Kolme vuosikymmentä sitten olin ensimmäisessä kesätyössäni. Olin silloin 16-vuotias. Toki olin aikaisemmin ollut kesäisin työhommissa, sillä kotonamme oli maatila. Mutta tällä kertaa olin sellaisessa hommassa, josta sai myös pientä rahapalkkaa.
Olin päässyt kiertämään erään hoitomiehen kanssa Suomea. Se oli minulle hyvin suuri asia, sillä aikaisemmat reissaamiseni olivat olleet lähinnä vain suviseuramatkoja.
Tämän hoitomiehen työ sisälsi normaalin puhujaveljen työn ja hoitokokousten pitämisen lisäksi taulujen myymistä. Automme tavarasäiliö oli täynnä erilaisia maisematauluja. Näitä sitten myimme uskovaisille ja muillekin ihmisille joskus paremmalla ja joskus huonommalla menestyksellä. Minun tehtäväni oli lähinnä kanneskella tauluja asiakkaidemme koteihin ja jonkun verran esittelinkin näitä taideteoksia.
Mukavaa oli, kun sai tutustua muihin nuoriin seuroissa ja hoitokokouksissa. Ja mukavaa oli myös pieni palkka, jonka sain. Tupakkaan tosin siitä meni puolet, mutta kuitenkin säästöönkin jäi sievoinen summa. Se oli tosi mahtavaa, kun sain nähdä uusia maisiemia eri puolelta Suomea. Olimme yötä tavallisesti uskovaisten kotona. Ja saimme myös syödä hyvää kotiruokaa. Muutaman kerran olimme yötä hotellissa. Sellaisesta en pitänyt ollenkaan. Se tuntui niin teennäiseltä.
Hoitokokousajasta on jäänyt minulle oikein positiiviset muistot.
Olin päässyt kiertämään erään hoitomiehen kanssa Suomea. Se oli minulle hyvin suuri asia, sillä aikaisemmat reissaamiseni olivat olleet lähinnä vain suviseuramatkoja.
Tämän hoitomiehen työ sisälsi normaalin puhujaveljen työn ja hoitokokousten pitämisen lisäksi taulujen myymistä. Automme tavarasäiliö oli täynnä erilaisia maisematauluja. Näitä sitten myimme uskovaisille ja muillekin ihmisille joskus paremmalla ja joskus huonommalla menestyksellä. Minun tehtäväni oli lähinnä kanneskella tauluja asiakkaidemme koteihin ja jonkun verran esittelinkin näitä taideteoksia.
Mukavaa oli, kun sai tutustua muihin nuoriin seuroissa ja hoitokokouksissa. Ja mukavaa oli myös pieni palkka, jonka sain. Tupakkaan tosin siitä meni puolet, mutta kuitenkin säästöönkin jäi sievoinen summa. Se oli tosi mahtavaa, kun sain nähdä uusia maisiemia eri puolelta Suomea. Olimme yötä tavallisesti uskovaisten kotona. Ja saimme myös syödä hyvää kotiruokaa. Muutaman kerran olimme yötä hotellissa. Sellaisesta en pitänyt ollenkaan. Se tuntui niin teennäiseltä.
Hoitokokousajasta on jäänyt minulle oikein positiiviset muistot.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kysn vaan
Rommuuttiko se heikki hoitomies uskovaisia? Pelkäskö ne sitä? Olivatko taulut naivistisia?
Oliko taulun osto autuuden ehto vaiko uskon hedelmä?
ja maksamalla siitä hyvin saattoi varmaan päästä illalla vähemmällä.
Muuten eikös taulut ole maailmallista turhuutta?
Sepostuksesi on niin vakuuttavaa että suosittelen kirjailijaksi ryhtymistä. Voisi jopa luulla että olet tosissasi.
olikos sun homma hoidon lopuksi virvoittaa hoidettu kaatamalla kylmäävettä päälle et se heräis?
Etkö tiedä millaista "hoitoa" saarnamiehet antoivat liikutetuille naispuolisille hoidetuilleen? :)