Ei voi muuta sanoa kuin että onneksi opiskelu on kohta ainakin toistaiseksi ohi. Opiskelu on kamalaa. Eniten minua on vituttanut se että opettajien perseitä pitää nuolla jos haluaa saada hyviä arvosanoja. Opettajat ovat jumalia jotka päättävät mitkä numerot todistukseen tulevat. Varsinkin käytännön alalla jossa itsekkin opiskelen. Ei riitä että työn tulos on hyvä, täytyy tehdä asiat juuri siten miten opettajat tekevät ja haluavat. Jos ei tee ja kehittää omia ideoitaan, se näkyy arvosanoissa koska meillä on aika vähän teoriaa ja teoria kokeita ei ole merkitystä. Se joka parhaiten nuoleskelee saa stipendit tms. Mutta auta armias jos alat väitellä opettajan kans asioista...jos on erimieltä mutta on kuitenkin hyvä oppilas ja hyvä tekemään ei opettajakaan kovin huonoa numeroa voi antaa mutta turha odottaa että saisi kiitettävän vaikka työn tulos olisi kuinka hyvä. Ihan pelottaa että näin on varmaan työelämässäkin noin Alais-pomo suhteessa. Minä olen ainakin kokenut että minun persoonaani ja minun tapojani toimia ei kukaan ole tukenut ja rohkaissut, päin vastoin aina on se on ollut se tiukka ei kun kokemuksen syvällä rintaäänellä puhutaan ja osataan kaikki. Tietysti pitää kunnioittaa toisten kokemusta ja tietämystä mutta missä on erilaisten oppilaiden rohkaisu? Niiden joilla on omia ideoita ja munaa kokeilla kaikkea uutta...olis tosi kiva kuulla jonkun opettajan mielipide.
nuoleskelkaa opettajia tai..
student girl with balls
10744
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Moro!
Yksi asia uusien asioitten kokeilemisesta: sännöt täytyy osata ennen kuin niitä voi rikkoa. Ei esimerkiksi klassinen muusikko voi improvisoida ennen kuin osaa soittaa primavistana.
Eli oletko varma ettet ole yrittänyt olla liian luova ennen kuin osaat perusteet.
Olen samaa mieltä opettajien nuolemisesta, mutta tuli vaan mieleen tälläinen huomio
saattaa olla että olen joskus tehnyt niin. Luulen osaavani perussäännöt kun kerran valmistun ihan kohta ja työn jälki on hyvää, huom ei täydellistä vaan hyvää. Joskus onnistun paremmin kuin täydellisesti ja joskus huonommin kun alan luovaksi. En väitä että osaisin kaiken ja paljon on varmasti opittavaa. Pahinta on se että luovuuttaan ei voi käyttää. Pitäisikö minun siis vuosikausia käyttää näiden perusasioiden opetteluun jotta hallistsisin ne täydellisesti ennen kuin voin olla luova? Sitten minä kyllä "tukehtuisin". Harva ihminen kuitenkaan pystyy täydellisyyteen, vain kokemus tuo tiettyä täydellisyyttä, pitä nuorenkin saada käyttää omia henkisiä voimavarojaan.
siellä yleensä on koulussa joka luokassa ainakin 1/3 joka on asiasta paremmin perillä kuin opettaja, riippuen toki opettajasta ja aineesta.
opettaja ei tahdo myöntää typeryyttään, siksi palkitsee nuolijat ja rankaisee niitä jotka huomaa itseään etevämmiksi.
No jos ei yrittäjäksi ala, voi olla että tulevaisuudessa on töissä sama juttu! Kun eihän pomollekaan voi aina sanoa olevansa eri mieltä tms...onhan niitä hyviäkin pomoja, mutta valitettavan paljon niitäkin, jotka vaatii sitä samaa perseennuolemista!
Ei ole tarkoitus masentaa... tuli vain mieleen, että koulussa jos sai huonon numeron, se oli vain huono numero, mutta töissa voi "uppiniskaisuudesta" tulla pahempia seurauksia.
Puhut täysin totta, ja varmaan kokemuksesta.
Samoja kokemuksia minullakin. Oli todella hupaisaa huomata miten opettaja säikähti, kun 5 vuotta alalla työskennelleenä menin opiskelemaan alan tutkinnon (luokka oli täynnä 18-vuotiaita asiasta tietysti mitään tietämättömiä), jos jossain asiassa asiallisesti sanoin, että miten se nykyään tehdään, tai meidän firmassa tehdään, tai mikä on alan nykyinen käytäntö, tai miten teoria ja käytäntö joskus poikkeavat toisistaan.
Sellaisesta ei moni opettaja tykkää, joutuvathan silloin myöntämään olleensa väärässä (tai omaavansa vanhentunutta tietoa) ja sehän harvalle sopii. Mieluummin rankaistaan oppilasta.
Minulla on kymmeniä hauskoja esimerkkejä asiasta.
Lempioppilaaksi en "päässyt", mutten haikaillutkaan.
Taidatpa olla aivan oikeassa ja sehän minua pelottaakin... erityisesti se että minusta ei ole kenenkään alaiseksi. En pysty alistumaan ja nöyrtymään tarpeeksi ja toisaalta minulla ei ole tarpeeksi kokemusta että voisin perustaa oman yrityksen! Olenkin miettinyt että pitäisikö nuita opiskeluja viedä vieläkin pidemälle...minä en nimittäin halua työttämäksi, ainakaan kovin pitkäksi aikaa. Tarvitsen toimintaa
Voi olla kyllä totta. Mieleeni muistuu eräs kohtalotoverini jota opettaja piti silmätikkuna. Hän oli "pahemi" kuin minä joten minä pääsin vähemmällä. Tämä tyyppi oli aina keksimässä uutta ja puhui siitä ääneen tehdessään hänelle annettua työtä. Hän oli sellainen joka seuraa paljon uutisia, katsoo dokkareita, lukee tms ja perusteli usein kantojaan juuri lukemansa, katsomansa ja kokemansa perusteella. Opettaja kohteli häntä todella huonosti. Monesti hän karjui täyttä kurkkua että : MINÄ MÄÄRÄÄN TÄÄLLÄ...siis hetkinen (?) eli juuri sellainen opettaja joka ei kestä sitä että joku muukin voi tietää asiasta ja vieläpä enemmän. Myös minulle opettaja on kerran huutanut kaikkien kuullen että miksi minun pitää aina nurista jostakin. Siis se että esitän uusia ideoita ja kyseenalaistan toimintatapoja on nurinaa ja kapinointia hänen mielestään. Kerran hän myös sanoi että miksi sinä aina esität tyhmiä kysymyksiä, en voinut olla vastaamatta että etkö sinä tiennyt että ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, vain tyhmiä vastauksia. Eli eipä tainnut arvosanani tykätä tästä...Mielestäni opettajaksi ei pidä ryhtyä jos tahtoo kovasti valtaa ja määrätä muita. Mielestenä opettajan tehtävä on kannustaa ja rohkaista, etsiä oppillaan vikoja ja kertoa niistä rakentavasti. Ja mikä tärkeintä, kannustaa siinä missä kukin on hyvä. Mutta taitaapi olla liikaa pyydetty. Niitä opettajia on todella harvassa. Kaikki kunnia ja kiitos heille
Olen minäkin sitä mieltä, että opettajien nuoleskelu on väärin. Itse sain joskus sellaisen maineen, että "nuoleskelen" tiettyjä opettajia, mutta todellisuudessa asia oli niin, että aidosti pidin heistä opettajina ja henkilöinä ja käyttäydyin sen takia ystävällisesti ja iloisesti heitä kohtaan. On harmi, että joskus aidotkin ajatukset ja tunteet luokitellaan nuoleskeluksi.
Ja mitä tulee tuohon väittelyyn yms., mielestäni osoittaa opettajan ammattitaitoa, miten hän suhtautuu sellaiseen. Minullakin on kokemuksia opettajista, jotka hermostuvat ja suuttuvat heti, kun heidän opetukseensa yritetään puuttua ja esitetään "väitteleviä" kysymyksiä tai ilmaistaan oma mielipide, joka kenties on oikea toisin kuin opettajan. Mutta meillä on myös muutama opettaja, joita olen alusta alkaen pitänyt erittäin ammattitaitoisena ja hyvänä opettajana. Heidän kanssaan saatamme joskus käydä melkein koko tunnin mittaisia väittelyitä, jolloin sekä oppilailla että opettajalla on kiinnostavaa. Ja he kyllä myöntävät, jos ovat olleet itse väärässä. Valitettavasti aina ei ole näin. Joskus ystävällismielinenkin väittely saattaa vaikuttaa numeroihin ja tuloksiin negatiivisesti. Surullista.
Olipas kiva että joku "nuoleskelijakin" vastasi! En väitäkkään että kaikki nuoleskelemalla nuoleskelevat opettajia mutta kun niitä jotka sitä todella tarkoituksella tekevät niin niitä on ja ne on niitä joille ne stipendit ym menee. Melkein kaikki opettajat "inhoavat" minua koska sanon selkeästi oman kantani asiaan ja olen aina tekemässä uusia ehdotuksia ja minulla on todella paljon ideoita. Kohdalleni on osunut vain yksi opettaja joka antoi minun lähes vapaasti toteuttaa itseäni ja arvosanakin oli todella hyvä. Ilmeisesti hän ei antanut persoonani vaikuttaa arvosteluunsa. Hän kehui aina että hieno idea, kokeillaan! Minunkin oli paljon helpompi arvostaa ja kunnioittaa hänen neuvojaan ja sitä opettajaa on kyllä ikävä.
Meidän koulussamme on tyttö, jonka tiedän nuoleskelevan opettajia juuri pelkän nuoleskelun takia ja hän kyllä saakin hyviä numeroita (no, hän panostaa kouluun, en väitä että hän niitä aivan ilmaiseksi saisi). Mutta kun kuuntelee, miten hän puhuu opettajista välitunneilla! Minä en nuoleskele. En ainakaan omasta mielestäni. Ehkä se joistakin vaikuttaa siltä. Mutta en minä puhukaan opettajista pahaa! Vaikka (kun) kaikki muut meidänkin luokkalaiset haukkuvat säännöllisesti yhtä opettajaamme, en minä ole kertaakaan sanonut hänestä pahaa sanaa, sillä hän on mielestäni loistava opettaja.
Ymmärrän sinua, kun kerroit opettajien "inhoamisesta" ja tuosta yhdestä opettajasta. Myös minä olen törmännyt tilanteeseen, että olen väittänyt opettajalle vastaan ja saanut osakseni vihaisen katseen ja tiukemman arvostelun. Mutta tosiaan yksi opettajamme on sellainen, että vaikka olen useasti hänen kanssaan väitellyt ja yllättänyt itsenikin intämmästä jotain asiaa kivenkovaa, niin hän ei ota sitä mitenkään negatiivisesti, vaan lähtee aina täysillä mukaan väittelyihin. Pystyyhän hänkin niiden kautta osoittamaan ammattitaitonsa!
Minusta tuollainen osoittaa vain oppilaankin itsensä kiinnostusta ainetta kohtaan, että jaksaa miettiä asioita ja esittää omia ideoita jne. Minunkin tulee peruskoulun jälkeen suunnaton ikävä muutamaa opettajaa, jotka todella arvostavat oppilaita ja heidän mielipiteitään!