...kumppaneineen puuttui oikeaan aiheeseen TS:n mielipidesivulla, nimittäin kiinteistölaitoksen harrastamaan ns. suunnitteluvarauskäytäntöön.
Prosessi sujuu seuraavasti: grynderi löytää mielestään "vapaan tontin" ja hakee sille yksinoikeutta omien rakennussuunnitelmien tekoon. Useimmiten suunnitteluvaraus näytetään annettavan, kuin manulle illallinen, "tutuille ja turvallisille" rakennusliikkeille. Menettely on lainvastaista sekä gryndereiden tasapuolisen kohtelun että rakennuslaissa kuntalaisten osallitumisesta ja vuorovaikutteisesta suunnittelusta annettujen määräyksien osalta.
Suunnitteluvarausta annettaessa kyllä kauniisti todetaan, että (yksinomaan grynderin edun mukaisesti) laaditut suunnitelmat eivät sido niiden perusteella tehtävää kaavoitusta. Tosiasiat kertovat päinvastaista: rakentajat eivät ole suostuneet tuumaakaan tinkimään laatimistaan hulppeista mahtumissuunnitelmista! Painostuksen alla (?) kaupunki on ollut haampaaton.
Kirjoittajat saattavat kuitenkin osua kirveineen kiveen siinä, että rakennuttajien kilpailuttaminen aina tuottaisi kaupungin kannalta paremman lopputuloksen, ainakaan muussa kuin lyhytnäköisesti taloudellisessa merkityksessä. Kaupungin harrastama hintakilpailu omistamiaan tontteja kaupatessaan - tyyliin "eniten tarjoavalle" - ei näet näyttäisi mitenkään edistäneen hyvän ympäristön syntymistä. Kaupungin saama "kaavoituskorvaus" näet määräytyy yksinomaan saavutetun rakennusoikeuden määrään perusteella - ei lopputuloksen laadun.
Kunnat ovat saaneet viime aikoina tuhkatiuhaan tuomioita tai ainakin sapiskaa huonosti taidetusta kilpailuttamisesta. Tämä näyttää pätevän myös maankäytön suunnitteluun. Aivan ilmeisesti suunnitteluvarauskäytännön selvät lainvastaisuudet olisivat joka tapauksessa pätevä valitusperuste?
Kaupungin soisi pystyvän suvereenisti käyttämään sille annettua kaavoitusmonopoliaan viihtyisien ja asukkaille mieluisten asuinalueiden luomiseksi!
Prosessi sujuu seuraavasti: grynderi löytää mielestään "vapaan tontin" ja hakee sille yksinoikeutta omien rakennussuunnitelmien tekoon. Useimmiten suunnitteluvaraus näytetään annettavan, kuin manulle illallinen, "tutuille ja turvallisille" rakennusliikkeille. Menettely on lainvastaista sekä gryndereiden tasapuolisen kohtelun että rakennuslaissa kuntalaisten osallitumisesta ja vuorovaikutteisesta suunnittelusta annettujen määräyksien osalta.
Suunnitteluvarausta annettaessa kyllä kauniisti todetaan, että (yksinomaan grynderin edun mukaisesti) laaditut suunnitelmat eivät sido niiden perusteella tehtävää kaavoitusta. Tosiasiat kertovat päinvastaista: rakentajat eivät ole suostuneet tuumaakaan tinkimään laatimistaan hulppeista mahtumissuunnitelmista! Painostuksen alla (?) kaupunki on ollut haampaaton.
Kirjoittajat saattavat kuitenkin osua kirveineen kiveen siinä, että rakennuttajien kilpailuttaminen aina tuottaisi kaupungin kannalta paremman lopputuloksen, ainakaan muussa kuin lyhytnäköisesti taloudellisessa merkityksessä. Kaupungin harrastama hintakilpailu omistamiaan tontteja kaupatessaan - tyyliin "eniten tarjoavalle" - ei näet näyttäisi mitenkään edistäneen hyvän ympäristön syntymistä. Kaupungin saama "kaavoituskorvaus" näet määräytyy yksinomaan saavutetun rakennusoikeuden määrään perusteella - ei lopputuloksen laadun.
Kunnat ovat saaneet viime aikoina tuhkatiuhaan tuomioita tai ainakin sapiskaa huonosti taidetusta kilpailuttamisesta. Tämä näyttää pätevän myös maankäytön suunnitteluun. Aivan ilmeisesti suunnitteluvarauskäytännön selvät lainvastaisuudet olisivat joka tapauksessa pätevä valitusperuste?
Kaupungin soisi pystyvän suvereenisti käyttämään sille annettua kaavoitusmonopoliaan viihtyisien ja asukkaille mieluisten asuinalueiden luomiseksi!
Vastaukset 5
Vanhimmat
viihtyisien asuinalueiden jne. Mä kyl kovasti kummastelen tätä rautatien viereen tulevaa asuintaloalutetta.
Mitä ihmeen viihtyisyyttä on ratapihan öljysessä katkussa, kovalla rahalla tuotetuis talois, josta näkee nokisen, haisevan ratapihan?
Tääl osataan sit sekottaa niin täydellisesti asuinalueet ja teollisuus keskenäns ja samoin valtatiet pistetän menemää siit mis on tilaa. Älytöntä. Tää on varmaa sit ihan krooninen tauti.
Pitäs lähettää koko päättäjäkunta ympäristöoppitunnille.
Kovin lyhytnäköstä, mihin on kadonnut pitkän ja kestävän kehityksen suunnitelma,vai oliko sitä?
toisella puolella vilkas Köydenpunojankatu ja toisella meluisa ja saasteinen ratapiha. On siinä asumisviihtyvyys huipussaan. Kuka pälli sieltäkin asunnon ostaa?
Turulla näyttää, hienosta "asukaslähtöisestä" strategiastaan huolimatta, olevan nykyään vain toinen toistaan huonompia vaihtoehtoja uusiksi "houkutteleviksi" kerrostalotonteiksi.
Ihmetellään siinä sitten asukaskatoa naapurikuntiin!
Ei nyt sentään ketään tulla kotota hakemaan. Nopeat syö hitaat!
Rakennuslaki määrittelee asemakaavojen laatimisoikeuden kaupungin monopoliksi. Viisas käytäntö, koska näin olisi edes teoriassa mahdollista saada aikaan kunnollisia ja kohtuuhintaisia asuinalueita ilman, että keinottelijat vetävät välistä niin paljon kuin ikinä kehtaavat - uusien asukkaiden hyvinvoinnista tuon taivaallista piittaamatta. Myös kaupunki kärsii töllöntöistä seuraukset, jos ei nyt, niin pitkällä tähtäimellä kuitenkin.
Näyttää epäilyttävästi siltä, että pääosa Turkulaisista ei osaa vaatiakaan parempaa asuinympäristöä. Tyydytään siihen mitä kaupungin uljaimmat grynderit suostuvat voitontavoittelunsa lomassa tuottamaan... täyteen tungettuja DDR-alueita, ahtaita ja huonosti suunniteltuja koteja!
Suomessa asunnon hankkiminen tunnetusti vie leijonanosan ihmisten käytettävissä olevista rahoista vuosikymmeniksi. Harmi jos joutuu sijoittamaan nekin sekundaan!
Totta mooses: nopeat ja rahanhimoisimmat grynderit syövät hitaat! Kenen luulet kärsivän?