olevan olemassa? Missä ja miten Jumala sinulle ilmoittaa olemassaolostaan? Minulle ei ilmoita mitenkään, joten olen kiinnostunut tietämään, miten vl kokee Jumalan läsnäolon. Onko Jumalan olemassaolon tiedostaminen ajattelun vai tunteen asia? Onko Jumalan kädenjälki kaikessa, minkä näemme ja koemme?
Mistä tiedät
Jumalan
9327
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Varsinkin vaikeina aikoina jumalan läsnäolon huomaa selvimmin. Kun on niin vaikea elämäntilanne, että melkein tekisi mieli luovuttaa, silloin aivan viime hetkillä saa vain jostain voimaa jatkaa eteenpäin. Jumala tietää milloin sinulla on vaikeaa ja silloin hän auttaa. Minulle eräs vanha ystäväni soitti kuulumisia useamman vuoden jälkeen juuri kun minulla oli vaikea hetki elämässä. Ystävän soitto piristi ja taas jaksoin eteenpäin. Nyt olemme pitäneet yhteyttä ja nähneetkin muistellen vanhoja aikoja.
itsestään Raamatussa. Lisäksi Hän on Pyhän Henkensä kautta jokaisen uskovaisen ihmisen sydämessä. Myös luonnossa Jumala ilmoittaa itsensä, kättensä jäljet.
En ole vl.
itsestään Pyhässä Sanassaan, kansojen vaiheissa ja ihmiskohtaloissa.
Jumala kuulee rukoukset ja auttaa.
On aivan uskomatonta miten hyvin ne asiat ovat menneet, joihin on suuressa hädässä ja neuvottomana pyytänyt apua.
Jumala on järjestänyt jonkun pienemmän tai suuremman asian, jolla pulma on hoitunut. Joskus hän on kääntänyt jopa vihamiehen mielen ja antanut sitäkautta onnellisuutta, menestystä' ja toimeentuloa.
En mistään. Yhtä reen vetämistä kivipellossa on elämä. Vaikeutta vaikeuden perään. Mikään ei minua enää ihmetytä. Jumala vihaa meitä, eikä auta.
talostelussa parhaiten koen Jumalan läsnäolon.Jumalan lasten keskinäinen rakkaus ja välittäminen. Seuroissa, kun katson suurta väenpaljoutta tunnen , minne olen matkalla tämän joukon saatossa.Että Jumala tosiaan on tänne maanpäälle tällaisen armovaltakunnan antanut, voiko enempää vaatia.Luoja antaa menestystä, myös koettelemuksia aina sen mukaan , mikä on meille hyväksi. Kauniissa luonnossa oikein typistyy Luojan läsnäolo.
siellä läsnäolo ei TYPISTY-johan tuli sana, jota vl-ihminen ei järjellään ymmärrä-siihen tarvitaan sydäntä!
kemiallista reaktiota , varsin halusit väännellä. Mutta kukin ymmärtäköön omalla tavallaan. Runonkin saa jokainen lukija tulkita omalla tavallan.
"Kauniissa luonnossa oikein typistyy Luojan läsnäolo."
On jostain syystä huono, ja vääränlainen, vai tarkoititko todella tuota mitä sanoit?
Typistyy, on sama kuin kuihtua, eli pienenee. Sinun kirjoituksestasi saa siis sen kuvan, että kauniissa luonnossa, et koe Jumalan läsnäoloa vaan se typistyy=pienenee siellä?
"Onko Jumalan kädenjälki kaikessa, minkä näemme ja koemme?"
Jumalan kädenjälkikin näkyy monessa mitä näemme, ja koemme. On tietysti sokeitakin ihmisiä, ja he eivät näe, mutta he kuulevat luonnon ihmeellisyyden, jos ihminen on taas täysin kuuro, niin hän kuitenkin näkee luonnon ihmeellisyyden. Ja luonnossa Jumalan jälki näkyy kaikista selvemmin, mitä kauneutta, ja hyvyyttä Jumala saa aikaiseksi.
Luonto ja luonnoneläimet kertovat meille paljon, ja Jumalalla on niin paljon kerrottavaa, ettei kaiken kertominen käy hetkessä.
Ajatellaanpa vaikka sutta, monethan sanovat, että joku on kuin susi lammasten vaatteissa, eli hyvin herkästi ollaan mieltämässä kaikki sudet pahoiksi. Susihan on laumaeläin, ja perustavat oman yhteisönsä, johon jää jälkikasvukain.
Ei kuitenkaan kaikki sudet ole pahoja, vaan on hyviäkin susia, silti nämäkin saavat pahiksen leiman jos joku laumasta on pahis.
Äkkikatsomaltahan susi on ruma, ja pelottavan näköinen, kukaan ei halua tustustua kun katsoo vain sitä ulkoista olemusta. Mutta kun suttä katsoo tarkemmin, niin sehän on mitä kaunein ja hellyytävin eläin, eli ei suinkaan paha.
Susi omistaa sen sisäisenkauneuden mikä onkin kaikista tärkeintä, ei sillä ole mitään merkitysta mitä jokin näyttää päällepäin, se ei kerro totuutta. Suden hyvyydestä kertoo sekin, että kun susi löytää puolison, niin se on uskollinen puolisolleen elämänsä loppuunasti, ja yhdessä huolehtivat jälkikasvustaan. Susi siis on sisäisesti yhtä hyvä ja kaunis, kuin ulkoisesti kaunis joutsen.
Mitä tästä opimme, ei ulkoinen olemus koskaan kerro totuuttaa, sillä sisäinen kauneus sen vasta kertoo. Ja jos yksi laumasta on paha, niin eivät suinkaan kaikki ole sitä.