Kaverini pyysi minua alustavasti bestmanikseen aikanaan oleviin häihinsä. No minähän siinä alustavasti otin kunnian vastaan, mutta tajuan nyt etten taida pystyä tehtävääni täyttämään. Vaikka tiedän että vastuuta asioista voi jakaa muille kuin bestmanille, minä olen sen verran arka ja tietämätön, että tuntuu etten minä vaan pysty. En ole ikinä käynyt yksissäkään häissä, joten ei se ainakaan tilannetta helpota!
Sitä tässä kyselenkin että minkä luokan epäkohteliaisuus se olisi vielä kieltäytyä tuosta hommasta? Miten sen kieltäytymisen vielä voisi hienovaraisesti tehdä? En halua ketään loukata ja kunniatehtävänä tuon koen, mutta ei minusta siihen taida olla. Koko hääprosessi on minulle täysin tuntematon tekijä. Ihan hääparin puolestakin tätä ajattelen....
Sitä tässä kyselenkin että minkä luokan epäkohteliaisuus se olisi vielä kieltäytyä tuosta hommasta? Miten sen kieltäytymisen vielä voisi hienovaraisesti tehdä? En halua ketään loukata ja kunniatehtävänä tuon koen, mutta ei minusta siihen taida olla. Koko hääprosessi on minulle täysin tuntematon tekijä. Ihan hääparin puolestakin tätä ajattelen....
Vastaukset 3
Vanhimmat
hääparille, kuinka et tiedä häistä hevon kukkua, otat härkää sarvista ja otat kaiken neuvon ja tiedon vastaan mitä annetaan, maalaisjärkeä voi silti käyttää. Netti on oiva tietolähde ja juttele kavereitten kanssa.
Bästman on sulhasen tuki ja turva sulhaselle.
Usein hoitaa hääparin kuljettamisen kirkosta juhlapaikalle valokuvaukseen jne.
Pidät puheen, tässä tapauksessa varsinkin, pidä lyhyt ja ytimekäs puhe, jossa hieman huumoria, voit peittää epävarmuutesi. Sisälötä siihen sellaiset asiat jotka tuntuu tärkeiltä ja ota huomioon kauanko olet tuntenut sulhasen ja morsiammen.
Sinun tehtäväsi on järjestää polttarit sulheselle, kysy morisammelta ketkä ovat sellaisia tärkeitä henkilöitä jotka sulhanen haluaisi polttareihin, veljet tietysti. Delegoi osa polttareista parille muille.
Häissä sinun ei kannata ottaa isoa roolia.
Miehenikin on elokuussa bestmäninä kolmatta kertaa. Hän ei osallistu muihin jäerjestelyhin kuin polttareihin. Pitää erittäin lyhyen puheen ja muuten vaan nauttii vieraana olemisesta. Hän teki sulhaselle tämän jo hyvin selväksi hyvissä ajoin. Eipä tule sitten mitään epäselvyyksiä.
Mieheni inhoaa julkista esiintymistä, vaikka tulee toimen erilasiten ihmisten kanssa ja on muuten supliikki-miehiä. Mutta hänelle taas on kunnia-asia hoitaa kyseinen tehtävä, eikä miesluonto anna myöten kieltäytyä... Mutta toisaalta on taas yhtä muistoa rikkaampi..
Hyvin se menee.. Teet sen mihin rahkeet riittää, jätät raa'asti loput hommat muille.
t: rouva 15:sta häät järjestänyt..
Sinä et kyllä tiedä ujoudesta ja epävarmuudesta mitään! Arka ihminen ei ala noin vain pitämään juhlapuhetta suurelle väkijoukolle. Ei siinä auta mikään huumori, jos täristen ja naama valkoisena yrittää pitää puhetta. Se on vieraillekin ikävää katsottavaa. Vaikka muuten annoit hyviä puhevinkkejä, niin taitaa olla aika mahdoton tehtävä ihmiselle, joka ei ole koskaan kuullut yhtään hääpuhetta eli ei ole hajuakaan asiasta:O
Arka ihminen ei myöskään tykkää mistään järjestelemisestä ja voi olla myös huono delegoimaan asioita, joten jotkut polttarit voivat olla silkka kauhistus!
Eikä puhettakaan häistä nauttimisesta, jos on koko ajan tunne, että on liian suurissa saappaissa. Uusia hoidettavia asioitahan voi tulla kesken hääjuhlankin. Epäilen ettei ole kovin kivaa hääparillekaan, jos kaikki tehtävät ovat kovin vaikeita ja tuskallisia bestmanille.
Kyllä sinä ap voit ihan hyvin soittaa sulhaselle ja kieltäytyä. Kerrot asian juuri noin, että haluaisit kyllä, mutta olet liian ujo siihen. Mainitse myös se, että et ole koskaan ennen ollut häissä. Minä olin myös aiemmin tosi arka ihminen ja muistan kuinka kauheaan pinteeseen saatoin välillä itseni, kun tulin luvanneeksi jotakin sellaista, mikä oli hirveän vaikeaa minulle. Siinä meni aina viikkoja asian murehtimiseen ja joskus jopa sairastuin lopulta niin että pääsin pälkähästä (ihan oikeasti onnistuin kehittämän välillä korkean kuumeen juuri ennen h-hetkeä silkasta paniikista). Iän myötä olen vähitellen tullut niin itsevarmaksi, että nykyään pystyn esim. pitämään puheita jännittämättä sairaalloisen paljon. Osaan nykyään pitää itse puhetta tai muuta juttua pääasiana, enkä niinkään mieti sitä miten minä pärjään, miltä näytän tai kuulostan. Aikaa se on vaatinut ja harjoittelua sillä lailla, että olen ensin aloittanut pienemmistä tilaisuuksista -ei pakolla vaan vähitellen oman sietokyvyn rajoja koetellen.
Mun mielestä sun kannattais sulhaselle kertoa asiat juuri noin kun tossa kirjotit, et olet niin tietämätön ja epävarma tilanteesta että parempi antaa homma jollekkin muulle, mutta korosta vielä että jos susta ois siihen ni toimisit mielelläsi hommassa. Kyllä sen tarvii ymmärtää, jos ei ymmärrä ni ei ole sun ongelma. (kuullostaa karulle mut näin on) Ei ketään voi pakottaa. En mäkään suostuis kaasoks ikävä kyllä, en oo sellanen toisten viihdyttäjä, haluisin kyl olla mut kaikki ei vain ole. Tsemppiä keskusteluun :)