Ois muutama kyssä tuulivoimalasta:
1. Jos tuulen suunta vaihtelee, pyöriikö tuulivoimala tuulen suuntaan. Vai onko "tuulimyllyn" suunta vakio ja valittu jonkun tuulikeskiarvon mukaan?
2. Pyöriikö "tuulimylly" sitä nopeammin mitä kovempi tuuli vai säädelläänkö pyörimisnopeutta tuulen voimakkuuden kasvaessa kovemmilla "vastuksilla"?
3. Jos tuulivoimalan tehoksi sanotaan 3 MW. Onko 3 MW silloin voimalan max teho vai joku keskiarvo?
1. Jos tuulen suunta vaihtelee, pyöriikö tuulivoimala tuulen suuntaan. Vai onko "tuulimyllyn" suunta vakio ja valittu jonkun tuulikeskiarvon mukaan?
2. Pyöriikö "tuulimylly" sitä nopeammin mitä kovempi tuuli vai säädelläänkö pyörimisnopeutta tuulen voimakkuuden kasvaessa kovemmilla "vastuksilla"?
3. Jos tuulivoimalan tehoksi sanotaan 3 MW. Onko 3 MW silloin voimalan max teho vai joku keskiarvo?
Vastaukset 18
Vanhimmat
1. Yleensä tuulivoimalat sijoitetaan esim. rannikolle tai vastaaviin paikkoihin, joissa tuuli tulee useimmiten aina samasta suunnasta. Mutta kyllä ne yleensä myös kääntyvät tarvittaessa.
2. Tuulivoimaloiden potkurien siipikulmat ovat yleensä säätyviä. Sillä saadaan tasattua pyörimisnopeutta suhteessa tuulen voimakkuuteen.
3. Uskoisin tuulivoimalan dokumentoinnissa kerrottavan sekä maksimiteho että oletettu keskiarvoteho. Lisäksi ne lienevät melko lähellä toisiaan, olettaen että tuulee, katso kohta 2. Jos ei tuule, on tehon tuotto tietenkin nolla.
Tässä olisi pari linkkiä, josta kysymiäsi asioita voisi selvitellä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Wind_turbine
http://en.wikipedia.org/wiki/Wind_turbine_design
1. Vanhoissa tuulimyllyissähän tornia joutui kääntämään tuulen suuntaan.
http://www.arinet.fi/kuvat/tuulimylly.jpg
Nykyisissä tuulimyllyissä kääntäminen tehdään automaattisesti. Pienemmissä myllyissä kääntämisestä huolehtii peräsin.
http://www.rise.org.au/info/Applic/Windpumping/windmill.jpg
Isommissa myllyissä on sensori tuulen suunnan mittausta varten ja servomoottori myllyn kääntämistä varten.
http://www.mtnhome4u.com/WindmillTourists.jpg
2. Tietenkin tuulimyllyn pyörimisnopeutta säädellään. Vanhin tapa on säädellä siivekkeiden pinta-alaa. Toinen tapa on lapakulmien säätö.
Jos mylly on kytketty sähkögeneraattoriin, se useimmiten pyörii vakionopedella, sillä generaattori on tahdistettu verkkoon ja sen nopeuden muuttaminen vaatisi valtavasti energiaa. Lapakulmia säädellään, jottei tuulen aiheuttamat vääntövoimat hajota siivekkeitä tai vaihteita. Tai jos säätöalue loppuu, mylly kytketään kokonaan irti.
Katso kohta "Rotation control"
http://en.wikipedia.org/wiki/Wind_turbine_design
3. Tuo ilmoitettu 3 MW taitaa olla jonkinlainen mitoitusarvo. Eli sillä kerrotaan minkälaisia tehoarvoja on käytetty suunnittelun perustana. Voisi olla myös max. arvo, sillä suurempia tehoja ei mylly ilmeisesti pysty käsittelemän, vaan ne päästetään myllyn ohi.
keskikokoista tuulimyllya tarvitaan pitamaan keskisuuri paperitehdas pyorimassa?[teoriassa tietenkin] thank you.
paperitehtaita ei tuulimyllyillä pyöritetä, ensinnäkin ne ovat maassa kiinni, ja toisekseen ne saavat käyttöenergiansa sellutehtaalta.
Kysymys kuuluu kastiin "todella tyhmät kysymykset".
Törttö hei! Sellu- ja paperitehdas on sama asia. Aivan kuin kikkeli ja kulli. Mistä sinä saat energiaa oikeasta taskusta oikeaan taskuun? He haa amis!
Sellutehtaat on yleensä omavaraisia ja niillä on energiaa myydä asti. Paperi tehdään sellusta, ja kuiduista. Ne voivat olla tykkänään eripaikoissa kuin sellutehtaat.
Mistä löytyy Suomesta sellainen tehdas, joka tekee vain paperia, ilman selluloosaa? Kerro?
Sellu- ja paperiteollisuus käyttää kaikesta sähköstämme 47%, joten miten ne ovat omavaraisia? Älä nyt vain selitä ja selitä...
ainakin Tervakoskella on paperitehdas, jonka yhteydessä ei ole sellutehdasta. Tekee muuten lumppu- ja sellupaperia. Sellu tuodaan sellutehtaasta, jos sellua tarvitaan.
polttavat suunnilleen puolet puusta, joka sisään tulee. Siitä riittää runsaasti energiaa myytäväksi.
Puuhiomot, jotka tuottavat puuhioketta, toimivat omien voimalaitostensa turvin. Ne on tavallisesti rakennettu vesiväylien varrelle, esimerkiksi Kymijoessa niitä on runsaasti.
Ei kaikki sellu suinkaan paperinvalmistukseen mene. On paljon kemianteollisuutta, joka tarvitsee raaka-aineekseen sellua. Nopeimmin tulee mieleen jäätelö ja liimat, joihin käytetään karboksimetyyliselluloosaa, ja ruuti, joka tehdään selluloosanitraatista. Kankaisiin ja pakkaustarvikkeisiin käytetään regeneroitua selluloosaa ja selluloosa-asetaattia, jne.
Suomessa on montakin paperitehdasta, joilla ei ole omaa sellutehdasta. Esimerkkejä esim. Tako Tampereen keskustassa, Nokian Paperitehdas (Georgia Pacific) jne. Lisäksi Suomessa on pelkkiä sellutehtaita, kuten Kaskisten sellutehdas.
Sellutehdas tuottaa energia laitoksessa, jota nimitetään soodakattilaksi. Siellä poltetaan sellun keitosta syntyvä "mustalipeäksi" kutsuttu jäteliemi. Tarkoituksena on paitsi voimalaitoksena tuottaa energiaa, myös ottaa talteen sellun keitossa käytettävät kemikaalit.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Soodakattila
Lainaus lehtiartikkelista:
http://www.wsanomat.fi/ts_art/lue_ts4.htm
"Rauman tehtaalla tuotetaan 550 000 tonnia sellua vuodessa. Tehtaan pääasiakkaat ovat puupitoisten painopaperien, pehmopaperien ja hienopaperien valmistajat. Tuotannosta menee vientiin 20 prosenttia pääasiassa Eurooppaan.
Tehdas tuottaa sähköä ja höyryä yli oman tarpeen edelleen myytäväksi sekä valmistaa sivutuotteena mäntyöljyä ja tärpättiä.
Rauman tehdas on maailman suurin yksilinjainen havusulfiitti sellutehdas."
idioottimaisia vastauksia.
olen tyossa pap.teht. joka kayttaa valtavasti sahko energiaa.ja mielenkiinnosta olisin halunnut tietaa vastauksen.
Lakkautetaan patohankkeet, ydinvoimalat ja pertaan kosket voimalaoista. Rakennetaan vain sellutehtaita niin voidaan myydä pörssiin sähköä koko maailmalle. Miksi kummassa teollisuus puhuu uusien ydinvoimaloiden tarpeesta puunjalostusteollisuudelle, jos se tuottaa noin paljon sähköä itse? Älä viitsi jauhaa....
tältä palstalta löydät muuta kuin idioottimaisia vastauksia. Helpointa kun kysyt tehtaasi liitäntätehon, valitset mieleisesi tuulivoimalan ja jaat liitäntätehon tuulivoimalan teholla.
Esimerkki: Jos tarvittava teho on 100 MW, ja voimalan teho on 100 kW, niin voimaloita tarvitaan 1000 kpl.
on siinä, että puu loppuu Suomesta kesken, ja Putiini ei puuta halua myydä, vaan haluaa kaiken energiantuotannon hallintaansa seuraavassa duunipaikassaan: Gasprom.
Simppeliä ja yksikertaista.
Meille kannattaa tuoda Kiinasta euron rihkamaa, niin kyllä päivässä tuhat laivalastillista puuta Argentiinasta on yhtä kannattavaa. Kaadetaan Amazonia tyhjäksi puista ja tehdään Suomessa sellua, jotta myydään sähköä Eurooppaan miljoona terawattimegatuntia!
huomenna marssin sahkoinssin konttooriin ja isken kysymykset poytaan.sanooko--hulluja finneja-hulluja kysymyksia?thanks l-h
Oletan, että tarkoitat nykyaikaisia, yleensä 3-lapaisia, voimaloita?
1. Konehuone ja roottorin suunta mukautuvat tuulen suuntaan. Konehuonetta kääntävät esim. hydrauliset moottorit, joita ohjaa voimalan oma tietokone, joka saa tuulen suunta- ja nopeustiedon esim. konehuoneen takana, päällä olevasta tuulimittarista.
2. Riippuu säätötavasta. Mutta yleensä voimalat pyörivät vakionopeudella, ns. synkroninopeudella, jossa niiden pyörimisnopeus on jossain suhteessa verkon taajuuteen. Tämä johtuu siitä, että ylennysvaihteella ja generaattorilla on jokin tietty toimintanopeus, jolla ne tuottavat verkkoon sopivaa vaihtovirtaa.
3. Puhutaan nimellistehosta taikka generaattorin maximista jatkuvasta tehosta. Voimala voi toimia tätä tehoa alemmalla teholla. Jos taas tuulessa on enemmän tehoa, niin usein siipiä säädetään sellaisessa määrin huonoon asentoon, että ne poistavat ylimääräisen (generaattorille haitallisen) tehon ilman pyörteilynä (tms.).
Merkittävää on tietää, milloin generaattori saavuttaa maksimin tuottonsa... periaatteessa mitä vähäisemmällä tuulella se tapahtuu, niin sitä enemmän voimala tuottaa. Toisaalta sellainen edellyttää aina vain isompaa roottorin halkaisijaa, jolloin jossain vaiheessa kannattaa myös vaihtaa suurempi generaattori. Kyseinen toimintapiste on siis enemmän taikka vähemmän erilaisten tekijöiden kompromissi.