tai itseasiassa jo tänään. Olen valinnut juhannuksen ( kaikista suomen päivistä) viinanjuonnin lopettamiseen. Mulla on kaapissa kolme siideriä ne juon tänään, yksikseni saunan jälkeen. Enää ikinä lisää osta enkä ota jos tarjotaan. Nyt mulle riitti tämä iänikuinen humalaan pakeneminen. Mikäli tässä elämässä ei mitään muuta löydy niin on ihan sama vaikka kuolla. Eli noista kahdesta vaihtoehdosta valitsen nyt sitten sen raittiuden. Ei se helppoa tule olemaan mutta aion tapella sen läpi kuten tappelin tupakastakin eroon. Viime viikon jo harjottelin raittiutta ja se tuntu hyvältä. Syy miksi noi siiderit "ilmesty" oli se että mun oli puhe mennä jussi-juhliin tutuille tänään. Peruin osallistumiseni koska siellä ei olisi muuta tehty kuin vedetty hirveet lärvit. Joten tää on nyt vähäistä tää mun kolmen siiderin jäähyväinen alkoholille. Voisin mä ne kaataa viemäriinki mutta emmä usko että on tarvis. Onneksi löysin tän palstan. Käyn täällä raportoimassa kun en näin pienellä paikkakunnalla kehtaa AA:hankaan mennä.
Tästälähtien kun muut juhlivat jussia viinan merkeissä minä pääsen juhlimaan raittiuteni vuosipäivää. Siinäpä mulle tavoitetta.
Voimia toivon itselleni ja onnellista uutta elämää jossa itse päätän asiani enkä pakene mitään.
Kolmanneksi viieminen KIPPIS!!!
Tästälähtien kun muut juhlivat jussia viinan merkeissä minä pääsen juhlimaan raittiuteni vuosipäivää. Siinäpä mulle tavoitetta.
Voimia toivon itselleni ja onnellista uutta elämää jossa itse päätän asiani enkä pakene mitään.
Kolmanneksi viieminen KIPPIS!!!
Vastaukset 50
Vanhimmat
omasta halusta. alussa tuntuu, että joutuu luopumaan jostain todella tärkeästä mutta kohta se muuttuu ajatukseksi, että tänään saa olla juomatta.
se on hieno hetki.
hieman mietittävää antaisin. kumpi ihminen olisi sinun mielestäsi luotettavampi ja rehellisempi ns. kunnon kansalainen.
a) kaikkien tietämä reilustu juova, törttöilevä, usein krapulainen/ känninen, hankaluuksiin ja rahapulaan ajautunut ihminen.
b) entinen juoppo, nykyisin pitkään absolutisti, aa:ssa välillä käyvä, joka hoitaa hommat jämptisti ja sovitusti.
-------------------------
samalla tavalla ajattelee muutkin selväjärkiset.
pääasia on, että onnistut. konsteilla ei väliä, mutta älä sulje mitään vaihtoehtoa pois.
omavoimaisuus on se juopon ensimmäinen ajatus/ keino raitistua, jos se onnistuu niin hyvä.
kirjoittele tänne, kyllä täältä jotain apua löytyy. löytyy sitte silkkaa mielisairauttakin, ettet hämmästy jos joku semmoinen paskantaa niskaan.
tsemppiä.
Tuossa on oikeata miehen puhetta, edellisessä kommentissa.
Saunottu on ja nyt menossa toiseksi viimeinen kippis...jotenki tuntuu siltä että nyt on tulevaisuus ihan oikeesti edessä...Kiitos kannustavista sanoista!
ei saa luovuttaa. Pitää nousta ylös, uudestaan ja uudestaan. Pian se piru uskoo, että olet tosissasi.
Ihan tosissasi jos olisit, niin olisit lopettanut NYT, etkä vähättelis sitä kolmea sidukka...No tsemppiä kumminkin. Kamalin asia mitä voi tapahtua on se, että et edes itse usko ja luota itseesi. Silloin alamäki jyrkkenee, ja sillloin ei ole enää kyse määristä ja kerroista. Kamppailu on alkanut. Vain itsesi tähden!!!
Totta puhut, varmasti tulee todella vaikeita hetkiä vielä eteen. Siitä ei ole epäilystäkään. Mutta voin sanoa tällä hetkellä että olen satavarma että se nyt minä joka voittaa eikä alkoholi ja olen todella tosissani, näistä kolmesta siideristä huolimatta. Nämä ovat ne viiemiset jäähyväiset. Nyt on se ilta kun me halaamme viimeisen kerran ihan vaan kertoaksemme toisillemme että kivaa oli mutta useammin meni kuitenkin vähemmän kuin hyvin. On aika kulkea omia teitämme koska teemme toisillemme enemmän pahaa kuin hyvää. Kaipaus tulee AINA jäämään ja kaivertavat muistot jotka yrittävät saada meidät takaisin yhteen mutta se ei tule onnistumaan. Neverever again.
Tänään tämä on vielä helppoa mutta huomenna voi olla jo vaikeata mutta siihen ei auta mikään muu kuin ottaa vastaan se mikä tuleman pitää ja ei antaa periksi.
Älä jää haikailemaan niitä siidereitä sun muita litkuja vaan ajattele ettei ne yksinkertaisesti kuulu sun elämääs. Joka ikinen kerta kun alkoholistilla tai suurkuluttajalla on hörppylasi nokan alla niin se selättää aina ja se viina on voittaja. Luovuta ja nosta kädet pystyyn ja tunnusta että pänikän sisältö on voimakkaampi kuin sinä.
Ajattele hellan tulikuumaa levyä. Se hohkaa punasena ja sinä tälläät siihen kätes ja peevelin kipeetä tekee eikä tee mieli sen koomin siihen kuumaan levyyn koskee. Sama pätee alkon kanssa.
Tää mun juttu kuullostaa saarnalta vaikka en minä sitä siksi tarkota - mulle vaan tuli mieleen omakohtanen kokemus siitä kun suureen ääneen ite kailotin että nyt on loppu se viinan kanssa läträäminen mutta vähän ajan päästä se kuitenki jatku koska omasta mielestäni olin niin saamarin omavoimanen ja yhä edelleen pidin itteeni vahvempana ku viina.
Älä tykkää kyttyrää mun tarinoista - oikeesti mä toivon sulle vaan parasta hyvää.
tuo hellanlevy, semmostahan se alkoholi on. Nyt on tosiaan pidettävä näpit irti liedeltä jos meinaa ilman paloaavoja selvitä.
Tuosta omavoimaisuudesta olet varmasti myös oikeassa. Silloinhan ihminen "valehtelee" itselleen että voi ite päättää milloin ottaa ja milloin ei ja sehän ei ole totta. Se on yleensä vaan tekosyy ottamiseen eikä ottamatta jättämiseen.
Suhde alkoholin on kuin hyväksikäyttäjän ja hyväksikäytetyn. Alkoholi on se joka käyttää sua hyväkseen ja sinä annat sen iloisin mielin tapahtua. Eli on vaan taottava päähänsä että olen heikkona tuohon "kaveriin" ja tekisin puolestansa mitä vaan mutta nyt riitti. On pysähdyttävä ja mietittävä että mitä tuo kaveri antaa mulle vstineeksi siitä että minä annan koko elämäni, terveyteni, työni, perheeni, kaiken. Mitä saan vastineeksi?
Alkoholin lopettaminen on kuin eroaminen manipuloivasta loisivasta parhaasta kaverista jota ilman tuntuu että ei tule toimeen ja joka oli se ainut joka piti minusta ja ei koskaan hyljännyt. Mutta joka kokoajan ajatteli kuitenkin itseään ja olisi heittänyt minut kuin märän rukkasen heti kun minut olisi imetty tyhjiin.
No tämä meni nyt näin paasaamiseksi...sori. No, pääasia että tietää eetä on tässä suhteessa se heikompi osapuoli ja PÄÄTTÄÄ ottaa eron.
KIPPIS lähti nyt. Ei enää ikinä tarvi mun toista siideriä tai pulloa korkata. AMEN
kyl se menee läpi jotenkin, että krapuloissa katuu ja lupaa lopettaa. Mutta kun tissuttelee ja hönössä lupailee...niin
Provo lienee-> * * *I,_
uskon, uskon. Sinne meni nyt se viimeinen siideri eli OHI ON ja kieltämättä en voi sanoa ettenkö olisi pienessä sievässä juuri nyt. Mutta tästä eteenpäin se onki sitte laskuhumalaa ja eipä ole aamulla krapulaa kun en ton enempää juonut. Joten ei tarvitse aloittaa uutta raitista päivää morkkiksella. Kyllä, uskon, ja wau mikä nautinto nyt ku se on vielä helppo sanoa. Kerkiää nääs vielä varmasti tulla niitäki aikoja kun se onki vaikea sanoa. Siihen asti, nauttikaamme tästä päivästä ja sen helppoudesta.
niin varmasti, ainakin näytä tietä muille, minulle myös.
ilmoittele itsestäsi ja voimia.
Toivon, että olen seuraava jonossa, merkitsemässä täysin selvät päivät, ilman tätä yhtä mitä nyt lopetan ja menen nukkumaan. Ei ollut voitto mulla, mutta voiton puolella kuitenkin.
Juhanuksia vain.. ja muille myös
itse olen monesti lupaillut laskuhumalassa lopettavani huomenna. eli esim. tänään lupaisin, että huomenna lopetan. ja huomenna sitten miehekkäästi pitäisin lupaukseni, eli (yli)huomenna lopetan. aina joskus tulevaisuudessa, ei vahingossakaan koskaan juuri nyt.
onnea kuitenkin yrityksellesi. itselläni vain ei huomenna lopettaminen ole koskaan toiminut.
juhannuksena en itsekään mene suvun kokoontumiseen vaikka kutsuttu on. siellä juodaan melko hillitysti mutta kuitenkin. ei sitä jaksa selvinpäin katsoa, eikä siellä oikeasti ole mitään tekemistä paitsi juoda. miksi juhannusta ylipäänsä juhlitaan?
Kaunis (krapulaton) aamu tänään!!! Eikä mieli ole muuttunut yhtään mihinkään eilisestä. Juu, kyllä mäkin tiedän tuon "huomenna, eiku huomenna, eiku huomenna tyylin" jota jotkut itselle takoo päähänsä. Mutta nyt se eilinen huominen on tässä ja tästä se lähtee TÄNÄÄN. Kaikkihan on ihan oikeesti vaan siitä kiinni mitä itse on päässään PÄÄTTÄNYT eikä selitellyt tai lohdutellut tai valehdellut. Itsellä on nyt vähä semmonen olo niinku ois astunut "stargaten" läpi toiselle planeetalle ja jännittyneenä odotan mitä kauheuksia täältä löytyy. Hee, tosielämän tietokonepeli!!! Seikkailu alkakoon.
itsekin olen tullut siihen tulokseen, että joko lopetan tai sitten juon itseni hengiltä.
juuri nyt en ole lopettamassa, mutta ehkä huomenna. ;-)
en vietä juhannusta juoden. tai no - muutaman oluen ehkä otan yksikseni. ja menen nukkumaan ennen puolta yötä.
Tulet löytämään itestäs ihmeellisiä voimavaroja, joita et oo tienny olevankaan. Ei se aina helppoo ole, mutta paranee päivä päivältä niin ku keski-ikänen nainen:)
No niin, päivä nro kaksi selvin päin lähtee nyt. Eilisen vietin sillä ainoalla varmalla keinolla pysyä selvinpäin eli KUSKINA. Kyllä välillä tuli semmonen olo että olispa TOSI KIVA heittää autonavaimet jorpakkoon ja tarttua tuoppiin mutta sainpas sinniteltyä. Mielitekoon auttoi kvasti nähdä kaverien änkyräkänninnen tila. Ei ollut kaunista katsotavaa se örveltäminen. En tule todellakaan kaipaamaan siinä kunnossa olemista. HUHHUH.
Tänään käytän päivän itselleni lenkkeillen ja aurinkoa ottaen. Olo alkaa olla tosi tereveellinen. Auringossa maatessa voinkin sitte alkaa meditoimaan ja suunnitteleemaan tulevaisuuttani ihan erillä mielin ja uusin mahdollisuuksin :) NIIN, ja kuskiksi juopoille en aio lähteä enää IKINÄ.
en ikinä, tai en enää koskaan. Ei sellaisia lupauksia vaan voi antaa. Päästät itsesi noilla lupauksilla tilaan, jossa alkaa väkisinkin puristaan. On helpompaa elää vaikka tunti kerrallaan kun luottoa löytyy voit siityä yhteen päivään. Tuolla uhoamisella teet itsestäsi pellen ja ei sinua kukaan ota vakavasti. Taidat jo itsekkin naursekella itsellä....tai olla tuopissa kiinni.
Ajattele niin, että elän tänään niinkuin elin eilen. Se on paljon helpompaa siten.
Gippis
mullakin on usein ollut näitä lupauksia/yrityksiä jne.aina epäonnistunut koska olen alkoholisti.kuitenkin itselä ei todellakaan tehnyt hyvää katsella kavereiden dokaamista.vähän aikaa kismitti, mut sitten meni ohi.poltin vain tuplamäärän röökiä.seur.päivänä olikin sitten onnellinen olo ettei llut juonut, joten voin palkita itseni parilla.joten suossahan sitä oltiin ja edelleen siellä rämmitään.pitääkin vain olla onnellinen jokaisesta selvästä päivästä ja pysyä pois houkutuksista.ainakin pitkän aikaa aluksi.
puheita teillä. No, varmaanki kokemustenne kerryttämää "viisautta" ja näin teille totta siksi ei varmaan voi sanoa että olisitte väärässä. Kolmas päivä nyt minulla menossa eikä ongelmia vielä ainakaan. Olo on iloinen ja reipas. Ei ole tarvinut hirveesti keksiä tekemistä jotta ajatukset ei olisi viinassa.
Onhan se varmaankin niin että epäonnistuneet yritykset laittavat ihmisillä mielen matalaksi ja toivottamaksi kun ei taaskaan onnistunut. Mutta silloinkin on kysysmys vaan siitä että päätös ei ollut tarpeeksi vahva juuri heikoimmalla hetkellä. Eli helppoa mulla on nyt mutta sitten kun tulee se todella heikko hetki, silloin se päätös vasta mitataan. Ja jos ei usko päätökseensä silloin kun on vahvoilla niin ei todellakaan usko muulloinkaan. Ja jos menee mönkään, on yitettävä uudestaan ja uudestaan niin kauan että onnistuu. Ei siinä pessimismi ja luovuttaminen auta, sehän on vaan jälleen yksi tekosyy itselle että ei tarvi lopettaa juomista.
1-8päivää menee helposti kun kroppa ja mieli ikäänkuin "tasoittuu" Suurin retkahduksen vaaraa on 2-3vkon kohdalla. Kuukausi on hyvä virstaan pylväs. 3kk jo erinomista. 3kk:n kohdalla on toinen vaara vyöhyke kun raittiudessa on jo hyvin kiinni ja kosketus normaalin elämään saavutettu. Yhdenvuoden jälkeen kun on läpäissyt kaikki pyhät voi olla itseensä suunnattoman tyytyväinen. Ensimmäisen vuoden jälkeen monella vasta alkaakin ns. raitiselämä. Ei mietitä pyhiä, eikä lasketa viikkoja.
Kolmenpäivän juomattomuus on hyvä alku, mutta mieliala tulee vielä alas kuin lehmän häntä. Toki kaikki riippuu siitä miten ahkerasti ja tunnollisesti olet juonut. Viinan käyttö jättää ainaa jälkensä myös tunne-elämään. Juomisen lopetettuaan moni tekee monta kuukautta ns. surutyötä. Kaiken a ja o on löytää mielekästä tekemistä sekä löytää hyväämieltä jostakin muusta.
Lähes joka toinen raitistunut korvaa alkoholin jollain muulla riippuvuudella. Yleensä se on työ, seksi tai tämä saatanan internetti....
on edessä kyllä ja kovaa tulee olemaan. Tässä meni nyt pari vuotta joka viikonlopun änkyräkänässä ja joka arki-illan tissuttelussa joten aivan varmasti jälkiä on jäänyt niin mieleen kuin elämäänkin. Kaikki tuttavat ovat ryyppykavereita joten heidänkin seurastaan joudun luopumaan. Yksi tässä taaperran ja tuon on kyllä totta tuo että jotain mielekästä tekemistä pitää löytää. Sen olen nääs huomannut että kun ei juo niin ei oo muka "mitään tekemistä". Joka päivän olen nyt suunnitellut aamusta iltaan että mitä teen ensin ja mitä teen sitten ja koittanut keksiä tekemistä joka hetkelle ettei jäisi löysiä päivään. Neljäs päivä lähtee vielä hyvissä merkeissä...
Useimmille tavallisille ihmisille alkoholin juominen tuo väriä elämään, se merkitsee toveruutta ja tapahtumia. Se merkitsee vapautumista huolista ja ikävystymisestä. Se on tapa olla iloisesti lähellä muita ja tuntea, että elämä on mukavaa. Mutta meille, jotka ryyppäsimme raskaasti, viina ei merkinnyt loppuaikoina mitään tällaista. Entinen hauskuus oli poissa. Siitä oli vain muistot jäljellä. Entiset suuret hetket eivät koskaan palanneet. Yritimme kiihkeästi nauttia elämästä niin kuin kerran ja hellimme säälittävää päähänpinttymää, että saisimme jotenkin ihmeellisesti alkoholinkäytön hallintaamme niin, että elämä maistuisi taas elämältä. Yritimme yhä uudelleen, ja yhä uudelleen me epäonnistuimme.
Mitä vähemmän ihmiset meitä sietivät, sitä kauemmaksi me vetäydyimme heistä ja itse elämästä. Kun meistä tuli kuningas Alkoholin alamaisia, hänen hullun valtakuntansa vapisevia asukkeja, silloin laskeutui päällemme yksinäisyyden kylmä huuru. Se sakeni ja musteni. Eräät meistä etsiytyivät elämän laitapuolille yrittäen sieltä löytää ymmärtämystä, ystävyyttä ja hyväksymistä. Joskus hetkittäin niitä löytyi - sitten tuli pimeys ja hirveä herääminen Neljän Ratsumiehen seurassa, jotka ovat Kauhu, Hämmennys, Pettymys ja Epätoivo. Onnettomat juopot, jotka lukevat näitä rivejä, ymmärtävät mistä me puhumme.
Aina silloin tällöin joku kova juomari, joka sattuu olemaan kuivilla, sanoo: En kaipaa viinaa yhtään. On parempi olo. Työt sujuvat paremmin. Elämä on mukavampaa. Me entiset ongelmajuojat hymyilemme tälle puheelle. Me tiedämme, että tämä mies on kuin pikkupoika, joka viheltelee pimeässä pitääkseen mielialan korkealla. Hän pettää itseään. Sydämessään hän antaisi mitä tahansa, jos voisi ottaa viisi - kuusi ryyppyä ilman seurauksia. Kohta hän aloittaa entisen menon, sillä hän ei ole tyytyväinen elämäänsä raittiina. Hän ei osaa kuvitella elämää ilman alkoholia. Tulee päivä, jolloin hän ei osaa kuvitella elämää ilman alkoholia eikä sen kanssa. Silloin hän saa kokea yksinäisyyttä, joka tulee vain harvojen osaksi. Hän seisoo ponnistuslaudalla - ja odottaa loppua.
.. kun tuota luki, kylmät väreet meni. Ihan kun viimeisen tuomion pasuunan, äänet kirjoitettuna.
Tänää ollut helvettillinen päivä ja onnistui, mutta tuota lukiessani, huh, ottaisin jos olisi, mistä ottaa. kuitenkin, herättävät sanat samalla.
Rairairaitis, kyl me onnistutaan.. meiän on pakko.. jo ainakin näyttää, näille, ettei vai olla tilastoa , tilaston joukossa.
Tänään, on puhas helvetin pohjalla ollut päivä.. ei tipan tippaa..
kokeilee vielä useamman kerran onko mutapohja? Uskoo sen taas hetkeksi, ja kuvittelee että ranta onkin ruopattu. Ehei veliseni, sama mutapohja siellä, etkö jo usko kun jaloillasi seisoit siellä!? On aika hypätä pääedellä..
-Kirjoitit tosi nasevasti. Monen kohdalla se juominen ei välttämättä ole ollut pohjamudissa rämpimistä, monet on juoneet, juoneet ja pitäneet silti jotenkin kaiken kasassa. Kiitos kestävien puolisoiden ja ympäristön anteeksi annon. Moni on selvinnyt toilailusta salailulla ja rahalla. Kumpaankin on tarvittu läheisiä. -Juopon kunniavelka
Tämä on kyl kirjasta Nimettömät Alkolistit 11 luku uusia näköaloja kirjan voi tilata http://www.suomenaa.fi/tilaus/index.html
synkkää tekstiä on ja iavn varmasti aika monelle se ikävä totuus mutt PAKKOHAN sitä on yrittää. Jos antaa periksi niin noinhan siinä käy eli EI OLE OLEMASSA VAIHTOAHETOJA. Juominen on vaan lopetettav ja se on tehtävä nyt enneku menee tilanne vielä pahemmaksi. Näin se vaan on. Miksi heittää elämä menemään jos vielä kykenee tekemään asialle jotain? Pitää olla kiitollinen siitä että pystyy edes vielä kuvittelemaan tulevaisuude ilman alkoholia, ettei ole vielä ihan niin syvällä että toivokin on mennyt. Kyllä me onnisutaan. Meillä on toivoa ja meillä on TAHTO.
reipas, aina työnsähoitava, iloinen ja pidetty jopa älykkääksi haukuttu "normaali" ihminen. Paljon ystäviä ja aina menossa, suosittu. Naamion takana tiedän että kaikki nuo ystävät ovat juoma-kavereita ja minäkin heille vaan olemassa juomisen sallijana. Iloisuus johtunut siitä että tiesin taas illalla saavani viinaa, työni hoidin jotta rahat riittäisivät viinaan. Valetta koko elämä. Nyt se on vaan riisuttava nuo kulissit ja alettava oikeasti elämään itsenäni. Aika maksaa ne kunnia-velat.
selvinpäin ja hyvin menee!!!
perässä tullaan. Pysy vahvana ja näytä tietä :)
Tsemppiä raittiuspyrkimykslle. Nähty on vaan monasti kun ekat pariviikkoa jaksetaan täällä ilmotella ja sitten kadotaan mystisesti. Toivottavasti teet tähän tavanomaisuuteen poikkeavuuden.
Sivusta seurataan...
Pitääpäs muistaa pitää teitä ajantasalla sitten, tämä on hyvä juttu tämä tänne "raportointi". Tilannehan on yleensä se että ei ole ketään kannustamassa raittiuitteen mutta kyllä löytyy niitä kavereita jotka yrittävät houkuttaa sut takas ryyppyremmiin. Eli tosi hyvä kun täältä saa kannustusta ja myös realistista palautetta siitä miten vaikeat ajat vielä tulevat kohdille.
Juu, onhan noita varmaan miljardejabiljardeja yrityksiä ja yrittäneitä jotka sitten menee mönkkään kerta kerran jälkeen. Mutta yrittänyttä ei laiteta.
Nyt on siis päivä nro 6 selvinpäin eikä tee pahaa. Turvotus ja pöhötys ja punotuskin ovat tipotiessään :). Eilinen meni nurmikkoa leikellessä ja pari pihapuutakin istutin. Reipas ja raitis olo.
.. 4s päivä.. ja karkkipussin voimalla.. hmm
ja selvinpäin ja pysyy.
mul vasta 5s, mutta ajatukset hortoilee.. ja mihin muualle kuin, siihen itteensä.
Eikö sulla, pirut kuiskuttele, pullonhengen merkeissä yhtään??
Jos ei, niin sulla hyvin.
Mutta ei muuta kuin, räpiköin eteenpäin
Kyllähän ne välillä kuiskuttelee ja kovastikkin. Aina välillä tulee mieleen juomat ja eri merkkiset sellaiset tai ajatus ettö miten hyvältä maistus täsä nyt saunan jälkeen kylmä huurteinen jne. Sehän on selvä että se yrittää mutta sitä pitää vaan olla kovana ja vastata mielessään houkutukseen vastakommentille. Luettelee ittellensä niitä hyviä puolia sille ettei juo, muistelee niitä huonoja puolia. Sanoo ittellensä että jos haluan juoda voin tehdä huomenn, ensi viikola, ensi kuussa jne mutta TÄNÄÄN mun tarttee todistaa ittelleni että se on MINÄ joka määrään eikä kuningas alkoholi. Koita jaksaa ja keksi jotain kivaa tekemistä joak vie ajatukset muualle. Tsemppiä...
ja jäitä kuin polttelis. Mutta onneks ohjelmaa muuta tälle päivälle ja vkon lopun ajaksi, ehkä tääkin yli päästään..
Pysy kans kamuille kovana, vaikka ei kai helppoa.
Mulla kun , ei toi ns "nautiskeluni" tapahtunnut kaveri piirissä, niin kamut on aina kamuja.
Päivä uus.. ja yksi takan ja sitä rataa jatketaan
Joo, 6 pv ähisten menossa. Kyllä tämä tästä. Ohjelmaahan tuota on tosiaan saanut yrittä keksiä oikeinkin kovasti viikonlopuksi jotta ei tuu semmosia "ei mitään tekemistä"-hetkiä. Elokuvia ja iso kasa "mässyä" varattu täksi illaksi. Ei muutaku kova kovaa vastaan, jos se sen kerran vaatii.
Määhän oon jo päivitäki sekasi. Eihän mulla ole mikään 6s päivä menossa vaan 7s eli VIIKKO täynnä juomattomuutta!!! Ja se on minulle paljon, eka selvä viikko vuoteen :)
Eilinen meni hyvin. Päivän värkkäsin sitä sun tätä. Illan kattelin telkkua ja elokuvaa ja nassutin sipsiä. Puhelimen pidin äänettömällä jottei tarvinut vastata niihin "misä sää oot, tuu äkkiä tänne-örvellyksiin". Aikasin pehkuun ja tänä aamuna tosi virkkuna ylös :) .Ja kyllä, tänään jatkuu, päivä nro 8 selvinpäin. Elämä hymyilee yhä!
ja kynnet syöty ja hermot ihan tiukoilla , ainakin mulla. Ehkä edes auttaa, kun toi äitee on kylässä ja lipittää olutta.. yak yak..
taas on päivistä sekasi. Piti oikein sormilla laskea ja kyllähän se on päivä nro 10 jo menossa. Noinkohan se on tuo alkoholi jo kerennyt vääristää tajuntaa noin paljon? Ehkä sitä ei tule samallalalailla tarkasteltua mikä päivä nyt on ku ei enää tsekkaile onko viikonloppu jotta voisi juoda "luvalla".
Eilinen olikin kova päivä, päässä ei muuta liikkunut kuin siideri, olut tai vinkku, aivo yritti kovasti saada mut autoon ja liikkeelle hakeen juotavaa äkkiä ennenku kello on ysi. En mennyt, istuin ja sinnittelin. En edes yrittänyt keksiä tekemistä jotta ajatukset lähtis päästä. Istutin ihteni sohvalle ja pakotin tunnustelemaan miltä se oikin tuntuu se pakottava halu. Siinä sitten istuin tunnin pari ja sitten ilikin klo jo 21.00 ja ongelma oli ohi kun ei saanut enää juotavaa mistään. Tänään onkin tosi hyvä olo kun en antanut periksi ja jee....jatketaan!
ja hyvin menee. Aamulla kävin tunnin lenkisn luonnon helmassa kauniissa aurinkoisessa säässä :) Elämä hymyilee!
Et kai sinä "tulevaisuus?" ole langennut? Jo snäin on käynyt niin ei muutakuin aloitat alusta uudestaan...tsemppiä!
eipä onneksi maistunnut, eli 10 nes menossa, mutta ah eilinen oli mahtava voitonjuhla.
Mulla oli muori kylässä viikonlopun ja lippitteli perjantaista, ei paljoa mutta kuitenkin, sunnuntaihin ja eilen maistoin lasista "oluen kuohua", mutta eipäs maistunnut.
Kynnet on mennyt ja hermoja rassaa, mutt juhlat pidetty ja puolisukua ruokittu ja ilman olutta tai viinin apua.. mutta en ylpeä.. ole , pirun koville ottaa..
sitten lähtee ilmeisesti päivä nro 12 ( no mones ainaki). Helle tekee tiukkaa, sitä on niin tottunut että olutta tai siideriähän sitä helteellä pitää lipittää ja eihan auringonottokaan suju ollenkaan jos ei juo kokoajan jotain. No, se on tyydyttävä vissyyn. Pahinta tuntuu tosiaan olevan tämä kaikesta "kivasta" luopuminen. Tuli mieleen mökkeilyt ja grillailut ja kaikki tuo, eikö sitä tosiaankaan ole voinut tehdä mitään noista ilmna viinaa. Vai onko sitä vaan harrastanut kaikkea tota että saisi juoda samalla. No nythän tuo nähdään kun pitää alkaa tekeen asiat asioiden hauskuuden vuoksi ilman viinaa :/ Näkeepä mistä asioista oikeesti tykkää ja mistä ei.
ainakin, tämä vuoden kestännyt lipittely loppu.
Ensimmäistä kertaa ja ilman , että olisi ollut kipeänä (ja silloinkin 2s päivää).
Lipittely , ei kyllä aina enimmillään mulla ole ollukkaan, humalan hakuinen. Enemmän tykkännyt , vaan mausta jne. Mutta kun alkoi karkaamaan kädestä , 1den tilalle , olikin 6 kpl tai enemmän. Ei hyvä, ei hyvä.
Nyt sitten, pitäis alkaa päättämään, mitä seuraavaksi. Näinkö jatkan vai, pystyisikö tämä siihen, ett silloin tällöin ja todella kohtuudella.
Miten yleensäkkin , täällä immeiset suhtauvat?
Mikä yleensä iteselleen oikein olis.. siinäpä mietittävää.
eipä uskois ja samalla alkaa tuntua , ettei musta kyllä tähän ole. Perjantaina mökki kutsu ja jne siihen kuuluvat touhut odottavat. Ihan suu kostuu, kun ajattelenkin, sidukan tai oluen makua suussani. Yak.
Eli pahalta näyttää, ett joudun aloittaa alusta, nää laskut. Ajatukset vaan pyörii kehää, tän touhun ympärillä.
Anteeksi jo etukäteen,
anteeksipyntöjä!!! 12 päivääkin on 100% parempi kuin ei mitään. Pääasia että mökkeilstä ei sitten jää putki päälle. Tsemppiä ja nautihan kesästä nyt kun se kerran on täällä. Mie senkun jatkan, päivä 13 ja ilmat ovat ihanat :)
ja siten vain päin päivää.
..mihis katosit?
menitkö loveen? Mä menin, mutta kohtuudella, mutta katsotaan, miten huomenna käy, kun yritän olla taas normaali ja tavallinen ihminen