Yksin juhannuksena

Että juhannus se eka juhannus vietettäisiin yhdessä vaikka olis äiti mukana. Onhan se keskikesän suuri juhla vaikka joudun selvinpäin oleen aikoi hänki olla mut eipä mun seura kiinnosta. Sanoo vaan että buranan takia en voi tulla sinne

Mulla on kipulääkkeet jossa on että alkoholia ei saa ottaa ja hän tietää sen ja ei siellä ole ku sen äiti ja tyttö mutta itkettää ku ei saa olla edes mukana juhannuksena vaikka seurustekee vakavissaan ja lähin paras kaveri asuu tosiaanki 700km:n päässä

Me ollaan jo kumpikin yli 30v ja on se kuullut ku me puhutaan toisillemme mut ei vain anna tavata mun sen äitiä sano vaan että vuoden päästä ja kuulemma ei oo kiirettä. Tunnin päästä olis niillä ulkosauna lämmin mut mua ei vaan kutsuta

juupas kirjoitti:

Me ollaan jo kumpikin yli 30v ja on se kuullut ku me puhutaan toisillemme mut ei vain anna tavata mun sen äitiä sano vaan että vuoden päästä ja kuulemma ei oo kiirettä. Tunnin päästä olis niillä ulkosauna lämmin mut mua ei vaan kutsuta

Lue lisää

moiselle äijälle ja uutta putkeen,muuten saat
vietellä yksinäs muutkin juhlapyhät.

juupas kirjoitti:

Me ollaan jo kumpikin yli 30v ja on se kuullut ku me puhutaan toisillemme mut ei vain anna tavata mun sen äitiä sano vaan että vuoden päästä ja kuulemma ei oo kiirettä. Tunnin päästä olis niillä ulkosauna lämmin mut mua ei vaan kutsuta

Lue lisää

Ikävää ja samalla mukavaa kuulla, että löytyy kohtalotovereita. Seurustellaan mekin (ja ikää myös 30), mutta juhannus vaan ollaan erillään enkä oikein tiedä syytä miksi. Kaverit oli parempaa seuraa kait sitten, joten itsekseen tällä kertaa katselen kait sitten Suomen suvea.

Jotenkin mullekin olisi päivän selvää, että tässä tilanteessa ollaan yhdessä ja kyllä se mietityttää, kun niin ei ole.

toveri kirjoitti:

Ikävää ja samalla mukavaa kuulla, että löytyy kohtalotovereita. Seurustellaan mekin (ja ikää myös 30), mutta juhannus vaan ollaan erillään enkä oikein tiedä syytä miksi. Kaverit oli parempaa seuraa kait sitten, joten itsekseen tällä kertaa katselen kait sitten Suomen suvea.

Jotenkin mullekin olisi päivän selvää, että tässä tilanteessa ollaan yhdessä ja kyllä se mietityttää, kun niin ei ole.

Lue lisää

Olen tuossa seurustellut nuoren neidon kanssa reilu puoli vuotta - enkä voisi kuvitella viettäväni juhannusta ilman häntä!

Vietimme ex vaimonikin kanssa tälläiset juhlat yhdessä. Vaikka nyt jälkeenpäin miettii, että miksi ;) .... heh - noh ei vaitsekaa.

Tunteenpalo pitää minut tyttöystäväni läheisyydessä juhannuksena. Kavereiden kanssa voi tehdä kaikkea muuta: urheilla, ja tarvittaessa käydä baareissakin. Kyllä jussit vietetään yhdessä perheiden tai siippojen kanssa...tai sitt ollaan sinkkuja.

Tulee tunne, että teidän äijät ei arvosta teitä.
Toisaalta, arvostus pitää olla molemman puoleista. Arvostatteko te miehiänne?

Kohtaloon alistuminen ei mielestäni kannata.

toveri kirjoitti:

Ikävää ja samalla mukavaa kuulla, että löytyy kohtalotovereita. Seurustellaan mekin (ja ikää myös 30), mutta juhannus vaan ollaan erillään enkä oikein tiedä syytä miksi. Kaverit oli parempaa seuraa kait sitten, joten itsekseen tällä kertaa katselen kait sitten Suomen suvea.

Jotenkin mullekin olisi päivän selvää, että tässä tilanteessa ollaan yhdessä ja kyllä se mietityttää, kun niin ei ole.

Lue lisää

Olen pahoillani teidän puolesta. Onpas tosi tympeää! Ei oma poikaystävä/mies saisi kohdella teitä noin ilman kunnon syytä. Näyttää siltä, että molempien miehillä saattaa olla jotain muuta vipinää menossa. Ikävää, ettei miehet arvosta teidän tunteitanne yhtään, vaan joudutte yksin viettämään juhannuksen samalla tietäen, että jossain mies pitää hauskaa ja olisitte voineet pitää hauskaa yhdessä. Kuulostaa, että parisuhteillanne ei ole tulevaisuutta. Yrittäkää piristyä (vaikka onkin ehkä vaikeaa) ja viettäkää nyt jo sinkkujuhannusta ja unohtakaa miehenne. Löydätte varmasti paremman!

Nuori vaimo kirjoitti:

Olen pahoillani teidän puolesta. Onpas tosi tympeää! Ei oma poikaystävä/mies saisi kohdella teitä noin ilman kunnon syytä. Näyttää siltä, että molempien miehillä saattaa olla jotain muuta vipinää menossa. Ikävää, ettei miehet arvosta teidän tunteitanne yhtään, vaan joudutte yksin viettämään juhannuksen samalla tietäen, että jossain mies pitää hauskaa ja olisitte voineet pitää hauskaa yhdessä. Kuulostaa, että parisuhteillanne ei ole tulevaisuutta. Yrittäkää piristyä (vaikka onkin ehkä vaikeaa) ja viettäkää nyt jo sinkkujuhannusta ja unohtakaa miehenne. Löydätte varmasti paremman!

Lue lisää

kun viisaat neuvoo. Ite 36 v ja ukko mua pari vuotta nuorempi. Yhessä oltu vähän yli 10v.
Aina vietetty jussit yhessä. Ihmisissä on eroja. Ikävä et kaverit noin kaukana. Mulla vaan 50 km väliä tasan yhteen kaveriin, sekin juhlii ukkonsa muitten kavereittensa kanssa ja 30 km siskoon ja veljeen perheineen, sisko juhlii vaan perheensä kanssa tai meiän mutsin ja faijan kaa ellei oo töissä. Me ollaan ukon kaa oltu mökillä jusseina. Nyt ei oltu, oltiin vaan kotosalla. Kaikilla omat jussinsa. Ihme hehkutus tosta sinkkujuhlasta. Eiköhän se oo teiän ongelma vaikka siitä nyt kerroitkin. Mutta antaa kouhojen kouhottaa sinkkuelämänsä kanssa. Vaatii tosissaan pitkää pinnaa että saa äijän "ruotuun", ihan oikeasti! Mun on pitänyt sanoa suoraan omalle ukolle että äiti on syytä jossain vaiheessa heittää sivuun jos aikoo mun kanssa perustaa perhettä. Ne on välillä todella omituisia ne miehet!!=) Tää on parin viime vuoden aikana alkanu tajuumaan elämän perusasioita ja ymmärtää pikkuhiljaa et ensin tulee se perhe jonka haluaa perustaa ja sitten vasta se perhe josta on syntyisin!=D Joskus on pakko katkaista napanuora!=)