Mikäköhän minussa on vikana, kun kiva ei ole koskaan ollut kivaa?
Tyhjä tunne tuommosista juhlista vaan tulee.
Tyhjä tunne tuommosista juhlista vaan tulee.
Onks kiva kivaa?
pamela*_*
22906
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kyllä se varmaan niin on että jos kivajuhla ei ole kivaa niin ei se sitten ole kiva ollutkaan. Minusta jokainen kokee kivan eri tavalla. Jos fiilikset ovat sellaiset että mikään ei tunnu nostalgiselta tai ystävät eivät tunnu ystäviltä, ystävällisiltä niin kivan löytyminen on sattumanvaraista. Sattaa sen joku pikkujuttu kuitenkin tehdä jos on avoin vaikutteille ja itse haluaa viihtyä ja löytää viihdyttäviä tekijöitä juhlasta. Kyllä se kiva sittenkin saattaa kivalta tuntua. Ei sinussa mitään vikaa ole, tunneasiat ovat vain niin monimutkaisia ja hienovaraisia, mutta usko kivan löytymiseen kannattaa.
Niin, eihän kiva ole kivaa, jos se ei ole kivaa, kuten sanot.
Kuitenkin ihmiset näyttävät viihtyvän paremmin kuin itse olen kokenut näitä juhlia. Eikä siihen oikein ryyppääminenkään ole auttanut. En enää viitsi sitäkään ollenkaan.
Onkohan tämä nyt viihdettä syrjivää tekstiä? Tulleeko poisto jopa.
:D
olla sielunsisaresi, aika tyhjä olohan n i i s t ä juhlista jää.
.. tulee ilon täyttymys? Kysyn ihan vakavissani...
Kyllä ne on pienen tytön isot siniset silmät, ja hymy, ja se lastenlasten rakkaus on ihme; miksi ne mua rakastaa...
Metsässä kävely, mustikka metsässä kökötys ja vaikka ihan issekseen, kalassa istuminen ja kun se nappaa uistimeen tai mato onkeen.
Kauniin maiseman näkeminen, ilta-auringon kilo järveltä, sen tuoksu, ja kaikesta muusta kuin juhlista.
Kun lapset tuleevat yllättäin käymään, juttuhetki pojan kanssa..vaikka siis mistä.....
"ilon täyttymys" on aika erikoinen.
Onko se täyttymistä ilosta, vai tunne että pakahtuu ilosta?
Ilmausta täyttymys käytetään esim kun puhutaan esim. lapsi oli rakkauden täyttymys, tai he kokivat rakkauden täyttymyksen jne..
Noissa kaikissa minäkin aivan erityisesti ja todella viihdyn, olinpa sitten yksin tai yhdessä jonkun kanssa.
Tuo juhannusjuhlatunnelman tuntuminen kivalta tai ei, on varmasti niin monivivahteinen kysymys että yhtä oikeaa vastausta ei siihen ole olemassakaan. Riippuu niin monista tekijöistä. Juhlasta, ihmisistä ja ihmisten odotuksista vähintäänkin ja kaikesta muustakin.
Eli et siis tunne tuollaista haikeaa kaipausta ollenkaan kuin tuossa yläpuolella olevassa ketjussa haikaillaan?
Minusta tuntuu, että kiire turruttaa ihmisen, kun iloa ei ehdi tuntemaan ja sitä unohtaa, mistä se tulee.
Ja kesäpäivän seisauksena on haikeeta, kun puuttuu inputtia ja sitten mennään juhannusjuhlille sitä odottamaan.
Viihde on niin laajakäsite että siitä löytyy jos vaikka mitä. En minäkään pidä kaikkea viihteen nimissä esitettyä viihdyttävänä tai varsinkaan kivana ollenkaan. Itse olen kuitenkin pitänyt sukulaisten tapaamista juhannusaaton kokkotapahtumassa tai muuten aivan kivana. Joskus on kivalta tuntunut pyöriskellä lava-tanseissa, joskus taas ajella veneellä juhannusyönä järvellä ja yöpyä saaressa teltassa. Kaikissa on löytynyt kivoja juttuja jotka ovat tehneet juhannuksesta juhlan.
ihaite
Pakahtuminen on jo aika voimakasta ilon tunnetta. Minusta nuo Sinun antamasi esimerkit kuulostavat rauhalliselta ja kestävältä ilolta.
Ilon täyttymyskö tarkoittaisi sellaista tilaa, että nyt se on täynnä, eikä enempää voi olla. :-)
Se sitä että ilolle ja onnelle on omat pikarinsa/kalkkinsa. Ja niiden vetoisuus on rajallinen.
enää..joskus nuorena oisi kulettanu - ja jäin katsomaan lapsi sylissä tyhjää kylätietä, - ei enää.
aikoinani itsekin sitä harrastin ,kunnes selvisi ,että vain 'Jumalan viihteet' antaa täyteyden .
muistaako kukaan edes juhannuksen Kristillisen merkityksen?en sitä itsekään ennen 'honannut'.
mikä järki on katsella humalaisia 'lapsia' joillain tanssilavoilla?tulee vain itselle paha olo,vaikkei itse maistanut olisikaan.
hi pamela,,'meidän 'pamela on teillä kylässä.tuo pamela on syntyperältään kai canadan syntyinen, ladysmithista vanc,saarelta ,joka on aivan 'naapurista' missä asun nyt.l-h
Johannes Kastajan syntymäpäivä.
Johannes Kastajan muistojuhla. 400-luvulta asti eräillä seuduilla maailmassa on vietetty Johannes Kastajan muistopäivää 24.6. Jo keskiajalla kirkko omisti Suomessakin kesäkuun 24. päivän Johannes Kastajan syntymäjuhlaksi (vuodelta 1316 maininta "Nativitas Johannis baptiste") ja juhlan nimeksi yleistyi juhannus, joka on Johannes-nimen vanha ääntämismuoto. Siten juhannus on Johannes Kastajan muistoksi vietettävä kirkollinen juhla, ja ajan myötä se sai vakiintuneen nimen juhannus.
l-h
Minä en ole koskaan juhannusta haikaillut, enkä juuri muitakaan juhlia!
En koskaan innostu vai siitä että "pitää" tuntea jotakin.
Minun ilot ja kivat tulee milloin sattuu. Joskus hyvästä kirjasta, toisinaan kivasta ravintolaillasta.
Ja joskus tulee autuas olo ihan tyhjästäkin.
Tuo auttaa.. nyt en mieti tämmösiä turhan päiten enää.
peiliin, jos se vika löytyis sieltä
.. näkörajoitteinenko, ei niinkään pahasti...
kaikki nukku,Juhannus menee teiltä ohi
ennenku huomaattekaan!!
Hyvää huomenta ja Juhannusta myös; ei se juhannus nyt mikään välähdyksen omainen ilmiö sentään ole :))