Tuulivoimalan tekniikka

sportman86

Ois muutama kyssä tuulivoimalasta:

1. Jos tuulen suunta vaihtelee, pyöriikö tuulivoimala tuulen suuntaan. Vai onko "tuulimyllyn" suunta vakio ja valittu jonkun tuulikeskiarvon mukaan?

2. Pyöriikö "tuulimylly" sitä nopeammin mitä kovempi tuuli vai säädelläänkö pyörimisnopeutta tuulen voimakkuuden kasvaessa kovemmilla "vastuksilla"?

3. Jos tuulivoimalan tehoksi sanotaan 3 MW. Onko 3 MW silloin voimalan max teho vai joku keskiarvo?

18

4077

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ttryetyety

      1. Yleensä tuulivoimalat sijoitetaan esim. rannikolle tai vastaaviin paikkoihin, joissa tuuli tulee useimmiten aina samasta suunnasta. Mutta kyllä ne yleensä myös kääntyvät tarvittaessa.

      2. Tuulivoimaloiden potkurien siipikulmat ovat yleensä säätyviä. Sillä saadaan tasattua pyörimisnopeutta suhteessa tuulen voimakkuuteen.

      3. Uskoisin tuulivoimalan dokumentoinnissa kerrottavan sekä maksimiteho että oletettu keskiarvoteho. Lisäksi ne lienevät melko lähellä toisiaan, olettaen että tuulee, katso kohta 2. Jos ei tuule, on tehon tuotto tietenkin nolla.

    • Don Quijote

      Tässä olisi pari linkkiä, josta kysymiäsi asioita voisi selvitellä:
      http://en.wikipedia.org/wiki/Wind_turbine
      http://en.wikipedia.org/wiki/Wind_turbine_design

      1. Vanhoissa tuulimyllyissähän tornia joutui kääntämään tuulen suuntaan.

      http://www.arinet.fi/kuvat/tuulimylly.jpg

      Nykyisissä tuulimyllyissä kääntäminen tehdään automaattisesti. Pienemmissä myllyissä kääntämisestä huolehtii peräsin.

      http://www.rise.org.au/info/Applic/Windpumping/windmill.jpg

      Isommissa myllyissä on sensori tuulen suunnan mittausta varten ja servomoottori myllyn kääntämistä varten.
      http://www.mtnhome4u.com/WindmillTourists.jpg

      2. Tietenkin tuulimyllyn pyörimisnopeutta säädellään. Vanhin tapa on säädellä siivekkeiden pinta-alaa. Toinen tapa on lapakulmien säätö.

      Jos mylly on kytketty sähkögeneraattoriin, se useimmiten pyörii vakionopedella, sillä generaattori on tahdistettu verkkoon ja sen nopeuden muuttaminen vaatisi valtavasti energiaa. Lapakulmia säädellään, jottei tuulen aiheuttamat vääntövoimat hajota siivekkeitä tai vaihteita. Tai jos säätöalue loppuu, mylly kytketään kokonaan irti.
      Katso kohta "Rotation control"
      http://en.wikipedia.org/wiki/Wind_turbine_design

      3. Tuo ilmoitettu 3 MW taitaa olla jonkinlainen mitoitusarvo. Eli sillä kerrotaan minkälaisia tehoarvoja on käytetty suunnittelun perustana. Voisi olla myös max. arvo, sillä suurempia tehoja ei mylly ilmeisesti pysty käsittelemän, vaan ne päästetään myllyn ohi.

      • montako

        keskikokoista tuulimyllya tarvitaan pitamaan keskisuuri paperitehdas pyorimassa?[teoriassa tietenkin] thank you.


      • kaavailija
        montako kirjoitti:

        keskikokoista tuulimyllya tarvitaan pitamaan keskisuuri paperitehdas pyorimassa?[teoriassa tietenkin] thank you.

        paperitehtaita ei tuulimyllyillä pyöritetä, ensinnäkin ne ovat maassa kiinni, ja toisekseen ne saavat käyttöenergiansa sellutehtaalta.
        Kysymys kuuluu kastiin "todella tyhmät kysymykset".


      • ja sitten kirkumaan
        kaavailija kirjoitti:

        paperitehtaita ei tuulimyllyillä pyöritetä, ensinnäkin ne ovat maassa kiinni, ja toisekseen ne saavat käyttöenergiansa sellutehtaalta.
        Kysymys kuuluu kastiin "todella tyhmät kysymykset".

        Törttö hei! Sellu- ja paperitehdas on sama asia. Aivan kuin kikkeli ja kulli. Mistä sinä saat energiaa oikeasta taskusta oikeaan taskuun? He haa amis!


      • ja sitten kirkumaan kirjoitti:

        Törttö hei! Sellu- ja paperitehdas on sama asia. Aivan kuin kikkeli ja kulli. Mistä sinä saat energiaa oikeasta taskusta oikeaan taskuun? He haa amis!

        Sellutehtaat on yleensä omavaraisia ja niillä on energiaa myydä asti. Paperi tehdään sellusta, ja kuiduista. Ne voivat olla tykkänään eripaikoissa kuin sellutehtaat.


      • esimerkki
        airfoil kirjoitti:

        Sellutehtaat on yleensä omavaraisia ja niillä on energiaa myydä asti. Paperi tehdään sellusta, ja kuiduista. Ne voivat olla tykkänään eripaikoissa kuin sellutehtaat.

        Mistä löytyy Suomesta sellainen tehdas, joka tekee vain paperia, ilman selluloosaa? Kerro?
        Sellu- ja paperiteollisuus käyttää kaikesta sähköstämme 47%, joten miten ne ovat omavaraisia? Älä nyt vain selitä ja selitä...


      • kaavailija
        esimerkki kirjoitti:

        Mistä löytyy Suomesta sellainen tehdas, joka tekee vain paperia, ilman selluloosaa? Kerro?
        Sellu- ja paperiteollisuus käyttää kaikesta sähköstämme 47%, joten miten ne ovat omavaraisia? Älä nyt vain selitä ja selitä...

        ainakin Tervakoskella on paperitehdas, jonka yhteydessä ei ole sellutehdasta. Tekee muuten lumppu- ja sellupaperia. Sellu tuodaan sellutehtaasta, jos sellua tarvitaan.


      • kaavailija
        esimerkki kirjoitti:

        Mistä löytyy Suomesta sellainen tehdas, joka tekee vain paperia, ilman selluloosaa? Kerro?
        Sellu- ja paperiteollisuus käyttää kaikesta sähköstämme 47%, joten miten ne ovat omavaraisia? Älä nyt vain selitä ja selitä...

        polttavat suunnilleen puolet puusta, joka sisään tulee. Siitä riittää runsaasti energiaa myytäväksi.
        Puuhiomot, jotka tuottavat puuhioketta, toimivat omien voimalaitostensa turvin. Ne on tavallisesti rakennettu vesiväylien varrelle, esimerkiksi Kymijoessa niitä on runsaasti.


      • kaavailija
        kaavailija kirjoitti:

        polttavat suunnilleen puolet puusta, joka sisään tulee. Siitä riittää runsaasti energiaa myytäväksi.
        Puuhiomot, jotka tuottavat puuhioketta, toimivat omien voimalaitostensa turvin. Ne on tavallisesti rakennettu vesiväylien varrelle, esimerkiksi Kymijoessa niitä on runsaasti.

        Ei kaikki sellu suinkaan paperinvalmistukseen mene. On paljon kemianteollisuutta, joka tarvitsee raaka-aineekseen sellua. Nopeimmin tulee mieleen jäätelö ja liimat, joihin käytetään karboksimetyyliselluloosaa, ja ruuti, joka tehdään selluloosanitraatista. Kankaisiin ja pakkaustarvikkeisiin käytetään regeneroitua selluloosaa ja selluloosa-asetaattia, jne.


      • esimerkkejä
        esimerkki kirjoitti:

        Mistä löytyy Suomesta sellainen tehdas, joka tekee vain paperia, ilman selluloosaa? Kerro?
        Sellu- ja paperiteollisuus käyttää kaikesta sähköstämme 47%, joten miten ne ovat omavaraisia? Älä nyt vain selitä ja selitä...

        Suomessa on montakin paperitehdasta, joilla ei ole omaa sellutehdasta. Esimerkkejä esim. Tako Tampereen keskustassa, Nokian Paperitehdas (Georgia Pacific) jne. Lisäksi Suomessa on pelkkiä sellutehtaita, kuten Kaskisten sellutehdas.

        Sellutehdas tuottaa energia laitoksessa, jota nimitetään soodakattilaksi. Siellä poltetaan sellun keitosta syntyvä "mustalipeäksi" kutsuttu jäteliemi. Tarkoituksena on paitsi voimalaitoksena tuottaa energiaa, myös ottaa talteen sellun keitossa käytettävät kemikaalit.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Soodakattila

        Lainaus lehtiartikkelista:
        http://www.wsanomat.fi/ts_art/lue_ts4.htm

        "Rauman tehtaalla tuotetaan 550 000 tonnia sellua vuodessa. Tehtaan pääasiakkaat ovat puupitoisten painopaperien, pehmopaperien ja hienopaperien valmistajat. Tuotannosta menee vientiin 20 prosenttia pääasiassa Eurooppaan.

        Tehdas tuottaa sähköä ja höyryä yli oman tarpeen edelleen myytäväksi sekä valmistaa sivutuotteena mäntyöljyä ja tärpättiä.

        Rauman tehdas on maailman suurin yksilinjainen havusulfiitti sellutehdas."


      • todella
        kaavailija kirjoitti:

        paperitehtaita ei tuulimyllyillä pyöritetä, ensinnäkin ne ovat maassa kiinni, ja toisekseen ne saavat käyttöenergiansa sellutehtaalta.
        Kysymys kuuluu kastiin "todella tyhmät kysymykset".

        idioottimaisia vastauksia.
        olen tyossa pap.teht. joka kayttaa valtavasti sahko energiaa.ja mielenkiinnosta olisin halunnut tietaa vastauksen.


      • että sellua vain
        esimerkkejä kirjoitti:

        Suomessa on montakin paperitehdasta, joilla ei ole omaa sellutehdasta. Esimerkkejä esim. Tako Tampereen keskustassa, Nokian Paperitehdas (Georgia Pacific) jne. Lisäksi Suomessa on pelkkiä sellutehtaita, kuten Kaskisten sellutehdas.

        Sellutehdas tuottaa energia laitoksessa, jota nimitetään soodakattilaksi. Siellä poltetaan sellun keitosta syntyvä "mustalipeäksi" kutsuttu jäteliemi. Tarkoituksena on paitsi voimalaitoksena tuottaa energiaa, myös ottaa talteen sellun keitossa käytettävät kemikaalit.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Soodakattila

        Lainaus lehtiartikkelista:
        http://www.wsanomat.fi/ts_art/lue_ts4.htm

        "Rauman tehtaalla tuotetaan 550 000 tonnia sellua vuodessa. Tehtaan pääasiakkaat ovat puupitoisten painopaperien, pehmopaperien ja hienopaperien valmistajat. Tuotannosta menee vientiin 20 prosenttia pääasiassa Eurooppaan.

        Tehdas tuottaa sähköä ja höyryä yli oman tarpeen edelleen myytäväksi sekä valmistaa sivutuotteena mäntyöljyä ja tärpättiä.

        Rauman tehdas on maailman suurin yksilinjainen havusulfiitti sellutehdas."

        Lakkautetaan patohankkeet, ydinvoimalat ja pertaan kosket voimalaoista. Rakennetaan vain sellutehtaita niin voidaan myydä pörssiin sähköä koko maailmalle. Miksi kummassa teollisuus puhuu uusien ydinvoimaloiden tarpeesta puunjalostusteollisuudelle, jos se tuottaa noin paljon sähköä itse? Älä viitsi jauhaa....


      • helppoa kun sen osaa
        todella kirjoitti:

        idioottimaisia vastauksia.
        olen tyossa pap.teht. joka kayttaa valtavasti sahko energiaa.ja mielenkiinnosta olisin halunnut tietaa vastauksen.

        tältä palstalta löydät muuta kuin idioottimaisia vastauksia. Helpointa kun kysyt tehtaasi liitäntätehon, valitset mieleisesi tuulivoimalan ja jaat liitäntätehon tuulivoimalan teholla.
        Esimerkki: Jos tarvittava teho on 100 MW, ja voimalan teho on 100 kW, niin voimaloita tarvitaan 1000 kpl.


      • more green energy
        että sellua vain kirjoitti:

        Lakkautetaan patohankkeet, ydinvoimalat ja pertaan kosket voimalaoista. Rakennetaan vain sellutehtaita niin voidaan myydä pörssiin sähköä koko maailmalle. Miksi kummassa teollisuus puhuu uusien ydinvoimaloiden tarpeesta puunjalostusteollisuudelle, jos se tuottaa noin paljon sähköä itse? Älä viitsi jauhaa....

        on siinä, että puu loppuu Suomesta kesken, ja Putiini ei puuta halua myydä, vaan haluaa kaiken energiantuotannon hallintaansa seuraavassa duunipaikassaan: Gasprom.
        Simppeliä ja yksikertaista.


      • kannattaa nyt
        more green energy kirjoitti:

        on siinä, että puu loppuu Suomesta kesken, ja Putiini ei puuta halua myydä, vaan haluaa kaiken energiantuotannon hallintaansa seuraavassa duunipaikassaan: Gasprom.
        Simppeliä ja yksikertaista.

        Meille kannattaa tuoda Kiinasta euron rihkamaa, niin kyllä päivässä tuhat laivalastillista puuta Argentiinasta on yhtä kannattavaa. Kaadetaan Amazonia tyhjäksi puista ja tehdään Suomessa sellua, jotta myydään sähköä Eurooppaan miljoona terawattimegatuntia!


      • kun kehoitat
        helppoa kun sen osaa kirjoitti:

        tältä palstalta löydät muuta kuin idioottimaisia vastauksia. Helpointa kun kysyt tehtaasi liitäntätehon, valitset mieleisesi tuulivoimalan ja jaat liitäntätehon tuulivoimalan teholla.
        Esimerkki: Jos tarvittava teho on 100 MW, ja voimalan teho on 100 kW, niin voimaloita tarvitaan 1000 kpl.

        huomenna marssin sahkoinssin konttooriin ja isken kysymykset poytaan.sanooko--hulluja finneja-hulluja kysymyksia?thanks l-h


    • Jonsson.

      Oletan, että tarkoitat nykyaikaisia, yleensä 3-lapaisia, voimaloita?

      1. Konehuone ja roottorin suunta mukautuvat tuulen suuntaan. Konehuonetta kääntävät esim. hydrauliset moottorit, joita ohjaa voimalan oma tietokone, joka saa tuulen suunta- ja nopeustiedon esim. konehuoneen takana, päällä olevasta tuulimittarista.

      2. Riippuu säätötavasta. Mutta yleensä voimalat pyörivät vakionopeudella, ns. synkroninopeudella, jossa niiden pyörimisnopeus on jossain suhteessa verkon taajuuteen. Tämä johtuu siitä, että ylennysvaihteella ja generaattorilla on jokin tietty toimintanopeus, jolla ne tuottavat verkkoon sopivaa vaihtovirtaa.

      3. Puhutaan nimellistehosta taikka generaattorin maximista jatkuvasta tehosta. Voimala voi toimia tätä tehoa alemmalla teholla. Jos taas tuulessa on enemmän tehoa, niin usein siipiä säädetään sellaisessa määrin huonoon asentoon, että ne poistavat ylimääräisen (generaattorille haitallisen) tehon ilman pyörteilynä (tms.).

      Merkittävää on tietää, milloin generaattori saavuttaa maksimin tuottonsa... periaatteessa mitä vähäisemmällä tuulella se tapahtuu, niin sitä enemmän voimala tuottaa. Toisaalta sellainen edellyttää aina vain isompaa roottorin halkaisijaa, jolloin jossain vaiheessa kannattaa myös vaihtaa suurempi generaattori. Kyseinen toimintapiste on siis enemmän taikka vähemmän erilaisten tekijöiden kompromissi.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Työsuhdepyörän veroetu poistuu

      Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan
      Pyöräily
      48
      3130
    2. Ruumis kanavassa

      Mikä juttu eilen ollut poliisit palokunta ambulanssi ja ruumis auto sillalla. Tekikö itsemurhan
      Suomussalmi
      27
      2894
    3. Pieni nainen, paras nainen

      Näin se nyt vaan on. Mieheltä
      Ikävä
      121
      2326
    4. Onko tässä paljon lääkettä..

      Keski-ikäselle 43v Ketipinor 100mg Brintellix 10mg Venlafaxin 75mg Xanor 1mg Propral 40mg Xatral CR 10mg Esomepratsol 4
      Ikävä
      228
      1432
    5. Ei mitään menetettävää

      Arvostin ja kunnioitin sun tunteita. Menit nyt liian pitkälle. Mulla ei ole enää mitään menetettävää ja sä tulet sen huo
      Ikävä
      163
      1336
    6. Tapani Kiminkine n on ammuttu Helsingissä

      Kertoo poliisilähteet...
      Maailman menoa
      11
      1316
    7. Oi! Jorma Uotinen ja Helena Lindgren paljastivat yllätysuutisen: "Rakkaudella"

      Professori, tanssija, koreografi, Tanssii Tähtien Kanssa -tuomari Jorma Uotinen ja Suomen meikkitaiteen pioneeri, laulaj
      Suomalaiset julkkikset
      12
      1083
    8. Mitä sä ajattelet

      Musta tällä hetkellä? Onko vihaa, rakkautta vai halu vältellä jotta unohtaa
      Ikävä
      74
      989
    9. Pakko tulla tänne

      jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää
      Ikävä
      39
      922
    10. Riittäisi juoruakkoille puhumista tässä kylässä

      On mennyt mahottomaksi touhut. Taksi renki kuskaa akkaansa töihin lienekkö mitään lupaa yrittäjältä tähän touhuun. Kylän
      Hyrynsalmi
      13
      802
    Aihe