tunnu hyvältä.Onkohan nämä vaihdevuosioireita??Kierron puolessavälissä tukka rasvoittuu aivan kauheasti.itkuherkkä,masentaa,turvottaa,ahdistaa kaikki velvollisuudet kotona kuten ruuan laitto,ja ärsyttää kun kaikki kyselevät jotain ja aina pitäisi tietää missä pusero on?.Ärsyttää kun kaikki pyörii tässä kotona.Haluaisi vain olla rauhassa.Kierto kestää nykyään 25 pv ,nuorena oli 31 pv.Aamulla saatan räjähtää ja itkeä aivan holtittomasti mutta illasta on jo parempi olo.Kyllä kai kaikki kotona ovat ihmeissään.Ja olen minä itsekin.Tätäkö se nyt on seuraavat 10 vuotta.Ei kai...
Olen 47 vuotias
ja elämä ei oikein
31500
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vaikuttaa ihan siltä että olet masentunut ja
stressaantunut, tuttua hommaa.Mene lääkäriin
että saat apua. Kyllä minulla alkoi hikoilut
jo 45 vuotiaana ja tiedän ettei sinulla ole
kiva olo.nyt. Koitahan piristyä.
pre-menopaussioireita. Eli niistä juuri on kyse.
Toisaalta olen kyl itse miettienyt, että laietaanpa joku esim. MIES tuohon samaan rumbaan, missä pitää tosiaan aamusta asti koko ajan olla valmiina palvelemaan ja tuntosarvet törhöllään, että tietää "missä se pusero on" ja samat rutiinit toistuu joka päivä ruoanlaittoineen, siivouksineen, pyykinpesuineen, kauppareissuineen...
Hyvä, että naisilla on edes nää vaihdevuodet, jotka lopulta saa meidät heräämään ja tajuamaan elämämme todellisuus. On aika olla myös itsekäs ja huolehtia itsestään, eikä aina ensin ajatella muiden tarpeita ja etua. Onhan siinä tosiaan muulla perheellä ihmettelemistä :-D Siinähän ihmettelevät ja ehkä alkavat ottaa enemmän
vastuuta itsestään ja yhteisestä kodista. Äidin on aika päästä vähän lepuuttamaan ja ulos kirmailemaan.
Kylläpäs kuulosti tutulta kirjoituksesi!
Minä olin 46-vuotias kun just tolleen alkoi kaikki pänniä. En ollut ollut mikään itkupilli, joten tuntui tosi oudolle pillahdella itkuun ihan pikkuasioista.
Ja kävin tosiaan miettimään, mikä tämän elämän tarkoitus oikein on. Koko ajan vaan pitää jaksaa; olla töissä, tehdä kotihommia, ruokaa, siivota, passata...
Sitten tulivatkin ne yöhikoilut. Unettomuutta ja kuin vanne pään ympärillä ja pinni tosi tiukalla.
Kasvot punoittivat kuin pulimummolla. ym. ym.
Ihan helvetillistä!
Menin sitten lääkärille kertomaan vaivoistani ja otettiinkin sitten FSH-koe, joka osoitti, että vaihtarithan ne jyllää.
Miettimisen jälkeen päädyin sitten hormonihoitoon, koska elämänlaatuni kärsi tosi paljon tuosta kaikesta.
Mulla on nyt kolme vuotta ollut estrena-geeli, sekä hormonikierukka.
Ja nyt elän melkoisen normaalia elämää ilman kaikkea tuota edellämainittua.
Suosittelen kääntymään lääkärin puoleen ja keskustelemaan oireista perin pohjin. Hyvävg ynekologi varmaan olisi sinun tapauksessasi paras.
Tsemppiä ja jaksamista sulle:)