa, metsää, kesämökkiä ja varmasti ihan puhdasta rahaakin reilusti.
Morsian saa perinnöksi normaaliin tyyliin perintömetsää pienen palan, puolikkaan omakotitalosta jonka arvo ei ole suuri, puolikkaan kesämökistä. Eli ei ihmeitä.
Kysymyskin on nyt seuraavanlainen:
Sulhanen haluaa turvata perintönsä, mikä on ihan ymmärrettävää. Suunnitelmissa on yhteinen yritys, joka omistettaisiin 50% kumpikin. Miten yritys vaikuttaa avioehtoon? jos tulee erotilanne tai kuolema?
Minulle, morsiamelle, on tärkeintä, että jos tulee erotilanne, ei jää puille paljaille jos on hoitanut lapsia ja kotia useamman vuoden tienaamatta mitään ja todennäköisesti mies on maksanut omia talovelkojanikin siinä samalla jos olen ollut kotona eikä rahaa lainojenlyhennyksiin ole ollut.
Haluaisin avioehdon, missä en tietenkään saa mitään miehen perintöjä tai hänen omilla rahoillaan ostamaa vaan puolet siitä omaisuudesta mikä yhdessä on saatu tehtyä vuosien aikana.
Eli jos vaikka firmamme menestyisi ja meillä olisi varaa ostaa vaikka mökki yhteiseksi ja pari asunto-osaketta niin ne menisivät sitten puoliksi eron sattuessa.
Mutta entä jos mies kuolee? Entä jos emme ole ehtineet keräämään mitään yhteistä omaisuutta ja käy niin että oikeastaan kaikki onkin miehen nimissä ja omaisuutta kun hän onkin tienannut enemmän? Jäänkö yhtäkkiä asumaan talon jonka omistavat puoliksi miehen sukulaiset ja hiillostavat minut sieltä pihalle ja käytännössä minulla onkin sitten vaan enää velkaa?
No vähän sekava tästä tuli,
mutta antakaapa neuvoja millaista avioehtoa menemme kirjoittamaan!
ollaan sulhasen kanssa menossa tekemään
lakimiehen luokse avioehtoa. Ymmärrän sulhasen
halun tehdä avioehdon, eikä minulla ole
mitään sitäkään vastaan. Kerron tähän
ensiksi faktat omaisuudesta ja sitten vähän
omia ajatuksia!
Kommentoikaa kiitos,
Omaisuus:
Sulhanen: oma asunto josta omaa lainaa. Kallis (40 000) auto. Pörssiosakkeita arvatenkin parillakymmenellä tuhannella.
Morsian: oma asunto josta omaa lainaa. Autopaikka osake.
Yhteinen omaisuus: Tontti josta omistus on 50% kummallakin ja molemmilla lainaa omissa nimissä. Ei yhteistä.
Tarkoitus rakentaa talo johon molemmat ottaa omaa lainaa puolet ja puolet. Ei yhteistä lainaa.
Perinnöt: Sulhanen on saamassa ison perinnön. On sukutilaa, metsää, kesämökkiä ja varmasti ihan puhdasta rahaakin reilusti.
Morsian saa perinnöksi normaaliin tyyliin perintömetsää pienen palan, puolikkaan omakotitalosta jonka arvo ei ole suuri, puolikkaan kesämökistä. Eli ei ihmeitä.
Kysymyskin on nyt seuraavanlainen:
Sulhanen haluaa turvata perintönsä, mikä on ihan ymmärrettävää. Suunnitelmissa on yhteinen yritys, joka omistettaisiin 50% kumpikin. Miten yritys vaikuttaa avioehtoon? jos tulee erotilanne tai kuolema?
Minulle, morsiamelle, on tärkeintä, että jos tulee erotilanne, ei jää puille paljaille jos on hoitanut lapsia ja kotia useamman vuoden tienaamatta mitään ja todennäköisesti mies on maksanut omia talovelkojanikin siinä samalla jos olen ollut kotona eikä rahaa lainojenlyhennyksiin ole ollut.
Haluaisin avioehdon, missä en tietenkään saa mitään miehen perintöjä tai hänen omilla rahoillaan ostamaa vaan puolet siitä omaisuudesta mikä yhdessä on saatu tehtyä vuosien aikana.
Eli jos vaikka firmamme menestyisi ja meillä olisi varaa ostaa vaikka mökki yhteiseksi ja pari asunto-osaketta niin ne menisivät sitten puoliksi eron sattuessa.
Mutta entä jos mies kuolee? Entä jos emme ole ehtineet keräämään mitään yhteistä omaisuutta ja käy niin että oikeastaan kaikki onkin miehen nimissä ja omaisuutta kun hän onkin tienannut enemmän? Jäänkö yhtäkkiä asumaan talon jonka omistavat puoliksi miehen sukulaiset ja hiillostavat minut sieltä pihalle ja käytännössä minulla onkin sitten vaan enää velkaa?
No vähän sekava tästä tuli,
mutta antakaapa neuvoja millaista avioehtoa menemme kirjoittamaan!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kommentoin nyt vain tuota viimeistä.
Jos miehesi kuolee, eikä hänellä ole lapsia, sinä perit miehesi, ellei hän ole testamentilla määrännyt toisin. Miehesi sukulaiset eivät ole perijöitä. Perit miehesi avioehdosta riippumatta.
Niin ja alkuperäiselle sanoisin, että juuri sen takiahan te olette varmaan sinne lakimiehelle menossa, että lakimies saa rautalangasta vääntäen selittää, että mitä mikäkin lause tarkoittaa eron tai kuoleman tapauksessa.
Oleellista olisi tietty tietää, että mitä sinä haluat ja mitä mies haluaa ja ovatko ne jotenkin ristiriidassa keskenään niin, ettei niitä edes avioehdoksi saa.
Yksi yksinkertainen ratkaisu asiaan voisi olla, että aikaisemmin omistettu omaisuus ja sen tuotot sekä sen sijaan tullut varallisuus sekä peritty omaisuus ja sen sijaan tullut varallisuus olisivat avio-oikeuden ulkopuolella. Sen sijaan yhteisillä rahoilla hankittu omaisuus avioliiton aikana olisi sitten yhteistä.
Meillä käytännössä itsellä kaikenkattava avioehto, mutta toteutamme tuota yllä mainittua sillä tavalla, että vaikka meillä on eri lainat ja eri lainamäärät, niin lyhennämme molempien lainoja samansuuruisella kuukausierällä, joten molempien lainat ovat samanarvoisia (tosin sen lainahan lyhenee nopeammin, jolla on vähemmän lainaa) vaikka toinen olisikin hoitamassa lapsia kotona tai tienaisi vähemmän.
Ihan kuriositeettinä kannattaa myös miettiä sitä, että kun aikaa kuluu, niin avioehtokin vähin erin kuin häviää. Ainakin niitä esimerkkejä on nähty, että vaikka on ollut kaikenkattava avioehto, niin 16 vuoden päästä onkin kaikki ositettu puoliksi.
Jos joku tietäväinen täällä kirjoitelee, niin mielenkiintoista olisi tietää, että onko se niin, että avioehto ajan myötä avioerotapauksessa menettää merkitystään, mutta kuolemantapauksessa taas ei?
Tuohon viimeiseen kysymykseesi.
Avioehto ei menetä merkitystään pitkänkään liiton aikana, se on voimassa niin kuin se on laadittu. useinhan se laaditaan erotilannetta ajatellen. Kuolemantapauksessa puoliso perii toisen ellei kummallakaan ole rintaperillisiä tai ellei ole tehty testamenttia joka toisin määrää.
Jos avioehto on tehty myös kuolemantapausta ajatellen, se on voimassa siinäkin tapauksessa ja sen mukaan toimitaan olipa liitto kestänyt miten kauan tahansa.
Avioehto on kahden välinen sopimus joka on pätevä kun se sellaiseksi tehdään.Se ei vanhene mutta sen voi itse sopijaosapuolet kumota.
No tuossa kuviossa on selvää, että kirjaatte avioehdon koskemaan VAIN ENNEN AVIOLIITTOA OLLUTTA OMAISUUTTA ja/tai sen sijaan hankittua omaisuutta.
Sitten AVIOLIITON AIKANA niin firman kautta kuin muutenkin hankitut tulot ja omaisuus on yhteistä, ei siis kuulu avioehdon piiriin vaan jakaantuvat avioeron sattuessa 50/50.
Siinä on sitten oltava tarkkana eteenpäin eläessä, että kumpikin teistä sijoittaa rahojaa tasapuolisesti niin kiinteään omaisuuteen kuin kulutusmenoihinkin.
Ja tarkkana on oltava myös siinä, että kaikki uusi hankittava omaisuus tulee molempien nimiin asianmukaisin omistussuhtein kirjattuna. Tämä on oleellista siksikin, että jos sinä esim. hoidat kotia ja mahdollisia lapsi vuosia, niin miehesi mitä ilmeisimmin maksaa omilla tuloillaan uutta kotianne ja elättää teitä ja näin samalla kartuttaa sitä sinunkin mahdollista "avioerossa tehtävää ositusosuuttasi" (ikään kuin palkaksi sinun kodinhoitopanoksestasi.)
Huomaa sitten olla tarkkana myös siinä, että mies EI KÄYTÄ perintövarojaan talonne maksuun, sillä sillä tavallahan talonne muuttuisi "perinnön sijaan hankituksi omaisuudeksi ikään kuin salakavalasti"... Tsekkaa tämäkin asia siellä juristin kanssa keskustellessanne!
Perinnöistä sinänsä voi perinnön antaja testamentilla sulkea pois avio-oikeudet, joten siitä ei tarvitse huolehtia, jos paperit on toisaalla kunnossa (kuten oletettavasti ovat?).
Niin ja tietysti teette avioehdon koskemaan VAIN avioerotilannetta. Kuolemantapauksessa se ei sitten olisi voimassa.
sinulla oli hyviä kysymyksiä. Vastaukset olivat sen verran sekavia että meni itselläkin melkein pää pyörälle vaikka juristi olenkin. Siellä oli seassa ihan oikeaa asiaa, kuten se että avioehdon voi tehdä vain eron varalle, tai siten että se koskee myös kuolemantapausta. Sitten oli ihan höpö höpöäkin, joten juttele siis tosi tarkkaan sen juristinne kanssa eri vaihtoehdot, niin ymmärrät varmasti mistä on kyse. Selvitä myös mitä lapset kuviossa tarkoittavat. Nämä kannattaa puhua selkeästi läpi niin ei sitten tarvitse murehtia myöhemmin.
Onnea matkaan ja hienoa kun teillä on omaisuutta ja suunnitelmia ja unelmia. Olette onnellisia :-)
Edelliseen kirjoittajaan viitaten, ketjussa on ollut ihan asiaa, mutta ainakin yksi iso virhekäsitys on pakko korjata. Eli jos teette avioehdon, jolla suljetaan perintösaannot pois avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta, ei puoliso kykene pätevästi ns. siirtämään vaikka niitä palkkatulojaan (eli avio-oikeuden alaista omaisuuttaan) turvaan vaikkapa remontoimalla perittyä kesämökkiä. Jos näin voisi tehdä, olisi avioehdolla "suojatut" omaisuuserät hyviä säästöpossuja, joihin voisi sen eron varalta sijoittaa huoleti kaikki palkat ja muut mitkä irti lähtee. Mutta eron/kuoleman tapauksessa tällaiset siirrot hyvitetään toiselle puolisolle vastikkeen muodossa. Ja erittäin viksua on mennä hyväksi havaitun juristin puheille, jos ero tai avioehdon laatiminen ajankohtaistuu, sillä mm. osituksessa vastikkeita ei anneta, jos niitä ei osaa vaatia.