Eilen purskahdin itkuun... Ei vain jaksaisi enää tätä... Olin koulukiusattu ja yritin itsemurhaakin pari kertaa.eniten satuttaa omien vanhempien kommentit ulkonäöstä ja kun kommentteja tulee kaikesta ja aina negatiivista. Koskaan ei kiitosta mistään. Ei meillä viikkorahoja annetut, mutta tärkeämpänä pidän edelleen yhteisiä reissuja vaikka vain lenkille lähi polulle. Mutta eivät he halua. Tunnen itseni ulkopuoliseksi. Yritän kertoa, he eivät kuuntele. Viimeiset 1,5viikkoa olen kärsinyt jatkuvasta pään särystä ja väsymyksestä. Töitä pitäis tehdä jaksaa elää, mutta olen 22v. Ja vähäisetkin kaverit kadonneet perhe-elämään tai muuten vain. Viimeksi meni alkoholit ja lääkkeet kurkusta alas, liian vähän kun täällä olen... Itken itseni uneen liian usein toivoen että olisin jo pois.
Masentunutko?
Giga-85
5402
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Epäinhimillisiltä koulukiusaajilta pitäisi poistaa ihmisoikeudet (ja antaa ne sitten ihmisille joilla niitä ei ole mutta jotka ne ansaitsisivat, vaikkei se nyt tähän kuulukaan).
Minun ystäväni sukulaiset aina haukkuvat myös tätä ystääväni rumaksi saamattomaksi huoraksi jne. vaikka ystävässäni ei ole mitään huoramaista eikä hän ole ruma tai saamatonkaan. Hän on oppinut olemaan välittämättä, he ovat hänen sukulaisiaan joita hän ei ole itse voinut valita.
Itseäni eivät vanhempani kommentoi joten en tiedä mistä puhun, mutta etkö sinä pystyisi vain lakkaamaan välittämästä? (No jaa, koska se ei koulukiusauksenkaan kohdalla kai onnistu keltään, se tuskin onnistuu myöskään vanhempien/sukulaisten kohdalla.)
Olet varmaankin masentunut, mutta turha sinun on hakeutua hoitoon, sillä kaikki maailman keskusteleminenkaan ei poista vanhempiesi kommentoimisen/koulukiusaamisen/väsymyksen/masennuksen jne. aiheuttamaa tuskaa, ja yhtä hyvin kuin lääkkeitä voit popsia vaikka sokerihippusia tai vehnäjauhokikkaroita. Sinä sentään voit turruttaa itseäsi viinalla, kaljalla se on paljon vaikeampaa :(
Asutko yhä vanhempiesi luona? Kuulostaa siltä ettet ole oikein onnistunut vieroittautumaan heistä. Toivottavasti saat kavereita jotka voivat kuunnella ja joiden kanssa voit viettää aikaa ja joiden seurasta saat "vastamyrkkyä" vanhempiesi teräviin sanoihin. Ja sinähän voit sentään käydä baareissa ja koittaa siellä tutustua uusiin ihmisiin, ja luulen että Suomi24:n Treffeistä löytyy ikäisellesi paljonkin seuraa, tsemppiä :)
Se on hankalaa pidättää tunteita ja olla välittämättä. Olen ollut välittämättä kuin valehtelisin itselleni ja siksi varmaan tulee näitä voimakkaampia "kohtauksia" kun kaikki purkautuu kerralla. Parasta hoitoahan on eläimet ja osittain saan kiittää Sakua siitä että en ole sekaisin ainakaan täysin. Voit lukea tuon seuraavan pätkäni jos haluat, siinä juttuja joita en tässä maininnut. Toivotan sinulle hyviä jatkoja ja hyvää kesää!
Sähän oot aikunen ihminen. Miks oot vielä kotona? Mulla oli tosi hyvä olla kotona, mutta kyl mä halusin pois sieltä heti kun lukio oli ohi. Sua ei pidättele mikään, joten lähde ja toteuta unelmias! Mitä sul on menetettävää? Ei mun mielestä yhtään mitään! Korkeintaan menetät yöt jolloin itket itses uneen.
Hanki koulupaikka, sieltä saa ystäviä. Tai työpaikka. Ja uudesta kaupungista uusia harrastuksia. Kukaan ei tuu hakeen sua kotoa, ja jos oikeasti siellä ei kukaan kuuntele jos yrität puhua pahasta olosta, ni sit sun on otettava ittees niskasta kii ja TEHÄ ITE JOTAIN ELÄMÄLLES!
Eli nyt www.mol.fi, etsit sieltä kivoja työpaikkoja, lähetät sata hakemusta ja parin päivän päästä soittelet perään ja pyydät päästä haastatteluihin. Varmasti jotain työtä irtoaa. Ja pakko ei ole sitoutua samaan työhön pitkäksi aikaa, pidä hakuja yllä ja hommaa työkokemuksia.
Sulla on kuule elämä edessäs, joten älä tuhlaa enää hetkeäkään.
Niin.. Olen ihan vakiotyöpaikassa töissä ja siellä on nyt mennyt ihan hyvin (palkka nyt ei mikään suuri.). Asun ihan lähellä vanhempiani ja he ovat molemmat työttömiä jolloin heillä ei ole muutakaan tekemistä kun tulla etsimään aina lisää puutteitani.. Olen käynyt ammattikoulun ja sen takia velkaakin on. Kaikki olen itse maksanut ja rahat olen joko tienannut itse tai lainaa ottanut. Olen kyllä seurustellut ja viimeksi oli aika vakavaakin kun mies alkoi puhumaan jälkikasvusta ym.. tietenki on oma mokani kun olen tähän maailmaan syntynyt ja tietenki elämäni on sitä mitä siitä teen...
Sinun otsikkoosi on mielestäni kyllä ja vakavasti.
Koulukiusaajatkin taitavat olla avun tarpeessa,
mutta ne eivät minua ainakaan säälitä tippaakaan.
Sen verran paljon ne saavat tuhoa aikaan.
Kokeile eri vaihtoehtoja josko niistä olisi sinulle apua.
Ja suositeltavia ovat terapia, lääkkeet, usko ym.
Mukavaa juhannusta.