Kuormat välipohja palkille?

jos et tiedä tarkalleen mitä neuvot. Sen sanon, että olet väärässä tässä asiassa. Muuta en sitten sanokkaan.

neuvo kirjoitti:

jos et tiedä tarkalleen mitä neuvot. Sen sanon, että olet väärässä tässä asiassa. Muuta en sitten sanokkaan.

mistä puhun ja neuvoin siksi hieman vaan, koska jos ei tiedä mitä kaikkia kuormituksia kuuluu huomioida olisi parempi antaa ammatilaisen laskea palkille tulevat kuormitukset.

duunari2 kirjoitti:

mistä puhun ja neuvoin siksi hieman vaan, koska jos ei tiedä mitä kaikkia kuormituksia kuuluu huomioida olisi parempi antaa ammatilaisen laskea palkille tulevat kuormitukset.

väärässä. Kehäristikoiden lumikuormat menevät pääasiassa ulkoseinille. Saattaa niistä hiukan mennä välituellekin, mutta se osuus on yleensä hyvin pieni. Tuo neuvo, että ammattilaisen pitää laksea kuormat, on kuitenkin oikea.

Rak.ins kirjoitti:

väärässä. Kehäristikoiden lumikuormat menevät pääasiassa ulkoseinille. Saattaa niistä hiukan mennä välituellekin, mutta se osuus on yleensä hyvin pieni. Tuo neuvo, että ammattilaisen pitää laksea kuormat, on kuitenkin oikea.

on niin monen mallistakin eli riippuu hyvin paljon siitä miten lähellä ulkoseinää kehässä oleva pystysauva eli yläkerran seinä on niin paljonko lumikuormaa kannatinpalkille menee. Jos se on melko lähellä ulkoseinää niin suuriosa kuormista menee ulkoseinille, mutta jos yläkerta on vaan vaikka puolet alakerran leveydestä niin kuormitukset lumesta on jo paljon isommat välituella.

Olkoon kuorma silti kuinka pieni tahansa niin sitä ei saa jättää huomioimatta ja pois laskennasta.

Normaalisti kehäristikoiden ja yleensäkin ristikoiden toimituksessa tulee mukana rakennekuvat ja niistä selviää kuinka suuri tukivoima milläkin tuella on ja siitä on sitten helppo laskea riittävän suuri palkki kuormia kantamaan.

duunari2 kirjoitti:

on niin monen mallistakin eli riippuu hyvin paljon siitä miten lähellä ulkoseinää kehässä oleva pystysauva eli yläkerran seinä on niin paljonko lumikuormaa kannatinpalkille menee. Jos se on melko lähellä ulkoseinää niin suuriosa kuormista menee ulkoseinille, mutta jos yläkerta on vaan vaikka puolet alakerran leveydestä niin kuormitukset lumesta on jo paljon isommat välituella.

Olkoon kuorma silti kuinka pieni tahansa niin sitä ei saa jättää huomioimatta ja pois laskennasta.

Normaalisti kehäristikoiden ja yleensäkin ristikoiden toimituksessa tulee mukana rakennekuvat ja niistä selviää kuinka suuri tukivoima milläkin tuella on ja siitä on sitten helppo laskea riittävän suuri palkki kuormia kantamaan.

menee välituelle, niin kehä on silloin kyllä suunniteltu väärin. Tahtoo noita välipohjakuormiakin olla liikaa välipohjavasan mitoitukselle. Jos ullakon keskiväli on alle 3,6 m niin silloin tuo kehä voidaan suunnitella ns, "putkiullakko" -ristikoksi. jolloin välitukea ei tarvita ollenkaan. Täytyneepä huomenna katsella noita kehiä, että onko yhtään sellaista, jossa olisi lumikuormia keskituella.

Korostan vielä, että ammattilaisen pitää laskea välituelle tuleva liimapalkki.

Rak.Ins kirjoitti:

menee välituelle, niin kehä on silloin kyllä suunniteltu väärin. Tahtoo noita välipohjakuormiakin olla liikaa välipohjavasan mitoitukselle. Jos ullakon keskiväli on alle 3,6 m niin silloin tuo kehä voidaan suunnitella ns, "putkiullakko" -ristikoksi. jolloin välitukea ei tarvita ollenkaan. Täytyneepä huomenna katsella noita kehiä, että onko yhtään sellaista, jossa olisi lumikuormia keskituella.

Korostan vielä, että ammattilaisen pitää laskea välituelle tuleva liimapalkki.

tarkoitin tuossa kolmannessa viestissä, että duunari on ikävä kyllä väärässä tämän asian suhteen.
Senhän näkee jo pelkästään siitä kun katsoo kaaviokuvaa (vaikkei näkis edes laskelmia). jos kyse olis pelkästä palkista niin sitten tilanne olis päinvastainen eli suurin kuorma on keskellä.

3,8m menee vielä läpi putkiullakkona 195mm alapaarteella ilman välitukia ja pitempikin jos välille laitetaan pystysauva (esim yläkerran väliseinän kohdalle)

tätä kirjoitti:

tarkoitin tuossa kolmannessa viestissä, että duunari on ikävä kyllä väärässä tämän asian suhteen.
Senhän näkee jo pelkästään siitä kun katsoo kaaviokuvaa (vaikkei näkis edes laskelmia). jos kyse olis pelkästä palkista niin sitten tilanne olis päinvastainen eli suurin kuorma on keskellä.

3,8m menee vielä läpi putkiullakkona 195mm alapaarteella ilman välitukia ja pitempikin jos välille laitetaan pystysauva (esim yläkerran väliseinän kohdalle)

kaikkia kattoristikoita toteuteta kehäristikkona jos kerran vähemmällä puutavaramäärällä saadaan kantavampi ristikko ja kun lumikuormat menee pelkästään ulkoseinille voisi alapaarteen tehdä paljon pienemmästä dimensiosta kun sille tulee pelkästään vetojännityksiä, kun yläkerran lattiakuormat jäisi kokonaan pois, jos siis tehtäsiin normaali yksikerros ratkaisu.

Eli väitätte siis, että jos kehäristikko asennetaan taloon ja jätetään välituki pois eikä tehdä yläkertaa ollenkaan, niin ristikko kestää taipumatta normaalia enempää talven ja lumesta aiheutuneen kuormituksen takia.

duunari2 kirjoitti:

kaikkia kattoristikoita toteuteta kehäristikkona jos kerran vähemmällä puutavaramäärällä saadaan kantavampi ristikko ja kun lumikuormat menee pelkästään ulkoseinille voisi alapaarteen tehdä paljon pienemmästä dimensiosta kun sille tulee pelkästään vetojännityksiä, kun yläkerran lattiakuormat jäisi kokonaan pois, jos siis tehtäsiin normaali yksikerros ratkaisu.

Eli väitätte siis, että jos kehäristikko asennetaan taloon ja jätetään välituki pois eikä tehdä yläkertaa ollenkaan, niin ristikko kestää taipumatta normaalia enempää talven ja lumesta aiheutuneen kuormituksen takia.

saakin lukea. Kehäristikko on helvetisti kalliimpi kuin normaali ristikko. Oletko kuullut keveistä väliseinistä koskaan yhtään mitään? Eli siellä vs yläpäässä on laskeutumisvara muutama milli. Eihän ne yläkerran jännitykset pois jää eikä huomioimatta. Ne vaan siirretaan sinne ulkoseinille joko sitten pystysauvan kautta tai ilman sitä.
Nythän väitit että lumikuormasta suurin osa menee välituelle (mitäköhän kautta?). Tilaappa samanlainen ristikko kehällä ja ilman niin näet eron. Lisää sinne vielä välituki niin asia vain korostuisi hinnassa, koska tavaraa luultavasti jouduttas käyttämään enemmän (tulis myös 1 nurjahtava sauva lisää).

Taipumisesta puheenollen on olemassa tarkat ohjeet mitä mikin rakenne saa taipua. Jos haluaa taipumattoman rakenteen niin varaisin rahaa ihan suosiolla eri malliin kuin normaalisti ettei vain milliäkään taipuis.

Normaali ristikossa (ilman yläkertaa) tehdäänkin pienestä dimensiosta koska ne kestää ja on halvempi. Kehäristikossa ne ei kertakaikkiaan kestä, koska kehissä sitä kuormaakin on paljon enemmän.

Edelleenki duunari2 sinulla ei ole mitään hajua ristikoista saatikka kehärakenteiden toiminnasta, joten jätä suosiolla neuvominen muille, tässäkin tapauksissa ammattilaisille (joiden listalta minunkin nimi löytyy, mutta sinun nimi tuskin). He hoitavat asian ja luultavasti ilman välitukia, jos käsittää pyytää :-)

Tee vaikka itelle pienoismalli ristikosta esim kaislasta tms ja kokeile livenä toimiiko teorias vai ei. Veikkaan, että sinulla muuttuu ääni kellossa.

Tässäki riittäs pelkästään se kun olis mielikuvitusta sen verran, että ymmärtää asian mitä tekee ja vasta sen jälkeen voi haaveilla jotain ristikon suunnittelua (harmiksesi voin todeta että ymmärrystä ei voi opettaa. Ensin pitää oppia ymmärtämään).

kaikkea sitä kirjoitti:

saakin lukea. Kehäristikko on helvetisti kalliimpi kuin normaali ristikko. Oletko kuullut keveistä väliseinistä koskaan yhtään mitään? Eli siellä vs yläpäässä on laskeutumisvara muutama milli. Eihän ne yläkerran jännitykset pois jää eikä huomioimatta. Ne vaan siirretaan sinne ulkoseinille joko sitten pystysauvan kautta tai ilman sitä.
Nythän väitit että lumikuormasta suurin osa menee välituelle (mitäköhän kautta?). Tilaappa samanlainen ristikko kehällä ja ilman niin näet eron. Lisää sinne vielä välituki niin asia vain korostuisi hinnassa, koska tavaraa luultavasti jouduttas käyttämään enemmän (tulis myös 1 nurjahtava sauva lisää).

Taipumisesta puheenollen on olemassa tarkat ohjeet mitä mikin rakenne saa taipua. Jos haluaa taipumattoman rakenteen niin varaisin rahaa ihan suosiolla eri malliin kuin normaalisti ettei vain milliäkään taipuis.

Normaali ristikossa (ilman yläkertaa) tehdäänkin pienestä dimensiosta koska ne kestää ja on halvempi. Kehäristikossa ne ei kertakaikkiaan kestä, koska kehissä sitä kuormaakin on paljon enemmän.

Edelleenki duunari2 sinulla ei ole mitään hajua ristikoista saatikka kehärakenteiden toiminnasta, joten jätä suosiolla neuvominen muille, tässäkin tapauksissa ammattilaisille (joiden listalta minunkin nimi löytyy, mutta sinun nimi tuskin). He hoitavat asian ja luultavasti ilman välitukia, jos käsittää pyytää :-)

Tee vaikka itelle pienoismalli ristikosta esim kaislasta tms ja kokeile livenä toimiiko teorias vai ei. Veikkaan, että sinulla muuttuu ääni kellossa.

Tässäki riittäs pelkästään se kun olis mielikuvitusta sen verran, että ymmärtää asian mitä tekee ja vasta sen jälkeen voi haaveilla jotain ristikon suunnittelua (harmiksesi voin todeta että ymmärrystä ei voi opettaa. Ensin pitää oppia ymmärtämään).

sinä olet sitten varmaan suunnitellut ne ristikot jotka tässä viimeaikoina on uutisotsikoihin päätyneet.

Melko merkillistä kyllä sitten kun esim. Jukka-talon ja Omatalon ohjeissa käsketään tehdä kantava väliseinä ennen kuin kattotiilet asennetaan katolle, miksiköhän näin jos kerran kattokuormat menee ulkoseinille?!?

duunari2 kirjoitti:

sinä olet sitten varmaan suunnitellut ne ristikot jotka tässä viimeaikoina on uutisotsikoihin päätyneet.

Melko merkillistä kyllä sitten kun esim. Jukka-talon ja Omatalon ohjeissa käsketään tehdä kantava väliseinä ennen kuin kattotiilet asennetaan katolle, miksiköhän näin jos kerran kattokuormat menee ulkoseinille?!?

ristikot on suunniteltu niin, että käytetään välitukea esim jännevälin takia. Eihän tuo jukka/omatalon ohje mikään väärä ole, mutta sekään ohje ei päde jos kyseessä on 2tukinen ristikko (ei siis kehäristikko). Siinä tapauksessa jos teet välille kantavan seinän, koko systeemi heittää toimimasta, koska kuormat siirtyvät väärään paikkaan. Kyllä kuvia pitää sen verran osata lukea (ristikko kuvia myös), että tietää missä on tuki missä ei. Eikä olis pahasta vilkaista niitä leimapaineitakin mitkä löytyy myös ristikko suunnitelmista.

Kyllä niissä kohteissa joissa katto sortuu on myös puutteelliset jäykistykset ja revaukset. Melko varmaa on myös se, että paarteina on käytetty liian kaposta tavaraa -->reunaetäisyydet eivät täyty.

Ei tarvi alkaa syyttelemään ja haukkumaan, koska ei se ole minun vika, ettet vain osaa/käsitä :-). Jos asia kiinnostaa niin mene takaisin koulun penkille.

jo ne kirjoitti:

ristikot on suunniteltu niin, että käytetään välitukea esim jännevälin takia. Eihän tuo jukka/omatalon ohje mikään väärä ole, mutta sekään ohje ei päde jos kyseessä on 2tukinen ristikko (ei siis kehäristikko). Siinä tapauksessa jos teet välille kantavan seinän, koko systeemi heittää toimimasta, koska kuormat siirtyvät väärään paikkaan. Kyllä kuvia pitää sen verran osata lukea (ristikko kuvia myös), että tietää missä on tuki missä ei. Eikä olis pahasta vilkaista niitä leimapaineitakin mitkä löytyy myös ristikko suunnitelmista.

Kyllä niissä kohteissa joissa katto sortuu on myös puutteelliset jäykistykset ja revaukset. Melko varmaa on myös se, että paarteina on käytetty liian kaposta tavaraa -->reunaetäisyydet eivät täyty.

Ei tarvi alkaa syyttelemään ja haukkumaan, koska ei se ole minun vika, ettet vain osaa/käsitä :-). Jos asia kiinnostaa niin mene takaisin koulun penkille.

kuormista ja siitä jos se on mitoitettu 3-tukisena niin meneekö kattokuormia välituelle.

http://www.sepa.fi/FI/kattoristikot/keharistikko.html

Tuon kuvan perusteella pystyy kyllä melko hyvin päättelemään, että kun katolla on kuormaa on pystysauva (yläkerran seinä) puristettu ja vinosauvalla otetaan osa kuomasta ulkoseinälle eli vedetty sauva ja osa kuormasta taivuttaa alapaarretta josta kuormat siirtyy ulkoseinälle ja välituelle.

Kyllä ne syytökset tuli sieltä suunnasta ja heti ensimmäisessä viestissä.

duunari2 kirjoitti:

kuormista ja siitä jos se on mitoitettu 3-tukisena niin meneekö kattokuormia välituelle.

http://www.sepa.fi/FI/kattoristikot/keharistikko.html

Tuon kuvan perusteella pystyy kyllä melko hyvin päättelemään, että kun katolla on kuormaa on pystysauva (yläkerran seinä) puristettu ja vinosauvalla otetaan osa kuomasta ulkoseinälle eli vedetty sauva ja osa kuormasta taivuttaa alapaarretta josta kuormat siirtyy ulkoseinälle ja välituelle.

Kyllä ne syytökset tuli sieltä suunnasta ja heti ensimmäisessä viestissä.

ei jaksa enää kinata. Tuo ei ole läheskään ainoa tapa tehdä kehäristikko.

duunari2 kirjoitti:

kuormista ja siitä jos se on mitoitettu 3-tukisena niin meneekö kattokuormia välituelle.

http://www.sepa.fi/FI/kattoristikot/keharistikko.html

Tuon kuvan perusteella pystyy kyllä melko hyvin päättelemään, että kun katolla on kuormaa on pystysauva (yläkerran seinä) puristettu ja vinosauvalla otetaan osa kuomasta ulkoseinälle eli vedetty sauva ja osa kuormasta taivuttaa alapaarretta josta kuormat siirtyy ulkoseinälle ja välituelle.

Kyllä ne syytökset tuli sieltä suunnasta ja heti ensimmäisessä viestissä.

näyttää, mutta todennäköisesti vain näyttää. Ehkä kuva on vain periaatekuva kehästä. Lumikuormien vieminen välituelle palkin avulla ei edelleenkään ole järkevää, kun kerran tuonkin kehän voi mitoittaa siten, että niitä lumikuormia ei mene välituelle.

Sen olen ristikoista oppinut, että päättely ei auta mitään. Toisen huomion olen myös tehnyt, että osa mitoitusohjelmista laskee kuormat väärin (tai sitten suunnittelija on huolimaton). Kolmitukisissa ristikoissa: tukipintavaatimus kasvaa kun välille lisätään tuki. Samoin erällä mitoitus ohjelmalla laskettu palkin koko suurenee, kun pienennetään jänneväliä lisäämällä välituki. Näinhän ei kai pitäisi tapahtua???!!!

Rak.Ins kirjoitti:

näyttää, mutta todennäköisesti vain näyttää. Ehkä kuva on vain periaatekuva kehästä. Lumikuormien vieminen välituelle palkin avulla ei edelleenkään ole järkevää, kun kerran tuonkin kehän voi mitoittaa siten, että niitä lumikuormia ei mene välituelle.

Sen olen ristikoista oppinut, että päättely ei auta mitään. Toisen huomion olen myös tehnyt, että osa mitoitusohjelmista laskee kuormat väärin (tai sitten suunnittelija on huolimaton). Kolmitukisissa ristikoissa: tukipintavaatimus kasvaa kun välille lisätään tuki. Samoin erällä mitoitus ohjelmalla laskettu palkin koko suurenee, kun pienennetään jänneväliä lisäämällä välituki. Näinhän ei kai pitäisi tapahtua???!!!

"Samoin erällä mitoitus ohjelmalla laskettu palkin koko suurenee, kun pienennetään jänneväliä lisäämällä välituki. Näinhän ei kai pitäisi tapahtua???!!!"

Jos kyseinen palkki on kaksitukisessa ristikossa ainoastaan vetorasitettu sauva( ) niin kun siihen lisätään välituki tulee siihen taivutusjännityksiä ja niitä vastaan täytyy tietenkin palkin kokoa suurentaa.

Tuosta kehästä vielä niin aikaisemmissa kommenteissa tarkoitin juuri kyseisen mallista kehää ja mainitsinkin, että kehiä on niin monenlaisia, että vaikea on näkemättä sanoa minne kuormitukset mistäkin menee, mutta ainakin siitä kaikki oli yhtä mieltä, että välituen liimapuupalkin mitoittaminen kannattaa antaa ammattilaisen tehtäväksi.

duunari2 kirjoitti:

"Samoin erällä mitoitus ohjelmalla laskettu palkin koko suurenee, kun pienennetään jänneväliä lisäämällä välituki. Näinhän ei kai pitäisi tapahtua???!!!"

Jos kyseinen palkki on kaksitukisessa ristikossa ainoastaan vetorasitettu sauva( ) niin kun siihen lisätään välituki tulee siihen taivutusjännityksiä ja niitä vastaan täytyy tietenkin palkin kokoa suurentaa.

Tuosta kehästä vielä niin aikaisemmissa kommenteissa tarkoitin juuri kyseisen mallista kehää ja mainitsinkin, että kehiä on niin monenlaisia, että vaikea on näkemättä sanoa minne kuormitukset mistäkin menee, mutta ainakin siitä kaikki oli yhtä mieltä, että välituen liimapuupalkin mitoittaminen kannattaa antaa ammattilaisen tehtäväksi.

tarkoittanut ristikkoa, vaan pelkkää kaksitukista palkkia, joka muutetaan kolmitukiseksi.

"Jos kyseinen palkki on kaksitukisessa ristikossa ainoastaan vetorasitettu sauva( ) niin kun siihen lisätään välituki tulee siihen taivutusjännityksiä ja niitä vastaan täytyy tietenkin palkin kokoa suurentaa. "

Rak.Ins kirjoitti:

tarkoittanut ristikkoa, vaan pelkkää kaksitukista palkkia, joka muutetaan kolmitukiseksi.

"Jos kyseinen palkki on kaksitukisessa ristikossa ainoastaan vetorasitettu sauva( ) niin kun siihen lisätään välituki tulee siihen taivutusjännityksiä ja niitä vastaan täytyy tietenkin palkin kokoa suurentaa. "

mitoitetaan jatkuvana palkkina ja kuormitukset määräytyvät siten eri tavalla. Suurin taivutusmomentti saadaan yleensä siten, että yksi kenttä on rasitettuna ja viereinen on taas tyhjä, tai toisessa kentässä on 100 prosenttia rasitusta ja toisessa 50 prosenttia, näistä kuormitusyhdistelmistä johtuen voi palkkia joutua suurentamaan, kaksitukiseen verrattuna.

duunari2 kirjoitti:

mitoitetaan jatkuvana palkkina ja kuormitukset määräytyvät siten eri tavalla. Suurin taivutusmomentti saadaan yleensä siten, että yksi kenttä on rasitettuna ja viereinen on taas tyhjä, tai toisessa kentässä on 100 prosenttia rasitusta ja toisessa 50 prosenttia, näistä kuormitusyhdistelmistä johtuen voi palkkia joutua suurentamaan, kaksitukiseen verrattuna.

minä tuon laskentateorian ymmärrän, mutta se ei voi olla kuitenkaan käytännössä oikea, vaan teoreettinen malli. Olen aivan varma, että palkin kantavuus ei pienene vaikka välille laitetaan tuki.

duunari2 kirjoitti:

mitoitetaan jatkuvana palkkina ja kuormitukset määräytyvät siten eri tavalla. Suurin taivutusmomentti saadaan yleensä siten, että yksi kenttä on rasitettuna ja viereinen on taas tyhjä, tai toisessa kentässä on 100 prosenttia rasitusta ja toisessa 50 prosenttia, näistä kuormitusyhdistelmistä johtuen voi palkkia joutua suurentamaan, kaksitukiseen verrattuna.

sitä järkeä vasta onkin