Olen seuraillut ihmisten ruokailutottumuksia. Lähes jokainen ylipainoinen käyttää rasvatonta tai kevytmaitoa.
He eivät käytä sokeria.
Ruokana on yleensä keittoa ja salaattia.
Karkit ja jästki...eihän ne edes tiedä mitä ne on. Leivän päälläkään ei oo kuin huuli tai korkeintaan käsittämättömän ohut kevytjuustoviipale.
Mun kohdalla kaikki on päinvastoin. Syön voita leivällä, lenkkiä, kinkkua, suolaa, sokeria, olutta ja kokomaitoakin, siis oikein kunnon äijäruokaa.
Pituutta on 183cm ja painoa 78kg.
No pikkasen on kolesteroli korkealla, ei paljoa.
Olen tullut siihen johtopäätökseen että kaikki noi ns. kevyttuotteet lihottavat.
Vai?
He eivät käytä sokeria.
Ruokana on yleensä keittoa ja salaattia.
Karkit ja jästki...eihän ne edes tiedä mitä ne on. Leivän päälläkään ei oo kuin huuli tai korkeintaan käsittämättömän ohut kevytjuustoviipale.
Mun kohdalla kaikki on päinvastoin. Syön voita leivällä, lenkkiä, kinkkua, suolaa, sokeria, olutta ja kokomaitoakin, siis oikein kunnon äijäruokaa.
Pituutta on 183cm ja painoa 78kg.
No pikkasen on kolesteroli korkealla, ei paljoa.
Olen tullut siihen johtopäätökseen että kaikki noi ns. kevyttuotteet lihottavat.
Vai?
Vastaukset 14
Vanhimmat
tunnut lähes elävän. Sehän laihduttaa tai pitää painon kurissa.
Mutta, mutta... aluksi on kolesteroli koholla, sitten sydän pettää.
Toisaalta, ennenaikaan maaseudulla syötiin rasvaista ruokaa ajan tapaan. Mullekin pentuna syötettiin voita "että säilyy hyvä näkö", en kyllä syönyt. Ruoka oli mitä sattui olemaan, silloin ei tiedetty kaikenmaailman ruokahössötyksistä ja elettiin ainakin yhtä vanhoiksi kuin nykyisin.
Liika syöty energia kului ruumillisessa työssä eikä lihottu.
Semmottista mielipuolipidettä nyt ;-)
Ainakin naiset olivat pulskia heti ekan lapsen jäljiltä. Sanottiin, että "on hyvässä lihassa". Laiha emäntä oli talon häpee. Isänikin totesi, kun tuli puhe mahdollisesta vaimon vaihdosta, että "ei kannata vaihtaa, tulee niin kalliiksi se lihottaminen".
Kolesteroli saatto olla korkea ennenvanhaankin.
Sitä ei vaan vielä oltu keksitty, eikä osattu mitata. :)
pisti naurattamaan :) Noin meillä päinkin sanottiin "hyvässä lihassa".
Äitini oli 44-vuotias kun minä synnyin ja vanhoja valokuvia olen joskus katsonut; eräskin kylän äitienpäiväjuhlassa otettu. Äitini oli niin lihava, että erottui kuvassa olevista muista naisista.
Minä oli kait syy, että hänestä tuli normaalipainoinen ;-)
Ei toi ap:n ollu Atkinsin dieetti. Atkinsin dieetti perustuu siihen et ruokavaliosta karsitaan pois kaikki hiilihydraatit, myös hiilihydraattipitoset vihannekset ja juurekset, lisäks kaikki sokeripitoset tuotteet.
Toi ap. sano syövänsä makkaraa ja sokeria, siis ei oo Atkinsin dieetti. Minkä takia hän pysyy hyvässä kunnossa, on vaikeaa sanoa. Liikkuu ehkä riittävästi eikä kuitenkaan syö liikaa noita mainitsemiaan tuotteita.
Se, että nimenomaan kevyttuotteita syömällä nimenomaan lihois on ehkä näköharha, tosin en itse usko että nimenomaan niitä syömällä laihtuiskaan, laihtumisessa on kysymys kokonaisbalanssissta. Ja kevyttuotteissa usein kaikenlaisia lisäaineita ja aspartaamia jonka takia itse niitä vältän.
Ennen vanhaan, esim mun lapsuudessani 60-luvulla, ei kyllä eletty yleisesti ottaen yhtä vanhoiks ku nykyään, moni kuoli esim Pohjois-Karjalassa jo hyvinkin nuorena sydän- ja verisuonitauteihin kun ravinto oli niin suola- ja rasvapainotteista, tää on ihan historiallinen ja tilastollinen fakta. Miesten ja naisten elinikä on Suomessa pidentyny.
Nuorten miesten ja naisten liikalihavuus on yleistyny, toisaalta monet liikkuu liian vähän, työt on kevyempiä, ollaan paljon kotona sohvalla, mut varmaan yks suurimpia syitä on kansansairaus numero ykköseks kohonnu alkoholin liikakäyttö joka on suurin syy ihmisten lihomiseen. Ei tavallinen ihminen kovin helposti tavallisella ruualla yhtä paljon ja nopeesti pysty lihomaan mitä alvariinsa pubeissa kaljaa kittaavat lihoo.
Ei 60- ja 70-luvuilla viel edes kolmikymppiset ollu silleen lihavia ku nykyään. Ja nykyään ihmiset syö paljon lihottavia lohdukeruokia, pitsoja, pastaa, lasagnea, hampurilaisia, suolasia snackseja; tavallisen arkiruuanki pitää aina olla jotain nannaherkkumössöä, harva enää elää kalakeitolla, siskonmakkarakeitolla, kalalla ja perunoilla.
Tää kehityssuuntaus alko jo 80-luvun alussa. Työpaikoilla alko olla mahtavat ruokatarjoilut, miehet nyrpisteli neniään jos jonain päivänä oli tarjolla "pelkkää" kalaa, perinteinen suomalainen melko terveellinen arkiruoka syrjäyty amerikkalais-italialaisen herkullisen ruokakulttuurin tullessa tärkeeks osaks suomalaisten ruokailutottumuksia.
Moni suomalainen pystyis vaivattomasti laihtumaan vuoden sisään tollaset kymmenen kiloa ilman mitään hampaiden kiristystä jos:
Lopettais alkoholin käytön tai jättäis sen minimiin,
söis perinteisiä arkikeittoja jotka pitää hyvin yllä kylläsyyden tunnetta,
lopettais valkosen leivän ja pastan puputtamisen,
minimois kaikki makeet ja jäätelön,
ja lisäis päivittäiseen liikuntaan vaikkapa vaan puol tuntia.
Helppoa, iisiä. Se pitää vaan tehdä.
maalla ruokavaliomme oli nk. luomua;juurekset,vihannekset,vilja, metsän ja järven antimet. Makoisalta maistui mansikkamaito,tuoreet kananmunat, suolasienet, perunavelli jne. Köyhiä oltiin mutta ruoka oli ruhtinaallisen makuista verrattuna tämän päivän ruokaani, joka on täynnä kaikenmaailman lisäaineita.
sit läpi *piip*ko.
että osaa pitää oikeaan aikaan suunsa kiinni.
miten käy jos ei uskalla suutaan aukasta? Tai saa sananvuoroa? Tai mykistyy hämmästyksestä?
Kun ei auo suutaan liikaa.
*nauratti*.
Nyt tiiänki miksi paino ei nouse. ;)
Kyllä mielestäni nuo kaikki lähtevät itsestä !
On kysymyksessä alko-tupakka-syöminen-nai jaa jääköön tuo pois hyi mitä meinas lipsahtaa mieleen. Siis asenne kysymys, ja hieman itsekuria, jo onnistuu paheista pääseminen.
Pääosassa on ihan itse ja päättämässä.
Ei voi sysätä mihinkään muualle vastuuta liikakoloista kuin itseensä, samoin tupakka-alko ja muut addiktiot.
Kyllä tuon asian kaikki tietää. Tuki on kuitenkin
monille tärkeä kun yrittää paheistaan päästä eroon.