Niin saako nainen nauttia synnytyksestä?
Täällä pölistään koosta tms. Tottakait se vanuu ja venyy. Tulee haavoja ja kaikenlaisia muutoksia. Mutta muistakaapa yksi asia. Se on ihan luonnollista. Luonnollista olla nainen ja synnyttää. Muuntua naisena. Siitä voi jopa nauttia.
Eikö kukaan muu tunne näin?
Ainakin minusta on tuntunut hyvälle useita kertoja. Olen synnyttänyt 5 lasta. Mieheni oli jokaisessa mukana ja tunsin synnyttäväni hänelle lapsen. Kyllä kotona tarkisteltiin paikkoja ja kaikki tuntui hyvälle kun parannuin. Toisen jälkeen rakasteltiin heti kun tulin kotiin, silloin noin viikon päästä. Siinä oli hyvä sitten harjoitella löytämään lihakset uudeleen turvallisissa käsissä, pikkuhiljaa.
Samoin tehtiin kolmannen jälkeenkin ja neljännen. Viides olikin jo kinkkinen juttu kun ne lapset häiräs ja touhus ei enää niin ehtinytkään. Sitten alkoi meidän sukset lyödä ristiin ihan joka asiassa. Oli lapsia, mutta oli huoliakin ja liian paljon töitä.
No alkoi muakin nämä koko kysymykset kiinnostaa ja aloin tarkastelemaan itseäni. Mieheni mielestä oli pöykäri kun edes ajattelin moista. Sitten menin sellaiseen korjausleikkaukseen kun mielestäni ulkosuu emättimessä oli löysä ja olihan se. Se korjattiin.
Miten elämä sitten muuttui?
Kaikki asiat kokonaisuuksineen ajoivat eroon. Mielestäni sain myös liian harvoin seksiä ja ajattelin lähteä hieman katsastamaan maailmaa. Seuraa löytyi ja eikun heti sänkyyn. Sitten aikani temppujeni jälkeen huomasin kuinka pienillä kaluilla miehet joutuu toimimaan jopa 8cm ja joilla hieman isompi niin ikää tullut ja ei enää ota kuin pikkuisen eteen.
Enkä olisi uskonut sitä. Aiemmin luulin että jos ei seiso niin mussa on vika, mutta kun nuolin niitä niin se puoliseisokki laukesi esim. suuhun, imemällä sai laukeamaan, kun sisään ei voinut työtää koska ei seisonut niin paljoa.
Eli mikä on mun pointti tässä on se että se hellyys ja rakkaus mitä sain korvasi usein nuo ulkoiset puitteet. Ei täällä palstalla voi määritellä mikä koko tuntuu hyvälle. Se määrittely tapahtuu sitten seksiaktissa ja korvien välissä, siellä ne tunteet syntyy. Ne syntyy silloin kun kaksi ihmistä kohtaa toisensa.
Se synnytys ei siihen vaikuta. Naisilla on synnytyksensä ja miehillä on omat murheensa. Mitä niitä mittailemaan.
Joskus olen ajatellut että voi kun olisin ymmärtänyt synnyttää keisarileikkauksella, vaikka maksanut siitä. Mutta se tunne kun on synnyttänyt alateitse on niin kiihoittavaa etten halua luopua niistä tunteista. Minusta oli kiihoittavaa kun mies katsoi, ajatellen jälkikäteen. Siinä tilanteessa oli tosi kyseessä. Paitsi supistusten välissä ponnistusvaiheessa ajattelin mielessäni miestäni siinä ja että synnytän hänelle lasta. Se tuntui hyvälle. Rentoutumisen hetkellä tuntui hyvälle synnyttää lasta. Se oli niin luonnollista ja se tunne saada olla nainen, joka synnyttää. Se on kantanut minua pitkään naisena tällä planeetalla. Sanoi kuka siitä mitä tahansa, minä koin niin ja koen edelleenkin.
Ensimmäisen saatuani en olisi oikein uskaltanut enää seksiin kun pelkäsin raskaaksi tuloa. Eka synnytys oli niin kova paikka. Mutta pikkuhiljaa luonto veti tikanpojan puuhun ja pian teimmekin toista lasta. Synnytys meni nopeasti vaikka oli kivulias. Synnytin ilman episiotomiaa. Tosin ajattelin jossain välissä että olisiko se ehkäissyt venyttymistä. Seksissä mieheni huomasi että käsi mahtuu sisälle mitä se ei ollut ennen tehnyt. Tosin se tuntui hyvälle. Seksi muutenkin tuntui hyvälle ja kiihoittavalle ja siitä se lähti sitten kolmaskin alkuun. Ja niin edelleen.
Elämässäni olen huomannut että ensin kyllä pitää valita kumppani jonka kanssa voi elää. Sänkyhommat on hyvä jos tulee kaupan päälle. Koolla ei väliä jos seksiä yleensä saa tuon kaiken päälle riittävästi. Nautintoa voi toiselle antaa monin tavoin jos haluaa. Jos ei edes halua se on juttu erikseen ja ei kuulu tähän. Mielestäni seksiä pitäisi antaa jos toinen haluaa ja uskon että vieraisiin mennään sitten kun seksiä ei saa kotona. Ei siksi että on synnyttänyt alateitse ja jne. ne on tekosyitä ja syvältä.
Täällä pölistään koosta tms. Tottakait se vanuu ja venyy. Tulee haavoja ja kaikenlaisia muutoksia. Mutta muistakaapa yksi asia. Se on ihan luonnollista. Luonnollista olla nainen ja synnyttää. Muuntua naisena. Siitä voi jopa nauttia.
Eikö kukaan muu tunne näin?
Ainakin minusta on tuntunut hyvälle useita kertoja. Olen synnyttänyt 5 lasta. Mieheni oli jokaisessa mukana ja tunsin synnyttäväni hänelle lapsen. Kyllä kotona tarkisteltiin paikkoja ja kaikki tuntui hyvälle kun parannuin. Toisen jälkeen rakasteltiin heti kun tulin kotiin, silloin noin viikon päästä. Siinä oli hyvä sitten harjoitella löytämään lihakset uudeleen turvallisissa käsissä, pikkuhiljaa.
Samoin tehtiin kolmannen jälkeenkin ja neljännen. Viides olikin jo kinkkinen juttu kun ne lapset häiräs ja touhus ei enää niin ehtinytkään. Sitten alkoi meidän sukset lyödä ristiin ihan joka asiassa. Oli lapsia, mutta oli huoliakin ja liian paljon töitä.
No alkoi muakin nämä koko kysymykset kiinnostaa ja aloin tarkastelemaan itseäni. Mieheni mielestä oli pöykäri kun edes ajattelin moista. Sitten menin sellaiseen korjausleikkaukseen kun mielestäni ulkosuu emättimessä oli löysä ja olihan se. Se korjattiin.
Miten elämä sitten muuttui?
Kaikki asiat kokonaisuuksineen ajoivat eroon. Mielestäni sain myös liian harvoin seksiä ja ajattelin lähteä hieman katsastamaan maailmaa. Seuraa löytyi ja eikun heti sänkyyn. Sitten aikani temppujeni jälkeen huomasin kuinka pienillä kaluilla miehet joutuu toimimaan jopa 8cm ja joilla hieman isompi niin ikää tullut ja ei enää ota kuin pikkuisen eteen.
Enkä olisi uskonut sitä. Aiemmin luulin että jos ei seiso niin mussa on vika, mutta kun nuolin niitä niin se puoliseisokki laukesi esim. suuhun, imemällä sai laukeamaan, kun sisään ei voinut työtää koska ei seisonut niin paljoa.
Eli mikä on mun pointti tässä on se että se hellyys ja rakkaus mitä sain korvasi usein nuo ulkoiset puitteet. Ei täällä palstalla voi määritellä mikä koko tuntuu hyvälle. Se määrittely tapahtuu sitten seksiaktissa ja korvien välissä, siellä ne tunteet syntyy. Ne syntyy silloin kun kaksi ihmistä kohtaa toisensa.
Se synnytys ei siihen vaikuta. Naisilla on synnytyksensä ja miehillä on omat murheensa. Mitä niitä mittailemaan.
Joskus olen ajatellut että voi kun olisin ymmärtänyt synnyttää keisarileikkauksella, vaikka maksanut siitä. Mutta se tunne kun on synnyttänyt alateitse on niin kiihoittavaa etten halua luopua niistä tunteista. Minusta oli kiihoittavaa kun mies katsoi, ajatellen jälkikäteen. Siinä tilanteessa oli tosi kyseessä. Paitsi supistusten välissä ponnistusvaiheessa ajattelin mielessäni miestäni siinä ja että synnytän hänelle lasta. Se tuntui hyvälle. Rentoutumisen hetkellä tuntui hyvälle synnyttää lasta. Se oli niin luonnollista ja se tunne saada olla nainen, joka synnyttää. Se on kantanut minua pitkään naisena tällä planeetalla. Sanoi kuka siitä mitä tahansa, minä koin niin ja koen edelleenkin.
Ensimmäisen saatuani en olisi oikein uskaltanut enää seksiin kun pelkäsin raskaaksi tuloa. Eka synnytys oli niin kova paikka. Mutta pikkuhiljaa luonto veti tikanpojan puuhun ja pian teimmekin toista lasta. Synnytys meni nopeasti vaikka oli kivulias. Synnytin ilman episiotomiaa. Tosin ajattelin jossain välissä että olisiko se ehkäissyt venyttymistä. Seksissä mieheni huomasi että käsi mahtuu sisälle mitä se ei ollut ennen tehnyt. Tosin se tuntui hyvälle. Seksi muutenkin tuntui hyvälle ja kiihoittavalle ja siitä se lähti sitten kolmaskin alkuun. Ja niin edelleen.
Elämässäni olen huomannut että ensin kyllä pitää valita kumppani jonka kanssa voi elää. Sänkyhommat on hyvä jos tulee kaupan päälle. Koolla ei väliä jos seksiä yleensä saa tuon kaiken päälle riittävästi. Nautintoa voi toiselle antaa monin tavoin jos haluaa. Jos ei edes halua se on juttu erikseen ja ei kuulu tähän. Mielestäni seksiä pitäisi antaa jos toinen haluaa ja uskon että vieraisiin mennään sitten kun seksiä ei saa kotona. Ei siksi että on synnyttänyt alateitse ja jne. ne on tekosyitä ja syvältä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Siis sua kiihotti synnytys?! :/ Just joo!
ne sellaiset nautinnot kuuluu naisten normaaliin elämään ja niistä todellakin voi nauttia. itse nautin, todellakin, en luopuisi niistä vaikka tiedän että muutuin, mutta pidän ja nautin myös muutoksistani. uskon että kaltaisiani naisia löytyy ja uskon tutkimatta että suurin osa naisista kokee näin.
synnytys oli upea kokemus. Alkukantainen kipukokemus, josta en todellakaan voi sanoa nauttineeni, mutta silti - nainen on synnyttänyt vuosituhansia, ja jotenkin se kuitenkin tuntui luonnolliselta kokemukselta. Epiduraalia en ehtinyt saamaan, ja välillä tuntui, etten kestä kipua, mutta niin sitä vaan ollaan yhä hengissä ja 4vk:n päästä taas ponnistamassa!
Niin, se tuntuu kipeälle mutta hyvälle, sen ymmärtää jälkikäteen. Se vaikuttaa seksuaalisuuteen ja siksi nuo monet nuoret miehet haluaakin vanhemman naisen. Vanhempaa naista kantaa nuo kokemukset, joskin kipeät mutta ne kantaa kauaksi. Ne muuntaa kroppaa mutta myös mieltä. Nainen vapautuu ja osaa ottaa miehen tavala jota nuo muut ei osaa. Niin se menee. *iskee silmää*
Ei j*malauta mitä sekopäitä tämäki maa päällään kantaa. Mee hyvä ihminen hoitoon "kiihoittavine" (se on muuten KIIHOTTAVA) perversioinesi.
Nainen ei ole nainen ennenku pillu on revitty ja riekaleina. Joo, aivan. Nainen on sitä enemmän nainen, mitä hirvittävämmät kivut ja tuskat on kokenut.
V*ttu mitä SAIRASTA PASKAA..!!!!
Kiihottuminen sanana ei tarkoita vain seksuaalista kiihottumista (esim. "kansankiihottaja" ei tarkoita mitään seksuaalista).