Onko kukaan täällä keskustelleista saanut soittoa....Minä en....
Olivat kuulema soittaneet tänään niille, jotka ovat päässeet sisään....
Olivat kuulema soittaneet tänään niille, jotka ovat päässeet sisään....
Joensuun psykologia
onko tullut puhelinsoittoa....
131856
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
sain soiton :) Mukava herätys.
sisälle....
Minä en taaskaan...
Tuntuu ahdistavalta...
Tsemppiä kaikille rannalle jääneille....
soittoa kuulunut. Joten en kai sitten ole päässyt.
Mitäpä aiot ensi vuoden tehdä? Minä olen työttömänä ja yritän jotain avoimen opintoja tehdä.
Ensi keväänä uudestaan??
Ikävä kuulla ettei sinullakaan onnistanut...
Tosin kai tässä vielä vähän toivoo...sitten, kun näkee mustaa valkoisella....
Niin meillä on se muutto edessä ja työttömäksi kai se on ilmoittauduttava. Kävin jo katsomassa Helsingin Yliopiston sivuja... on siellä hurjat hakijamäärät. Psykologian pääsykoe pelkkää matikkaa, ei suju minulta.
Sosiaalipsykologia olisi myös mielenkiintoinen vaihtoehto, mutta sinnekin pääsi vain 7% hakijoista, että....
Ja vuodet vaan vierii...
Helmikuun lopussa sain keskenmenon, vauva olisi syntynyt syyskuun alussa...nyt on aikaa alkaa sitäkin suremaan...
Minä myös aion lopetella nuo perusopinnot tänne avoimeen, mutta en ole vielä ennättänyt ajatella, mitä sen jälkeen...
Olen pohtinut myös olisiko viisasta yrittää ensi vuonna Jyväskylään...tuohon neljän kiintiöön on niin vaikeaa mahtua....EN TIEDÄ
MUTTA jotain on keksittävä!!!!
Sulla on ollu tosi surullinen kevät, tosi ikävää :( Eipä ihme että et ehkä ole parastasi voinut antaa!
Älä soimaa itseäsi; ens vuonna pystyt ehkä keskittymään paremmin ja lukemaan enemmän ja laadukkaammin. Pitää miettiä mikä lukemistaktiikassa oli vikana ja yrittää korjata edellisvuoden virheitä. Sullahan oli se jännitys-ongelmakin? Vois ajatella että jos pystyy lukemaan niin hyvin, että on luottavainen olo omaan osaamiseen ja muistiin, niin se lievittäis sitä jännitystäkin. (?)
Jyväskylää minäkin mietin, oli mulla se tilastomatikan kirjakin, jota luin noin 20 sivua ymmärtämättä siitä yhtään mitään. Itku pääsi kun en käsittänyt edes perusasioita enkä saanut yhtään perusharjoitustakaan oikein. Pitäisi olla opettaja, muuten ei mullakaan tuo tilastomatikka onnistu.
Jos työttömänä olet, niin kannattaa jatkaa (jos rahatilanne sallii) avoimen opintoja. Se on aina eteenpäin jos jossain vaiheessa pääsee kouluun sisään. Ei tarvi niin monta vuotta enää koulun penkillä istua, jos on perus- ja aineopinnot jo suorittanut etukäteen!
Mulla, kuten sullakin näköjään, ressaa ikäkysymys. Oli mulla tässä kevät-talven aikana sellainen joku ikäkriisikin, maailma kaatui päälle kun oli niin epätoivoinen olo. Tuntuu että pitäisi jo näin kolmekymppisenä olla jo todellakin opinnot takana, unelmatyö ja niin edelleen. Mies haluaisi jo rakentaa talon ja sekin ressaa kun tietää ettei se onnistu kun ei ole rahaa, mahdollisesti vielä vuosikausiin. Ja muuttokin voi olla edessä... Sitä sitten miettii että onko sitä 40 kun valmistuu... tai että mitä jos tästä unelmasta on luovuttava ja alettava kaupan kassaksi tai puhelinmyyjäksi (kun tradenomit ei muutakaan työtä nykyään saa). Missähän vaiheessa on oikeasti luovutettava...?? Mitenkä sitä saiski sen ikäasian pois mielestä, koska eihän sillä oikeestaan ole mitään merkitystä, eikö se ole tärkeintä että ihminen on onnellinen vanhuuteen saakka? Että keinutuolissa istuessaan ja kuolemaa odottaessaan sitä olis ylpeä itsestään ja omista ratkaisuistaan? Jos siihen pyrkii, niin aikaa vielä on!! Vaikka oltaisiin 45 kun valmistutaan niin tehokasta työaikaa on sittenkin jäljellä vielä toistakymmentä vuotta.
Niinku sanoit, nyt keskityt siihen suremiseen, joka jäi välistä talvella ja keväällä. Sekin työ on tehtävä... Lähetänpä täältä sulle rekkalastillisen haleja ja voimia, että jaksat...
kannustuksesta ja kauniista sanoistasi.
Kyllä ikäkriisi painaa...hävettää, kun ei saa mitään aikaiseksi..
Minulla myös koulutus, jolla ei ainakaan itselle mielekästä työtä saa. Ihmekö tuo, että tuntee itsensä usein aika nollaksi. Varsinkin, kun oma mies porskuttaa urallaan eteenpäin...
Ja ystävät suunnittelevat jo jatkokoulutuksia....
Eipä ole itsetunto kovin korkealla...
Mutta, ETEENPÄIN SANO MUMMO LUMESSA!!!!
Ehkäpä ne palaset loksahtavat paikoilleen joku päivä
Tarkoitan nyt erityispedagogiikkaa. Itse yritin psykologiaan vuosina 1996 - 2007. Viimeksi sain enemmän luetuksi 2004. Silloin tuloskin oli vielä kohtalainen.
Hain erityispedagogiikkaankin vuosina 2000 - 2007. Tänä vuonna avoimen väylä pelasti minut, joten jätin pääsykokeen muiden iloksi.
tullut... eli ei opiskelemaan, nyyh....
Sama fiilis!
Tuntuu tosi keljulta, sniif...
Mitähän alkaisi suunnitella syksyksi? meillä ainakin muutto edessä heinäkuun lopussa. Muutetaan täältä Joensuusta Helsinkiin....
Enpä taida hakea tänne enää....
Viime yönä ei oikei
n uni tullut...kyllä väsyttää...
Hyvää Juhannusta!!!...kaikesta huolimatta....
Tänne tuli soittoja, useita, mutten päässy töissä vastaamaan. Tänään tuli kirje ja pääsin tosiaan sisälle. Hurja shokki, ei tässä tiedä itkiskö vai nauraisko, upea olo jokatapauksessa.
Tiedän miltä teistä tuntuu, jotka ei tälläkertaa päässeet, hain nyt toista kertaa, pettymys oli viimevuonna "verinen". Tsemppiä kaikille jatkoon ja voimia voittaa vaikeita asioita! Palkitkaa itseäne jotenkin, hemmotelkaa,yrittäkää tehdä jotain kivaa :).
Ja JUKKA kiitos kannustuksesta. Olisi kiva tietää miten jaksat porskuttaa eteenpäin, vaikka sinullakaan ei ole aina suunnitelmat, kovasta yrityksestä huolimatta, toteutuneet.
Minua kyllä masentaa nyt todella. Tuntuu, että on tyhjän päällä.
Postia ei tullut tänäänkään...
Onneksi olkoon! :)
Itse sain hyväksymiskirjeen, mutta siinä ei ollut mukana mitään oppaita tms. Saitko sinä kaiken samassa paketissa, vai tuleekohan osa vasta myöhemmin?
pirre: Ei tullut mitään oppaita, luulen että ne tulevat kun on virallisesti vastaanottanut opiskelupaikan? Odottelen vielä Jyväskylän tuloksia ennen vastaanottamista vaikka käytännön järjestelyt ois kiva jo aloittaa.