eli aloitetaan tässä mientintö oikeista vastauksista ja mitkä kysymykset tuntuivat hankalalta.
Aloittaisin Hemmon tekstistä, mitä vastoitte? ja miltäs tuo tuntui?
Aloittaisin Hemmon tekstistä, mitä vastoitte? ja miltäs tuo tuntui?
Oikiksen pääsykoe
Hesassa,
607693
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 60
Vanhimmat
kyllä viheliäisin tehtävä! Onneksi jätin sen vikaksi.
Kenen mielestä koe muuten oli helppo??
Oli kyllä niin ärsyttävä... muuten oli koe helppo, siksi pelkäänkin pisterajojen nousua :/
pisterajat varmaan nousee tänä vuonna!
eli mitä sanoitten niihin prosessikysymyksiin, jossa kysyttiin tuo todistajan pakottamisesta ja yhdestä oikeustosiseikasta sekä senkaltainen seuraava?
sitten kuinka vastoitte Hemmon tekstin kysymyksiin?
1) minusta oli varallisuusvahinko, koska oikeudenkäynninkulujen menettämisestä oli kysymys
- sitten kansainvälinen: sanoin kyllä
- vahinkokorvauspykälä: sanoin ei
Tuo velkalainajuttu, menittekö sitä ratkomaan vanhentumisen näkökannalta?
prossioikeuden kirjaan?
minusta ei.
Se aineistotehtävä tulee ratkaisemaan, kuka pääsee. Kaikki muuthan oli ihan laapsellisen helppoja. Mä kyllä saatoin mokata jotkut niistä Pekan kysymyksistäkin siinä prossan tehtävässä, kun en osannut paljon jaaritella. Pari lausetta kirjoitin jojkaiseen. Reformatio in peiuksen sentään muistin :D
Paljonkohan pisterajat voisivat olla? Itse veikkaisin, että jotain 50 luokkaa voisivat olla, kun koe tosiaan muilta osin oli niin helppo. Ja viimeinen tehtävä tyhjäksi jätettynä siinä tapauksessa lähes mahdoton päästä. Käsittelittekö stipulatiossa oikeudenkäyntiä?
Laittoiko kaikki kansainvälisiin sääntöihin, että ovat tärkeitä?
viittaisi siihen ja minusta ulkomaan lainsäädannöt hyvin nostivat esiin tuon korvauksen vain törkeissä tapauksissa.
myöhäisestä tasavallasta ja kuinka sitten oli tapaana solmia heillä niitä stipulaatio-sopimuksia sekä manipulaatio-juttuja. Kerroin kaiken mikä tuli mieleen siihen liittyvästi.
Jätin tekstin viimeiseksi ja kirjoitin ensin nopeasti ne historian vastaukset. Olin ihan paniikissa ajan takia.
panostin prosessiin eniten, mutta en kaikkia kysymyksiä hyvin ymmärtänyt, mitä hän tahtoi.
Mä sanoin, että todennäköisesti on tapahtunut objektiivinen kumulaatio ja tuo kanne yhdistetty tähän alkuperäiseen ja sen takia häntä tuomittiin siitä herjauksesta. Tuo on jo ihan mahdollista näinkin.
Mä en itse kirjoittanut mitään objektiivisesta kumulaatiosta, vaan ainoastaan siitä, että rikosprosessissa ei ole ehdotonta syytteenmuutoskieltoa, vaikka teonkuvauksessa on kyllä pysyttävä. Se kohta, joka löytyy sieltä rikosprosessin pääkäsittelyosiosta. Ehkäpä ne haki tota objektiivista kumulaatiota, ei vaan tullut koetilanteessa mieleen. Tai muistin kyllä sen, mutta jotenkin tuntui sopivammalta se rikosprosessin kohta siihen laittaa. Mitä kaikkea olette käsitelleet siinä toisessa tehtävässä? Se velan vanhentuminen? Itse käsittelin ainoastaan sitä, että ulosmittaus voidaan suorittaa ulosmittaustoimitukseen ja varmistustoimeen asti ja sen, että velka vanhenee kolmessa vuodessa, jokaisen velallisen osalta on katkaistava vanheneminen erikseen ja jokainen vastaa vain omasta osuudestaan, eli näin ollen toisen osalta velka oli vanhentununut kokonaan ja toisen osalta toinen erä oli vanhenetunut tai jotakin sinnepäin. En älynnyt kirjoittaa varmistustoimista sen enempää, enkä myöskään mitään muuta, vaikka tietoa olisi ehkä ollut. Inhoan noita koetilanteita, kun unohtaa kaiken.
Se toinen syyte tuli ihan toisesta kanteesta kuin alkuperäinen, sen takia ajattelin kumulaatiota. Tuo uusi syyte ei ollut enää alkuperäisen syytteen teonkuvausta.
Tuon kakkostehtävän kerroin myös samoin kuin sä, paitsi kapeammin tuon ulosoton, koska minusta enemmän haluttiin tuota tuomion puolta, jos olen oikeassa.
Mitä sanoitte siitä todistajan pakottamisesta, sitten oikeustosiseikasta ja tuosta tavaran luovutuksesta ja velkomisesta?
Voisiko joku muistuttaa mua, mitä siinä siviiliprosessin tehtävässä kysyttiin? Ensimmäinen kohta oli välityssopimus, mutta mitä sen jälkeen? Missä kohtaa piti pakottaa todistaja? Siinä viimeisessä kohdassa? Mä jotenkin huolimattomasti vain luin, että se toinen haluaa ilmoittaa vielä uuden todistajan, enkä huomannut sanaa pakottaa. Todella huolimatonta. Paljonkohan kohdassa oli maksimi?
kyseinen todistajaehdokas oli nähnyt sen toiselta puolelta ja eikö siellä kysytty, että onko häntä mahdollista saada mukaan.
Itse ainakin käsitin, että voidaan tarvittaessa noutaa hänet paikalle pakkotoimin ja uhkasakolla kutsussa. Näköjään olen käsittänyt sen väärin.
Entäs tuo välityssopimus, missä tuo oli?
Joo, mäkin muistan sen viimeisen kohdan, mutta itse en taas kirjoittanut mitään pakottamisesta. Se ei siis tarkoita sitä, ettäkö ei olisi pitänyt kirjoittaa pakottamisesta, mutta itselleni ei tullut siinä vaiheessa mieleen mitään sellaista, vaan kirjoitin ainoastaan, että pääkäsittelyssä ei saa enää ottaa mukaan uusia todistajia, jos ei voi saattaa todennäköiseksi, että ei ole voinut vedota todisteeseen aiemmin tai että muuten on ollut pätevä aihe. Mutta tämä siis vain minun vastaukseni, että älä huolestu, voit hyvin olla oikeassa. Se välityssopimus oli se ensimmäinen kohta siviiliprosessissa, että voidaanko jatkaa asian normaalia pääkäsittelyä, kun toinen vetoaa välityssopimukseen? Eikö se ollutkin dispositiivinen prosessinedellytys? Eli siihen pitää vedota heti käyttäessään ensimmäistä kertaa puhevaltaa? Kaipa ne sitä haki, vaikka todennäköisesti olen tonkin ymmärtänyt väärin.:)
lausekkeesta että täytyy heti vetoa siihen ensimmäisessä vastauksessa, muuten se korjaantuu itsestään; eli kyseessä oli prosessinväite ja dispositiivinen. Kerroin myös absoluuttisesta, joka on otettava huomioon ex officio.
Tuossa todistajan juttussa säkin olet oikeassa.
Itse ajattelin toista, koska minusta kysymys oli, että olisiko mahdollista saada todistamaan. Silloin ajattelin että todistaja voidaan myös tuoda paikalle pakkokeinoin tarvittaessa, koska pakkokeinoja voidaan tarvittaessa käyttää kaikkiin osallisiin, paitsi jos on oikeus olla todistamatta.
Todennäköisesti haettiin sitä, mitä sä kirjoitit.
Vaikeaa on aina tietää, mitä tuo kysymyksenkirjoittaja nyt hakee sillä kysymyksellä, koska usein vastauksia voi olla monia ja erilaisia.
Tulisiko sinulle mieleen vastauksia toiseen ja kolmanteen kysymykseen?
Puhuin niissä, että pääkäsittelyssä on esitettävä kaikki vaatimukset ja todisteet uudelleen ja pelk. ne on otettava huomioon tuomittaessa.
En muista, sanoinko myös, että dispositiivisessa juttussa ei saa esittää uutta ja yllättävää ainestoa vastedes pääkäsittelyssä. En muista hyvin nyt tuon alkuperaiset kysymykset.
Mitä ajattelet Hemmon artikkelista?
Perustuiko se valintakoe materiaaliin?
Minusta ei.
Toi oli melkein ainoa varma nakki. Alussa johdannossa taidettiin sanoa että säännöt on muotoiltava samanlaisiksi. Sitten stipulatio tehtävässä yhdistelin varhaisen ajan oikeudenkäyntiä ja stipulatiota. Velan vanhentumis tehtävässähän yhdistettiin prosessia ja velvotetta. Tai siis näin nämä itse ajattelin.
Joo, noi kysymykset on kyllä monesti melko tulkinnanvaraisia. Sinänsä todella harmi, kun monet varmasti osaisivat vastata kysymyksiin monellakin tavalla tulkittuna (siis lähinnä ne, jotka tosissaan tiedekuntaan halajavat), mutta sitten joutuu kuitenkin valitsemaan vain sen yhden ainoan tulkinnan, jonka perusteella vastaa. Ei mullekaan tullut mieleen vastata millään muulla tavalla, vaikka olisin osannutkin, mutta nyt jälkeenpäin, kun kerrot omia vastauksiasi ja omia tulkintatapojasi, niin rupeaa taas ymmärtämään, kuinka monella tavalla noi kysymykset voi nähdä ja miettimään sitä, vastasiko itse aiheen vierestä. Noh, toivottavasti ne on suvaitsevaisia tehtävää tarkistaessaan.:) Mä en ihan tarkkaan enää muista noita niitä kysymyksiä, enkä omia vastauksiani, mutta kolmas kohta taisi rikostehtävässä olla se HO:een valittaminen ja se, voiko tuomio muuttua valittajalle huonommaksi. Siihen laitoin sen reformatio in pejus -säännön, eli että siviiliprosessissa pätee molempiin osapuoliin ja rikosprosessissa syytetyn eduksi. Muistaakseni en laittanut muuta. Ja tossa toisessa kohdassa mä muistaakseni käsittelin sitä, miten asian saa HO:ssa suulliseen pääkäsittelyyn, eli että hakemuksessa täytyy pyytää sitä käsittelyä, ja että jos kyse on suullisen todistelun uskottavuudesta, niin pääkäsittely yleensä järjestetään. En muista, laitoinko edes tuota kohtaa, että vain HO:ssa esitetty aineisto on tuomion pohjana, vaikka se varmasti olisi pitänyt mainita. Lisäksi en muistaakseni edes maininnut sitä, että HO tutkii asian vain valituksen (vastavalituksen osalta). Se kohta oli mielestäni tulkinnanvarainen, enkä näin jälkeenpäin ole ollenkaan varma, mitä siinä haettiin. Se on selvää, että taisin keskittyä liikaa kertomaan siitä, miten asia saadaan suulliseen pääkäsittelyyn. Tohon kohtaan olisi keksinyt vaikka mitä ja kuitenkin tila oli rajallinen, joten saa nähdä, miten ne on tiedekunnassa ratkaisseet ongelman. Hemmon aineisto ei mielestäni tosiaan liittynyt pääsykoekirjoihin, vaikka välimiesmenettely oli toki kirjasta tuttu, kuitenkin eri tavalla, eikä siitä ollut mitään hyötyä. Itse olin lukenut myös huolellisesti vahingonkorvausosion, enkä kokenut saavani siitä lähes mitään hyötyä, mistä kertoo se, että tehtävä jäi tyhjäksi. Toki aikakin loppui, mutta tuskinkpa silti olisin saanut esimerkiksi kaikkiin kohtiin vastauksen, joka olisi pitänyt olla mahdollista Hemmon kirjasta lukemani tiedon perusteella.
Pahoitteluni kappalejakojen puuttumisesta, näyttä todella hankalalukuiselta.
Mutta eikö hemmon tehtävänannossa juuri lukenutkin, että kirjan tiedoilla ei ole aineiston kanssa tekemistä??? Tai siis että vastaukset olisi pitänyt päätellä vain tekstin perusteella, niihin ei vastauksia voinut kirjojen tiedolla saada. Harmittaa, kun osasin kyllä kirjat mutta en ehtinyt aineistoa kunnolla edes lukemaan! Vaikka toisaalta erottaahan se parhaimmat, jotka osaavat jo ennen tiedekunnassa opiskelua lukea ja poimia oleellisia kohtia tuollaisesta tekstistä..
Mielestäni se kyllä suosii vanhempia pyrkijöitä, vaikea kuvitella että moni nuori osaa suoralta kädeltä tuollaiseen vastata. :/
EIS:n perusteella on oikeus aina suulliseen käsittelyyn. Sitten myös mainitsin, että jos on vaatimuksena todistelun uusi/uudelleen kuulustelu.
Tuo siviilipuolella en muistanut, että tuo sääntö kehtii pelk. rikosoikeudessa, eli syytetyn tuomiota ei voi koventaa jos hän itse valittaa.
En nyt käsitä mitä järkeä oli siinä Hemmon kysymyksessä? Hemmo muuten itse on nuori ja hyvin paljon aikaansaanut Suomen oikeustiedessä.
Assarit yleensä nuo valintakoet korjavat ja aina ovat pikkutarkkoja. Proffat sen sijaan yliopistolla ovat joustavia ja ymmärtäväisempiä.
Tuo yksi oikeustosiseikkajuttu jäi mut vaivaamaan.
mutta missäkään ei ollut suoria vastauksia ja kaikki oli jotenkin avoin. Ainoa minkä käsitti, että välimiehen vastuu ulkomaan käytännön mukaan rajoittuisi vaan törkeisiin laiminlöynteihin eli tahallisuuteen tai tuottamukseen; ei pikkuasioista saa valittaa, muuten tuo olisi tuomarien painostamista, että niitä aina sakotettaisiin, jos ei tuomitse kantajan tai vastaajan mielen mukaan.
Tuo eka kysymys, että onko kyse taloudellisesta vahingosta on jo niin kaksipiikkistä, koska siellä puhuttiin, että enimmäkseen on kyse rahaojen menettämisestä turhan oikeudenkäynnin takis, jos ei saadakaan mitään aikaan. Mutta sitten itse sanoisin, että tuo ei ole pelkästään varallisuusvahinkoa. Mutta laitoin varallisuusvahingon, koska raha on varallisuutta - näin ainakin tulkitsin tuon tekstin pohjalta.
Sitten tuo kansainvälisyys, jonka muistan vielä. Tuotakin on mahdotonta päättää, vaikkapa minusta ulkomaisissa säädöksissä oli parhaiten ilmaistu tuo määrittely vahinkokorvauksesta.
Jos jollekulle tulee vielä mieleen vastuksia ja perusteluja tähän, odotan innolla muita näkemyksiä.
koska kokeen kysymyksiin saattoi vastata monella tavalla. Luin keskustelua tässä ja olen kyllä jossain kohti vastannut eri tavalla.. Vielä ei tiedä, mutta hataralle tuntuu. En ehtinyt edes tarkistaa, vaan aika loppui kesken ja luin aineistonkin vain kerran ja vain 4 kysymykseen vastasin muut laitoin että en tiedä - siis aineistotehtävässä..
Roomalaisen tehtävät oli helppoja, mutta esim se jossa oli tuomarina ja piti ratkaista se riitajuttu kun toiselle oli lainattu 200 jtn, niin pitikö siitä ottaa esille enemmän stipulatioita vai oik.käyntiä? Aika paska homma, jos tohonkin on tarkastajilla konkreettinen ja täydellinen vastaus.. eli jos käsitteli jompaa kumpaa enemmän, niin ei saa pisteitä jos olisi pitänyt käsitellä toista.. blaah
Vakuutuskysymys oli helppo, en tosin löytänyt mtn suoraa vastausta.. laitoin vaan kaikki mahd. mitä tiesin tapauksen perusteella paperille, mitä kirjassa oli.. Tuliko kaikki muut johonkin lopputulokseen? Musta vakuutuksen antaja on teoriassa vastuusta vapaa, mutta eihän se tiennyt vakuutetun pään särystä, eli jos se ei saakaan tietää niin vakuutuskorvaus myönnetään.. en kyllä ihan noin kirjoittanut, vaan paremmalla "lakikielellä" . Jos nyt edes muistin sen kysymyksen oikein..
Niin onko tänä vuonna niin, ettei tuloksia näy netissä?
Oikaisupyyntöjä luulisi olevan tänä vuonna paljon, kun monilla meni omasta mielestä hyvin, mutta tiedekuntaan ei oteta kuin se 200 uutta opiskelijaa.
Millaiset fiilikset teillä muilla on?
Tuntuuko että on syksyllä oikiksessa?
mutta, sehän on sitten todennäköisesti kaikille helppo! Eli varma ei voi olla mistään vielä kolmeen vkoon...
Hemmon tehtävä --ehdin lukea matskun kerran, vastasin 8/10, olen varautunut kahteen virheeseen, eli jos tosta saisin 6 pistettä niin olisi hyvä. En kyllä muista enää tarkkaan vastauksiani, mutta tosissaan sai miettiä mihin kohtaan sen rastinsa laittaa!
Mä kyllä otin tän tehtävän positiivisesti vastaan, nyt taitaa käydä niin että valokuvamuistilla ennen sisään päässet, jotka eivät muuten juuri asioita ymmärrä, jäävät rannalle.
Tosin itse hain vasta #1 kertaa, että kokemus tilanteessa on hyvin vähäistä...
En tarkistanut vastauksiani, yo-reaalissakin menestyin samalla kaavalla. Tapana kun tarkistaa väärin...:D
Vakuutustehtävä oli kyllä aika mahtava, kun lähes täysin samanlainen oli Valmennuskeskuksen vastaustekniikkakurssilla. Mä vastasin siihen jollain tapaa auki jättävästi, mutta perusteella että henkivakuutuksessahan vakuutus on myönnettävä, jos yhtiö olisi oikeilla tiedoilla niin toiminut. Jos ei, se on vastuusta vapaa.
Mutta, saas nähdä:)
Eikös siinä aineistotehtävässä mennyt väärästä vastauksesta kaksi miinustpistettä? eli jos on vastannut kahdeksaan ja kaksi väärin, niin se tarkoittaa vain neljää pistettä?
Eikös se silloin tarkoita, että jos on vastannut 8:aan tehtävään joista 6 on oikein (eli kuusi pistettä) ja sitten tuosta kuudesta pisteestä vielä vähennetään ne -2pistettä jokaisesta väärästä vastauksesta. Eli jäljelle jäisi 2 pistettä?
tarkoittaa, siksi taidankin itse mennä miinukselle = 0...
vakuutusjuttussa.
Päänsärky on pelk. yksi ilmiö siitä, että on syöpä päässä. Hän ilmoitti sen.
Kun itse ajattelen sitä, sitten alussa hän todennäköisesti ei osannut ottaa kantaa siihen päänsärkyyn, koska tuo voi olla stressiäkin. Eli tuo oli lievä huolimattomuus. Mutta voi ajatellakin, että hän jotakin jo epäili sen perusteella ja sen takia haki tuon vakuutuksen.
Jälkikäteen katsottuna, hän oli jo sanonut pääsyyn eli sääkasvaimen ja siinäkin tuo pääsärky on pelk. yksi ilmiö kuten myös oksennuskin sen aikana. En nyt katsoisi että ilmoittamatta jättäminen olisi niin törkeätä huolimattomuutta. Kun on syöpä sitten, on veriarvotkin huonoja ja nekin täytyisi sitten erikseen luetella.
Jos osasit laittaa teorian, tuo heille yleensä riittaa.
ja kurseilla otettiin tuo sen takia esille.
meneekö se todellakin noin...?
Siitä, että se saattaa säteillä se kipu muuallekin. Tapaus oli musta ex analogia sille polio rokotus tapaukselle velvoitteen työvihkossa, joka saatiin valmennuskeskuks.
eikö se ollut niin, että jokaisesta väärästä menee -1 pistettä, ei sentään kaksi? Eli jos vasta 7 oikein, kaksi väärin, saa 5 pistettä (sekin olisi jo aika paljon).
mukavaa olisi tietää mikä oli niissä kohdissa sitten oikein?
eikö?
voi olla että teille sitten tehtiin samatyyppinen kysymys.
kirjoitit..
niin, teoria oli vastauksessani, ja olen sen tarkastanut ja kyllä tästä tehtävästä on hyvät mahikset saada about 8 pistettä.
Tarkastamiseen ei ollut aikaa, mikä olisi ollut hyvä homma... Niin, en tajuu määkää miten porukalla riitti aika..
Näkyykö koekysymykset jo nyt jossain, vai muistatteko kaiken päästä? Itse muistan kyllä suunnilleen, mutta en esim. vanhentumista käsittelevää tehtävää juuri - harmi.
Hermot menee, en tiiä miten tässä 3 viikkoa jaksaa vielä..
Mitä veikkaatte, millä pisteillä tänä vuonna pääsee porukkaa sisälle? Mä luulen, että 50 pistettä on aika lähellä - koska aineistosta ei luultavasti tipu monellekaan yli 0 pistettä, kun siinä pisteytys nyt oli mitä oli ja muut tehtävät oli kuitenkin helppoja.
mut mietin sitä, että jos moni on käyttänyt aikaa sen aineiston kanssa (ja kaiken lisäksi vielä turhaan), niin itse asiassa ratkaiseviksi tulevat ne roomalaisen oikeuden kysymykset? Niiden kanssa tuli varmaan kiire. Itsellenikin tuli, vaikka jätin aineiston viimeiseksi. Viime vuonna koepistekiintiön raja oli 44. Olisko tänä vuonna 48-50 realistista? Mut toisaalta tänä vuonna otetaan enemmän koepistekiintiöstä sisään kuin viime vuonna, eli toivottavasti rajat ei kauheasti nouse. Laitoitteko muuten siihen ihan viimeiseen (perheen asema jne.) tehtävään perintöoikeudesta, yleis- ja erityisseuraannosta? Itse laitoin jotain, mutta mietin olikohan se tarpeellista.
mietin kanssa sitä, mutta en sitten kuitenkaan laittanut. Mulla oli vastauspaperi ihan täysi, kuten muissakin tehtävissä kylläkin myös.
Miksi ajattelet että juuri roomalaisen kyssärit on ratkaisevat? Niistä porukka veti varmaan parhaat pisteet, vai olenko väärässä? Viime vuoden se 44 pisteraja on todella alhainen, kun vertaa kaikkia muita vuosia, jotka tiedekunnan sivuilla näkyy..
Niin mistä tiedät että koepistekiintiö on viime vuotta suurempi tänä vuonna?
että jos on jäänyt jumittamaan sen aineiston kanssa niin siinä on mennyt turhaa aikaa, ja sitten roomalaisen oikeuden kysymykset on jääny viime tippaan. Mulla meni tosi kauan aikaa kirjoittaa niitäkin, ei niitä mun mielestä 2 minuutissa sutaista. Varsinkin siinä vikassa piti yhdistellä perheen ja suvun aseman kehityksestä kirjan eri kohdista.
Valintaoppaan mukaan tänä vuonna otetaan vähintään 91 henkilöä koepistekiintiöstä (91-107), kun viime vuonna otettiin 74. Eli vähintään 17 tyyppiä enemmän! Viime vuonna oli myös yksi tosi vaikea tehtävä, josta yli puolet sai nolla pistettä. Varmaan tänä vuonna sen aineiston kanssa käy samalla tavalla. Eli toivottavasti rajat ei ihan kauheasti nousisi?
Varmasti tuo aineisto tulee olemaan melko ratkaiseva tehtävä niiden juuri ja juuri sisäänpäässeiden ja ensimmäisinä rannalle jäävien välillä. Olisikohan jopa niin, että miesten määrä suhteessa naisten määrään on isompi tänä vuonna sisäänpääsevistä, koska miehet uskaltavat paremmin ottaa riskin.
Veikkaan, että sisäänpääsyraja on 52 pistettä.
Sisäänpääsyraja tulee tuskin olemaan noin korkea. Miksi? Koska 52 pistettä on selkeästi enemmän kuin aikaisempina vuosina JA koska aineistotehtävästä veikkaukseni on, että 90% hakijoista saa 0 pistettä. Olen itse opiskellut toisessa korkeakoulussa 3 vuotta ja voin sanoa, että aineistotehtävässä ei ollut yhtään kohtaa, jotka voisi tulkita yksiselitteisesti (okei, no ehkä 1 tai max. 2). Myöskin 2 pisteen menetys sakkona väärästä veikkauksesta on ankara.
52 pistettä olisi törkeän korkea raja, kun katsoo muiden vuosien pisterajoja. Pisteraja on ollut 60, kun mukana on ollut monivalintatehtäviä tai aukkotehtäviä, niistä on helppo saada täydet pisteet jos osaa asiat ulkolukuna passiivisesti. Jos sellaisia tehtäviä ei ole ollut mukana, pisteraja ei ole koskaan ollut yli 50. Tämän vuoden aineistotehtävän tarkoituksena (ja siinä se varmasti onnistuikin) oli tuoda hajontaa kokelaiden välille siten, että myös muille tehtäville jäi normaalia vähemmän aikaa ja niihin tuli pakostakin huolimattomuusvirheitä. Väitän, ettei teknisesti olisi ollut mahdollista saada muista kuudesta tehtävästä täysiä pisteitä JA lukea samalla aineisto huolella läpi ja vastata siinä kaikkiin kysymyksiin. Jommasta kummasta oli pakko tinkiä. Aineistolla mitattiin myös priorisointikykyä ja hermojen kestävyyttä.
Haluaisin tietää tuon kysymyksen ja vastauksen.
Jos joku muukin voisi tänne kertoa omia veikkauksia?
Olisin kovin kiinnostunut vaihtoehdoista,
ei tekstistä saanut vastausta siihen.
Esim., Hemmo antoi hyvät esimerkit ulkomaisista lainsäädännöstä, joissa oli määritelty minusta hyvin välimiestuomareiden vastuu, mutta missäkään ei ollut sanottu, täytyisikö nyt Suomen sitä matkia.
Tuo on niin kaksipiikkistä. Nuo ulkomaan säännöt olivat hyvin selviä, mutta jos Suomessa katsotaan, että välimiestuomareiden vastuun voi tulkita muitten säädöksien ja oikeuskäytännön ja -kirjallisuuden kautta, eli siihen sitten ei ole enää tarvetta täällä, koska tuo on jo itsestään selvää.
mielestäni ainakin väite, että välimiesmenettelystä aiheutuvat vahingot ovat enimmäkseen lajiltaan varallisuusvahinkoja piti paikkansa. Tekstissähän kyllä sanottiin, että vahinkoja on monenlaisia, mutta sitten lueteltiin yleisimpiä esimerkkitapauksia vahingoista, ja tulkitsin ne lajiltaan varallisuusvahingoiksi.
Mielestäni myös väite, että kirjoittaja pitää kansainvälistä käytäntöä tärkeänä (en muista enää sanatarkkaan tuota väitettä) piti paikkansa, koska hän kuitenkin viittasi siihen useassa kohtaa ja nosti sen vertailumielessä esille jatkuvasti.
Muita kohtia en tähän hätään muista:)
nämä kaksi kohtaa muistan itsekin ja vastasin samalla tavalla.
Vastasin muistaakseen vain 4 kysymykseen siitä aineistosta - pelko että menee väärin ja menettää 2 pinnaa per kohta voitti riskin-oton mahdollisuuden.
mitä luulet että pisteraja on tänä vuonna?
Tuntuu, että kun heillä vaihtui henkilökuntaa tms kuka kokeista vasta - sivumäärä, helppo koe - niin onko vielä jotain yllätyksiä tiedossa.. Ihmetyttää, että miksei voitaisi haastatella niitä hakijoita, jotka jäävät esim. 1-3 pisteen päähän rajasta. Mielestäni tällä tekniikalla joukosta voitaisiin valita motivoituneemmat ja alalle soveltuvat henkilöt. Niin totta on että näitä pisterajan alittavia muutamilla pisteillä on paljon, mutta kyllä teidekunta voisi vähän panostaa, jotta opiskelijat olisi varmasti alalle soveltuvimmat. Eikä vaan opetellut ulkoa kirjat. Muutenkin nykyinen hakutekniikka on mielestäni väärä, vaan enemmön pitäisi olla esim. aineistoa kokeessa pääsykoekirjat ja juuri tämä haastattelu - kuten esim. humanistisessa on. Tämä onkin vain minun mielepide, ei auta valittaa, vielä joutuu 17 päivää odottaa niitä tuloksia.
todennäköisesti sitten nollautuu koko kohta.
Tai siis muut kuusi kysymystä olivat aika helppoja, tosin siinä vakuutuskysymyksessä saattoi tulla muutama pieni huolimattomuusvirhe. Stipulatiossa käsittelin myös oikeudenkäyntiä. Mutta sitä ihmettelen, että miten ihmisillä aika riitti? Itse kirjoitin hulluna niihin kuuteenkin kysymykseen, ehdin lukea nopeasti aineiston yhteen kertaan läpi ja silti meni arpomiseksi. Enkä ehtinyt tarkistaa muita kysymyksiä, mikä nyt harmittaa. Viime vuonna oli samanlainen aineistotyylinen kysymys, jossa testattiin lähinnä sitä, miten hallitsee hermonsa koetilanteessa. Siitä tehtävästä sai viime vuonna 50-60 prosenttia täydet nolla pistettä, vain pari prosenttia sai täydet pisteet. On vaikea uskoa, että tänä vuonna monikaan saisi täydet pisteet siitä aineistosta, jos on samalla panostanut kaikkiin muihin. Sen sijaan moni saa varmasti helposti 30-40 pistettä kokeesta. Eli toivottavasti pisterajat eivät nouse kovasti. (Toivossa on hyvä elää. Itse laskin että 48 pistettä pitäisi tulla ainakin, jos aineistolle laskee nolla, varmuuden vuoksi).
puolelta perustui täysin valintkoekirjaan ja siinä täytyi hyvin hallita tuo kirjan materiaali.
Mutte Hemmon kirja ei nyt ollut samantyyppinen.
Itse kun aloitin Hemmon ja huomasin jäljellä olevan ajan ja tuon tekstin laajuuden, kirjoitin parissa minuutissa viimeiset vastaukset ja sitten palasin tekstiin ja luin sen kyllä moneen kertaan, mutta mihinkään ei ollut selvää vastausta.
Esim., raha = varallisuusvahingot(?):
puhuttiin, että enimmäkseen osapuolet menettävät epäonnistuneista välimiesmenettelyistä maksetun korkean palkkion välimiehille
- Estääkö välimieslainsäädänto välimiehen vastuun?
vielä kolme viikkoa. Ympärillä olevilta ihmisiltä menee hermot kun koko ajan mietin vaan noita pisteytyksiä...
Totta, viime vuonna viimeinen tehtävä perustui enemmän valintakoekirjaan kuin tuo tämänvuotinen aineisto. Silti se vei (kuulemma, en ollut kokeessa) paljon aikaa ja koetteli hermoja.
Silti edelleen ihmettelen, että miten on ehtinyt lukea aineistotekstin moneen kertaan? Onnittelut! Lukunopeuteni on hyvä, enkä kirjoita erityisen hitaasti, mutta silti tuli ajan kanssa ongelmia, ja luin tekstin vain kerran supernopeudella. Niissä kuudessa muussakin tehtävässä oli kirjoittamista. Pykälän valmennuskurssilla kun opetettiin "varovaisuusperiaate", eli kannattaa vastata mahdollisimman laajasti, vaikka mielestään on jo kertonut oleellisen. Vastasin 9 kysymykseen aineistossa ja nyt huomaan, etten muista enää mitään mitä olen vastannut. Taisin vastata, että kyse on varallisuusvahingoista? Ja kyllä taitaa lainsäädäntö estää välimiehen vastuun? (pää on tyhjenyt, en ole varma)
Sun olisi täytynyt ne viimeiset tehtävät heittää paperille à 2 min. maksimissa, sitten olisi jäänyt aikaa tekstille. Näin itse joutuin tuon ongelman ratkaiseman, mutta en silti saanut paljon irti siitä tekstistä.
onko sitten mahdollisuuksia päästää sisään?
Onko kukaan päässyt sisään pelkästään valintakoepisteillä?
Voi hyvin päsätä sisälle ilman yo-pisteitä:)
Ja vielä tuosta vaikeasta aineistotehtävästä... Näytti se kyllä valvojankin silmään todellisia rautahermoja vaativalta ja ehkä hieman epäreilultakin (pääsykoekirjojenhan pitäisi olla ainoa lähde kokeessa)
Mutta muistakaa, että yksi pieleen mennyt vastaus ei vielä merkitse mitään. Itse sain viime vuonna aineistotehtävästä 1p mutta yliopiston kirjekuori löytyi ovimatolta heinäkuussa:)Pääsin sisään siis pelkillä valintakoepisteillä (omista M yo-papereista ei pahemmin ollut apua)
onko sitten mahdollisuuksia päästää sisään?
Onko kukaan päässyt sisään pelkästään valintakoepisteillä?
Mä en vieläkään ymmärrä, minkä takia siinä olisi pitänyt käsitellä oikeudenkäynti muilta osin kuin mainita todistustaakka. Jos tiesi stipulatiosta paljon, koko tila meni sen käsittelyyn. Tai lähestulkoon koko tila. Eikä mielestäni edes mitää ylimääräistä höpötystä, vaan tehtävässä kysytyt kysymykset. Mulla ainakin meni koko tila siihen, kun mä kirjoitin, että määrämuodot oli ankarat ja jos niitä ei noudattanut, sopimus ei ollut sitova, ja että stipulatiossa piti käyttää samaa sanaa, muuten ei ollut pätevä, spondere oli varattu rooman kansalaisille, muuten mitä tahansa sanaa, ei tarvittu todistajia, stipulatio ei erotellut rooman kansalaisia, stipulatio oli yksinkertainen suullinen velvoittautimisen muoto, jossa luvattiin antaa toiselle jotakin suullisesti tai kirjallisesti, ei kuitenkaan muodolla ollut niin väliä kuin sillä, että sana oli sama. Tossa nyt typistetysti, mutta eipä ton lisäksi paljoa tilaa jäänyt. Mitä kaikkea sitten kirjoititte oikeudenkäynnistä?
Sehän onkin pelkkää nettispekulointia, että siinä olisi pitänyt käsitellä oikeudenkäyntiä. Itse olen kanssasi samaa mieltä mutta täytyy myöntää, etten muista tarkalleen kysymystä, joten ehkä se oikeudenkäynti sitten oli olennainen.
tuo oli yeinen kysymys siitä aikakaudesta ja stipulaatio oli pelkästään yksi velvoittautumismuoto muitten joukossa.
Sitten tuo kirjallinen muoto:
sanoin, että aikaisemmin tehtiin suullisesti niitä sopimuksia ja suullista muotoa käytettiin ennen kaikkea tavallisten kirjoitustaitottomien ja maalaisväestön keskuudessa, mutta myöhemmin alkoi myös leviytya kirjallinen muoto, esim., kuten kirjassa sanottiin, yhtenä varmistusmuotona käytettiin tekstin kirjoittamista moneen kertaan.
tuo oli yeinen kysymys siitä aikakaudesta ja stipulaatio oli pelkästään yksi velvoittautumismuoto muitten joukossa.
Sitten tuo kirjallinen muoto:
sanoin, että aikaisemmin tehtiin suullisesti niitä sopimuksia ja suullista muotoa käytettiin ennen kaikkea tavallisten kirjoitustaitottomien ja maalaisväestön keskuudessa, mutta myöhemmin alkoi myös leviytya kirjallinen muoto, esim., kuten kirjassa sanottiin, yhtenä varmistusmuotona käytettiin tekstin kirjoittamista moneen kertaan.
Siis kai sä kuitenkin kerroit mancipatiosta, etkä manipulaatiosta?;)