heipä hei, olen 18-vuotias opiskelijatyttö ja asun vuokralla yksiössä. ongelmani nimi on äiti, joka joskus sattuu vierailemaan turhan usein (mm. yökylässä) ja luulee suurin piirtein asuvansa MINUN kodissani.
muuton alussa äiti pitkään kinusi, että teettäisin hänelle vara-avaimen omaan asuntooni, jos minulta sattuu hukkumaan tai jotain. en todellakaan antanut siinä asiassa periksi ja lukuisten riitojen ja yhteenottojen jälkeen sain tahtoni läpi ja äitini jäi ilman avainta.
nykyään, kun äitini tulee 100 kilometrin päästä käymään, hän tuo aivan helvetisti tavaraa mukana. hän saattaa ilmoittaa vasta paikan päällä, että aikookin jäädä yökylään minun pieneen yksiööni. kaiken lisäksi minun pitää mahduttaa kaappiini äitini lakanat ja pyyhkeet ja patjat ja tälläkin hetkellä pakastin on täynnä jotain äidin ruokia. kyllä nyppii.
viimeksi hän unohti ottaa hammasharjansa mukaan ja päätti, että alkaa pitämään kaiken varalta minun peilikaapissaan omaa harjaansa ja hammastahnaa! tuossa vaiheessa tuli kyllä raja niin täyteen, että suutuin äidille ja kirosin, että luuleeko hän muka täällä asuvansa. mielestäni minulla oli täysi oikeus suuttua, mutta äiti veti siitä kamalat herneet nenään ja koko vierailu oli pelkkää tappelua.
äitini myös tietää tasan tarkkaan kaikkien kaappienikin sisällön, koska tykkää availla niitä. on aivan naurettavaa, että joudun koko aika vahtimaan äitini liikkeitä kuin jotakin 3-vuotiasta pikkuipanaa, ettei hän vain kaivele tavaroitani. äitini myös valittaa todella pienistä asioista, esim. siitä, ettei minulla ole keittiön ikkunassa verhoa. voi luoja, siitä pitää oikeasti muistuttaa joka kerta ja varsinkin riidellessä se tulee aina puheenaiheeksi. äitini mielenterveys melkeinpä järkkyy siitä, ettei minulla ole verhoa ikkunassa :DD aivan naurettavaa. äiti on tuonut ainakin viidet verhot ja laittanut ne minun ikkunaani, mutta olen aina ottanut ne pois. ai minkä takia? no sen takia, että a. en ole pitänyt niistä b. en halua antaa äidilleni periksi vaan näyttää, että minä määrään omassa kodissani ja c. olen herrajumala jo aikuinen ihminen.
huoh, pienessä vitutuksessa kirjoitettu taasen :D
muuton alussa äiti pitkään kinusi, että teettäisin hänelle vara-avaimen omaan asuntooni, jos minulta sattuu hukkumaan tai jotain. en todellakaan antanut siinä asiassa periksi ja lukuisten riitojen ja yhteenottojen jälkeen sain tahtoni läpi ja äitini jäi ilman avainta.
nykyään, kun äitini tulee 100 kilometrin päästä käymään, hän tuo aivan helvetisti tavaraa mukana. hän saattaa ilmoittaa vasta paikan päällä, että aikookin jäädä yökylään minun pieneen yksiööni. kaiken lisäksi minun pitää mahduttaa kaappiini äitini lakanat ja pyyhkeet ja patjat ja tälläkin hetkellä pakastin on täynnä jotain äidin ruokia. kyllä nyppii.
viimeksi hän unohti ottaa hammasharjansa mukaan ja päätti, että alkaa pitämään kaiken varalta minun peilikaapissaan omaa harjaansa ja hammastahnaa! tuossa vaiheessa tuli kyllä raja niin täyteen, että suutuin äidille ja kirosin, että luuleeko hän muka täällä asuvansa. mielestäni minulla oli täysi oikeus suuttua, mutta äiti veti siitä kamalat herneet nenään ja koko vierailu oli pelkkää tappelua.
äitini myös tietää tasan tarkkaan kaikkien kaappienikin sisällön, koska tykkää availla niitä. on aivan naurettavaa, että joudun koko aika vahtimaan äitini liikkeitä kuin jotakin 3-vuotiasta pikkuipanaa, ettei hän vain kaivele tavaroitani. äitini myös valittaa todella pienistä asioista, esim. siitä, ettei minulla ole keittiön ikkunassa verhoa. voi luoja, siitä pitää oikeasti muistuttaa joka kerta ja varsinkin riidellessä se tulee aina puheenaiheeksi. äitini mielenterveys melkeinpä järkkyy siitä, ettei minulla ole verhoa ikkunassa :DD aivan naurettavaa. äiti on tuonut ainakin viidet verhot ja laittanut ne minun ikkunaani, mutta olen aina ottanut ne pois. ai minkä takia? no sen takia, että a. en ole pitänyt niistä b. en halua antaa äidilleni periksi vaan näyttää, että minä määrään omassa kodissani ja c. olen herrajumala jo aikuinen ihminen.
huoh, pienessä vitutuksessa kirjoitettu taasen :D
Vastaukset 8
Vanhimmat
On sinulla kyllä aikamoinen propleema minä kyllä veikkaan että äidilläsi on voimakkaat suojeluvaistot sinua kohtaan ja kun olet muuttanut pois äitisi luota niin äidillesi on tullut tarve tarkkailla ja valvoa sinua. Tuo keittiön verho juttu on kyllä aika outo kaippa äitisi aattelee että joku pervo voi tarkkailla sinua kiikareilla jos ei ole verhoja ikkunassa.Sinun pitäisi osoittaa äidillesi että sinä
kyllä pärjäät ilmankin hänen valvontaansa toivottavasti homma selviää.
Hommaat poikaystävän, joka vinguttaa suo äidin ollessa yökylässä?
Ei nyt muuta tule mieleen. Toivottavsti vastauksestani oli apua?
Jorma
Niin. Vesa Keskisen luona vierailulla käynyt tyyö, joka väitti tulleensa raiskatuksi, on myös 18 vuotias, siis aikuinen ihminen.
Tuosta voit koittaa tehdä päätelmiä 18-vuotiaiden aikuisuuden asteesta. Joidenkin mielestä alle 30 vuotiaille naisille pitäisi palkata valtion varoilla esiliina, joka kertoo näille aikuisille, mitä nämä haluavat ja mitä eivät.
Minusta äitisi ei tarvitse avaintasi ja verhoista ja ruuasta voit kieltäytyä kohteliaasti. Hän nyt kuitenkin on äitisi. Mitään aihetta törkeyksiin sinulla ei ole. Kannattaa myös tehdä hänelle tiettäväksi, että vierailuista sovitaan etukäteen.
Itse asiassa tuo kaappien ja laatikoiden kaiveleminen on todella ikävä tapa. Omat vanhempani myös harrastavat sitä. Kun käyvät kodissani vierailulla. Joskus tekisi mieli laittaa lappu hyllyn reunaan; >> Löytyikö mitä mielenkiintoista?
hei,
tuo kuulostaa melkein minun äitini käytökseltä silloin kuin muutin omaan asuntooni. Hän valitti jatkuvasti esim. siitä, että pidin keittiössä haarukat, veitset ja lusikat eri järjestyksessä kuin hänellä oli kotonaan! Ylipäänsä kaikki mikä minun luonani oli vähänkin erilaista, oli valtavan taivastelun aihe. Lisäksi kylään hän oli tunkemassa parin kuukauden välein vaikka asui toisella puolella Suomea, ja tosiaan valtavat kassit ja pussit mukanaan jotka sitten levitti ympäri pientä huonetta ja sitten päivitteli kun asunnossani on niin kauhean vähän tilaa... Häntä varten piti myös hankkia varasänky, peitto ja tyyny.
Nykyään, 10 vuotta myöhemmin, hän on jo onneksi vähän rauhoittunut eikä aina valita joka asiasta, vaikka vieläkin jaksaa tyrkyttää ihmeellisiä sisustusehdotuksia jne. Eikä hän tosiaankaan enää käy niin usein kylässä - itse asiassa nykyisin on jo ihan mukavaa kun äiti joskus tulee käymään.
Eli tuo on äitisi puolelta vaan sellaista alkupanikointia kun tytär muutti maailmalle omaan kotiin, kyllä se siitä!!
Juuri noin se menee. Olen 45-vuotias ja asunut jo aika kauan pois kotoa ja vieläkin minun äiti ostelee kotiini mm. verhoja, joita en edelleenkään ota vastaan. Olen jo oppinut sanomaan neutraalisti ei hänen tuomisiinsa (kauheita joulukynttelikköjä, enkeleitä, ristipistotauluja, yökötysmaljakoita ...) jos en niitä halua, ja hän vie ne pois eikä jätä minulle kaapin täytteeksi. Mutta tärkeää on sanoa niin että toinen ei loukkaannu, koska tarkoitushan kuitenkin oli hyvä.
Oma perhekin minulla jo on, ja lapset alkavat olla lukioikäisiä, äitini on keksinyt alkaa sisustaa heidän huoneitaan. Mummolasta tullaan kotiin maton kanssa jne.
Pidähän pintasi, sinun kotisi on sinun kotisi ja elät siellä juuri niin kuin sinusta tuntuu hyvältä.
Toivottavasti muistan tämän jutun ja maltan itse olla sisustamatta tyttäreni kotia sitten kun hän varmaankin parin vuoden päästä lähtee opiskelemaan ja muuttaa pois kotoa :-)
Sellaista se rakkaus on.....Ei saa kuitenkaan toisen yksityisyyteen kajota,kaapit ym...sinun kotisihan se on.Yleensä äidit ymmärtää tämän ,kun rautalangasta vääntää...Olen itse kolmen aikuisen äiti ja täytyy myöntää että joka kerta tekee kipeää kun poikanen lähtee pesästä.Ymmärrät sen sitten jos sinulla joskus on omia lapsia.Jos ihan nätisti kerrot äidille mitä haluat-onhan hän aikuinen ja ymmärtää kuinka järkevän ja yksin toimeentulevan aikuisen hän on itse kasvattanut. Eikö?
Että vaikka miten paljon omaa äitiä välillä vihaa niin aina puolet enemmän sitä rakastaa :)
Tuollasia ne äidit saattaa olla kun oma tyttönen on pesästä lentäny pois. Jospa äidilläsi on vaan ikävä sua. Ja ihan varmasti hyvää se vaan tarkottaa :)
Vanhempana varmasti nauratte koko jutulle :)