Ruumishuoneella hiljaa makailen
kylmä on makuualusta
pimeä on huone.
Mutta kuollut olen
raato eilisen
siis siitä viis.
Muista et mua kai
olin vain varjo joukossa ihmisten.
En ottanut osaa leikkeihin teidän
mielummin yksin aikaani tuhlasin.
En kovin vanha lie
mutta vuosia koskaan laskenutkaan en
ne silti tuhlasin kun rikas ollut oisin
mut todellisuudessa vain pelkuri olin arka.
Siis aika on hyvästien, muttei katkerien
suru, lohduttomuus, pelko ja viha niitä hautaan en vie, ne elämälle kuuluvat ja sille ne suonkin hymyssä suin.
kylmä on makuualusta
pimeä on huone.
Mutta kuollut olen
raato eilisen
siis siitä viis.
Muista et mua kai
olin vain varjo joukossa ihmisten.
En ottanut osaa leikkeihin teidän
mielummin yksin aikaani tuhlasin.
En kovin vanha lie
mutta vuosia koskaan laskenutkaan en
ne silti tuhlasin kun rikas ollut oisin
mut todellisuudessa vain pelkuri olin arka.
Siis aika on hyvästien, muttei katkerien
suru, lohduttomuus, pelko ja viha niitä hautaan en vie, ne elämälle kuuluvat ja sille ne suonkin hymyssä suin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
on sitä jotain!