Inhottava työkaveri

harjoittelun ohjaajalle.

Tuo on hoitoalan kiinteä ominaisuus, lyödään aina heikointa mitä erilaisimmin menetelmin ja syin. Johtavassa asemassa olevat ovat lähes poikkeuksetta myös kiusaajia. Tätä se on akkavalta työpaikoilla. Tätä täytyisi rehellisesti alalle pyrkiville mainostaa koska on kiinteä ilmiö johon ei kukaan halua puuttua.

Itselleni sattui kerran hiukan vastaava tilanne. Olin vain itse vakituisena hoitajana ja eräs vanhempi hoitaja, joka oli sijaisena työpaikassani teki oloni tukalaksi.Kun minä tiesin työyksikköni iltavuorokuviot hyvin, yritin neuvoa ja delegoida töitä, niin tämä sijainen oli hukassa vuoron tekemättä osuuttaan töistä.Minua, nuorempaa hoitajaa ei uskottu.

Seuraavana päivänä ko sijainen alkoi levittää juoruja minusta. Suureen ääneen oli kertonut, kuinka kamalaa meillä oli vuorossa ollut, mikään ei ollut sujunut. Hän ihan pelkäsi minua. Kun tulin vapaaltani töihin, kuulin ensimmäiseltä hoidettavaltani, että kaikki muut hoitajat kuulemma pelkäsivät minua. Pidättelin itkua muutaman päivän ja harkitsin jo sairauslomaa sietämättömän tilanteen vuoksi. Sitten päätin itkien puhua esimiehelleni tilanteesta. Esimies otti ns. puhutteluun ko. sijaisen. En koskaan kuullut, mitä he olivat jutelleet. Esimies kuitenkin vakuutti, että minä olin pidetty työntekijä.

Tällä hetkellä ko. sijainen suhtautuu minuun kunnioittavasti ja yhteistyömme sujuu. Hänen mielipidettään minusta en voi tietää oikeasti, mutta tulemme toimeen, eikä selän takana puhuta.

Suosittelen työpaikkakiusattuna ehdottomasti esimiehen kanssa keskustelua. Viisas esimies puuttuu asiaan.

Hei,

Nyt täytyy sanoa, että sinulla on paitsi oikeus, niin jopa velvollisuus saattaa tämän työntekijän käyttäytyminen esimiehesi tietoon.

On jännää työelämän matematiikkaa, että vaikka työyhteisö olisi kuinka pieni, mahtuu sinne aina yksi tälläinen häiriintynyt yksilö, joka näkee huomattavan määrän vaivaa aiheuttaakseen kitkaa työyhteisön hyvinvoinnille. Käyttäytymisellään nämä hyväkkäät laskevat hoitamisen tasoa, vaikuttavat osaltaan hoitajien vaihtuvuuteen ja vaikeuttavat uusien työntekijöiden ja sijaisten rekrytointia.

Jos et uskalla kesken työsuhdettasi ottaa asiaa esille osastonhoitajan kanssa, ota paperille ylös päivämäärät ja asiat, joita tämä ilkeä työntekijä on sanonut ja tehnyt. Sen jälkeen voit viimeisenä työpäivänäsi pyytää osastonhoitajalta audienssia ja käydä tämän paperin läpi. Samalla voit ääneen mietiskellä, voitko enää olla käytettävissä yksikön sijaisuuksiin, jos siellä on tällaisia työtovereita. On hyvä jos saat tukea toisilta kaltoinkohdelluilta sijaisilta tai vakihoitajilta. Yleensä tällaisia häiriköitä pelätään, eikä ongelmakäyttäytymiseen uskalleta puuttua. Näin nämä häiriköt voivat jatkaa mesoamistaan vuosikausia!

Esimiesten, osastonhoitajien ja ylihoitajien, tehtävänä on puuttua tällaisten työntekijöiden käytökseen. Heidän täytyy kuitenkin saada konkreettista tietoa näiden ihmisten olemassa olosta. Usein tällaiset häiriköt ovat esimiestensä läsnä ollessa mielin kielin joka suuntaan, eikä ongelmakäyttäytymisestä ole tietoakaan. Se täytyy heille osoittaa.

Siitä on lähdettävä, että suurimmat raukat ja huonon itsetunnon omaavat henkilöt purkavat tuntojaa "heikompiinsa". Tällä tarkoitan juuri uusia sijaisia ja hiljaisia ihmisiä, jotka eivät halua tai uskalla laittaa vastaan.

Tällaiset alistajat ja kiusaajat saadaan kuriin tuomalla asiat ilmi. Et ole varmasti ainoa, johon hän on kohdistanut kiukkuiluaan. Osastolla hänet kyllä "tiedetään".

Uutena työntekijänä usein helposti kokee, että on "ansainnut" haukut. Sinä olet vielä työurasi alkutaipaleella. Sinulta ei voida vaatia täydellistä ammatin hallintaa. Jos ja kun sinua opastetaan töissä niin sen on tapahduttava asiallisesti. Haukkuminen ja syyllistäminen on työpaikkakiusaamista, joka on laissa rangaistavaa. Asia heti esimiehen tietoon. Heidän on reagoitava asiaan.

Älä asetu uhrin rooliin vaan puolustaudu epäasiallisuuksia vastaan. Joskus on tosin vaikeaa reagoida välittömästi, kun jää liiaksi aikaa miettimään juuri omaa "virhettään". Virheitä sattuu kaikille, kokeneillekin ammatti-ihmisille. Ei se ole kuitenkaan "maailmanloppu". Virheistä oppii.

Kannattaa hieman harjoitella etukäteen joitakin kommentteja, joita voi käyttää pahassa paikassa.
Esim.
Oletko sinä minulle vihainen? (viattoman näköisenä). Etkö sinä ole koskaan tehnyt mitään virheitä? No miten se ohjeiden mukaan tehdään? Työpaikkakiusaaminen on muuten kiellettyä ja rikollista. Pura huonoa tuultasi johonkin vertaiseesi äläkä uusiin työntekijöihin. Näin täällä on minulle opetettu. Sinulla taitaakin olla hieman erilainen tyyli.

Toisten sanomisiin ainakin alkuvaiheessa et voi heti vaikuttaa. Siihen miten heidän sanomisiinsa suhtaudut voit itse vaikuttaa.
Tee itsellesi selväksi jo etukäteen, ettet anna tunteidesi "amputoida" puolustustasi silloin kun joku tahallaan ilkeilee. Helpottaa kun on itselle selvää, ettei kaikkien kanssa tarvitse olla ystäviä. Silti voi olla asialliset välit.

Kun opettelee vastaamaan "hyvin" toisten asiattomuuksiin niin ne kyllä aikanaan loppuvat. Pitää vaan pitää itsensä kasassa vaikka kuinka pahalta tuntuisi. Heikkouttaan ei pidä kiusaajalle näyttää, sillä hän saa siitä lisää potkua.
Ääritapauksessa voi esimiehelle tehdä kirjallisen selvityspyynnön jonkin henkilön käyttäytymisestä tai toiminnasta. Puhuminen on kuitenkin ensisijainen keino. Silloin kun jonkin henkilön käytös vaikuttaa negatiivisesti sinun työssäoloon, niin on aika puuttua ongelmaan.

Kirjoituksestasi käy ilmi, ettei ymmärryksessäsi tai logiikassa ole mitään vikaa. Uskon, että saat tämänkin asian oikealla tavalla järjestettyä. Rohkeutta vaanpeliin.

eli tapaatko häntä enää. Toki, se riski on että tapaatte ja hän jatkaa asiatonta käyttäytymistään. Sinä olet siis opiskeija. No kuulutko ammattiliittoon kuitenkin, ota yhteyttä luottamusmieheen ja sano että asia on selvitettävä ennen kuin jotain katastrofaalista pääsee tapahtumaan.
Mulle kävi kanssa noin, jouduin yhden osaston hampaisiin kun olin kiertävä sairaala-apulainen. nämä mustamaalasivat minua, yhtenä päivänä toisella osastolla ja eri talossakin ollessa tuli työparille soitto, olin muuten vieressä kuuntelemassa tätä puhelua, työkaveri itse erehtyi ottamaan mukaansa. Puhelun aikana vaikutti kummalliselta ja loputtua sanoi mulle älä sotke mua juttuihis - olin aika kysymysmerkkinä että mitä. Muutaman päivän päästä esimies otti puhutteluun ja väitti minun olleen ilkeä jollekin potilaalle mutta ei kuitenkaan sitten sanonut missä ja kenelle vaikka kuinka tivastin. Eli jotain ihme vallankäyttöä ja savustusmeininkiä. No, ota sinä nyt yhteyttä johonkin ylempään ja vaikuttavaan tahoon ja vaadi selvitystä.

Juttusi oli kuin minun kokemuksiani vuosi sitten!Olen nyt 2 vuoden sairaanhoitajaopiskelija ja viime kesänä olin ensimmäistä kertaa kesän sijaisena oman alan hommissa.Sitä ennen olin ollut vain työharjoittelussa.Tein työni niin hyvin kuin osasin ja mielestäni olen aina ollut oma-aloitteinen.Kuinka ollakkaan,kuulin kun yksi vanhempi(siis lähellä eläkeikää)työntekijä haukkuin mut toisille ihan lyttyyn!Se ei tajunnut,että olin samaan aikaan huoneessa!Kuulin kuinka se haukkui,etten mitään osaa tehdä ja kyselen kuulemma tyhmiä!Minä kun ajattelin,että on hyvä kysyä,jos ei ole 100%varma jostain asiasta.Parempihan se on kysyä,kuin tehdä joku vakava virhe hoitotoimenpiteissä!Siellä se sitten haukkui mut ja muistan kuinka mulle tuli kauhea olo,menin suoraan vessaan itkemään.Itkinkin varmaan koko loppupäivän kotona ja tuskailin,että kai minä sitten olen täysin paska kaikessa.

Jossain vaiheessa mua rupes nyppimään se akka niin paljon,että menin sanomaan pomolle,että kuulin kuinka mut haukuttiin ja että mua ärsyttää kun ei voida suoraan sanoa,vaan pitää puhua pahaa selän takana.Os.hoitaja oli sitten puhunut tälle naiselle ja sitten sen suhtautuminen muhun muuttuikin ns.ystävälliseksi,mutta mua ei paljon kiinnosatnut sen kanssa rupatella.

Nyt työkokemusta on kertynyt ja tiedän,että silloin en ehkä kaikessa ollut kovin hyvbä,mutta yritin parhaani ja olin hyvä työntekijä.Opin tapahtuneesta sen,että kaikkea EI tarvitse niellä,vaikka opiskelija olisikin!Jos on aihetta voi sanoa suoraan!

Sinuna sanosin suoraan,mutta asiallisesti, sille inhottavalla työntekijälle,että sinua harmittaa kun asioista ei voida sanoa suoraan vaan pitää jauhaa suureen ääneen kahvihuoneessa.Se ei ole reilua.

Älä nielä kaikkea p-skaa!!! Pidä puolesi! Ja tsemppiä keästöihin!Uskon,että olet tosi huvä työntekijä,älä välitä nihkeilijöistä!!!

Eilen olin yövuorossa toisen (ihan mukavan :D) hoitajan kanssa. Kun menin töihin, oli tämä haukkuja siellä, juuri onneksi kotiin lähdössä. Tervehdin heitä ihan asiallisesti ja tämä haukkujakin oli kuin mitään haukkumista ei koskaan olisi tapahtunutkaan. Juttelimme sitten yön aikana kaikenlaisia asioita toisen hoitajan kanssa, ja puheeksi tuli myös tämä kyseinen minua haukkunut hoitaja. Tuumasin, että hän ei oikein taida pitää minusta. Toinen alkoi heti puolustelemaan, että "no, hän nyt vain on sellainen temperamenttinen, ei hänestä kannata välittää. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos". Kuulemma tämäkin hoitaja hänen kanssaan joskus joutuu napit vastakkain. Sanoin sitten, että ei kovin kannusta ja isää itseluottamusta kun toinen vihjailee ensin päin naamaa ja sitten vielä haukkuu kahvihuoneessa.

Ajattelin, että jos huomaan hänen yhtään minua mulkoilevan, tai vaikka pahankaan sanan sanovan, niin menen heti hänen juttusilleen ja sanon, että ei taida oikein pitää minusta, mutta se ei oikeuta ketään käyttäytymään epäasiallisesti. Ja jos ei lopu --> Suoraan osastonhoitajalle. Jospa tämä tästä. Onneksi tänään on taas yövuoro ja sitten vapaita, niin ei tarvitse olla tämän ihmisen kanssa töissä. :D

Niin ja joku kyselikin, että onko hän eri osastolta. Samalla osastolla on, mutta osasto on jaettu kolmeen osaan, ja yhtä osaa hoitaa aina kaksi hoitajaa. Eli minä olen yhdessä päässä ja tämä toinen toisessa päässä. Eli päivittäin kyllä nähdään, jos vaan sama työvuoro on.

Kirjoita ylös päivälleen kaikki tapahtumat, jossa sait osaksesi epäasiallista käytöstä, kaiken mitä hän on sinulle epäasiallisesti sanonut. Teet niin jonkin aikaa, kun mitta tulee täyteen otat jonkun tutun hoitajan vaikka tilanteeseen mukaan, jos et yksin uskalla puolueettomaksi kuuntelijaksi ja kerrot hänelle, että et arvosta hänen tapaansa kohdella sinua ja toivoisit sen loppuvan. Jos ei mene perille, marssit osastonhoitajan juttusille, tarvittaessa ylemmälle taholle. Sinulla on sitten jotakin mitä näyttää mustaa valkoisella, että olet pitänyt päiväkirjaa epäasiattomuuksista. äläkä kerro kenellekään etukäteen, että sellaista pidät. Älä laita siihen nimiä, ainoastaan päivät ja vuorot. Voit tarvittaessa lisätä nimet myöhemmin. Sinun oikeutesi on tehdä työsi rauhassa ja saada asiallista ohjausta. Toinen vaihtoehto on, että pyydät häntä perustelemaan, miksi hänen tapansa on juuri se oikea toimia, voipi mennä kapula suuhun!
Nämä neuvot annan sinulle, mitä pidempään annat tämän jatkua, sitä pahemmaksi se menee. Joten toimi heti! Jos työpaikkasi on sillä uhattuna, niin antaa olla. Tuskinpa niin mädässä laitoksessa edes haluaisit olla töissä!

missä luuraa osastonhoitajanne. Tietenkin tuollainen ihminen pitää saada vastuuseen tekemisistään. Just moiset tyypit pilaa koko vanhustenhoidon maineen. Kaltoinkohtelua ei pidä sietää. Voi herranjestas ku nousi hiukset pystyyn pelkästä ajatuksesta mitä olet joutunut sietämään. Ei muuta ku otat yhteyttä kaikkiin mahdollisiin esimiehiin ja kerrot rauhallisesti kokemuksesi ja vaadit asiallista kohtelua. Mun vastuulla olevassa yksikössä i siedetä tuollaista käytöstä hetkeäkään. Tsemppiä sulle nuori työntekijä, ymmärrä oma arvosi äläkä suostu tuon em. hoitajan pahan olon likatunkioksi...

Hoitoalalle opiskelevana ihmisenä sinun ei tarvitse sietää moista käyttäytymistä työkaveriltasi. Voit asiasta laittaa kirjallista palautetta osaston esimiehelle, ylihoitajalle tai talon johdolle saakka. Näitä alalle sopimattomia hoitajia on melkein joka työpaikassa ja kummallista kylläkin, yksikin mätäpaise mukavien työkavereiden joukossa tekee olon ikäväksi.
Ensinnäkin ikävä käyttäytyminen potilaita ja heidän omaisiaan kohtaan on HOITOTYÖN ETIIKAN vastaista. Toisekseen ammatillisesti pätevä hoitaja tulee erilaisten työkavereiden kanssa toimeen, myöskin niiden opiskelijoiden! Kahvihuoneessa selän takana haukkuminen ei opeta/kasvata ketään ja sinulla on oikeus oppimiseen.
Kirjoitit, että muillakin työntekijöillä on vastaavanlaisia kokemuksia ko hlöstä. Voisitte laittaa voimanne yhteen ja antaa kuulua suoraan päin pläsiä sille ammattitaidottomalle hoitajalle.

Tervetuloa hoitoalalle. Tätähän se on joka paikassa. Joissain enemmän ja joissain vähemmän.

Hyvä päästä perehtymään tähänkin puoleen jo opiskeluaikana.

Hoitoala on usein vaikea ala siis työilmapiirin vuoksi. Ei niinkään muiden syiden vuoksi. 15v kokemuksella voin sanoa, että jokaisessa työpaikassa on joku päällepäsmäri pikkupomo joka itse haluaa määrätä kaikesta ja haukkuu muut työkaverit ja harjoittelijat. Eikä silti itse osaa tehdä mitään kunnolla. Tuollaisen hoitajan epävarmuus näkyy juuri siinä miten hän itse työskentelee ja kohtelee asiakkaita ja työkavereita, usein hän on sellainen jota kukaan ei halua työparikseen. Melko varmasti hänellä on myös jotain ongelmia joko privaattielämässään tai psyykkisen vointinsa kanssa. Vaikka omia henk.koht. ongelmia ei töihin saisikaan tuoda, valitettavasti tuollaisen hoitajan kyky ajatella asioita muiden näkökulmasta on huomattavasti alentunut ja siksi hän purkaa sen kaiken joko työkavereihin tai asiakkaisiin.
Onneksi itselläni työharjoittelupaikat aikoinaan olivat kivoja, sain loistavat ohjaajat ja hyviä neuvoja ja vinkkejä miten suoriutua jostain tehtävästä (jos ei olut aikaisemmin tehnyt sitä). Sain myös rohkeasti kokeilla kaikkea uutta ja vastuutakin annettiin riittävästi.
Mutta kun työelämään menin mukaan, siellä arki todellakin tuli vastaan. Juoruilua, mollaamista, vähättelyä, työn vieroksumista, lääkevarkaita, ym "kivaa" (esim MRSA-potilaiden hoitamisesta saatettiin kieltäytyä milloin milläkin verukkeella vaikka mitään todellista syytä ei ollut). Harjoittelijoita saatettiin kohdella melkein miten vaan ja joskus jopa osa harjoittelijoista joutui vaihtamaan ohjaajan kesken jakson. Tiedän valitettavasti myös tapauksia, joissa hoitaja on haukkunut työkaveriaan niin paljon, että tämä on lähtenyt kotiin työpäivän jälkeen itkien.
Täytyy muistaa, että toki on myös hyviäkin työpaikkoja ja hoitajia, joiden kanssa on ihan työskennellä, kaikki ovat ystävällisiä ja auttavat toinen toisiaan. Silloin työpaikassa viihtyy ja raskas työkin sujuu kuin leikki. Hyvänä vinkkinä voin kertoa, että jos huomaat jossain työpaikassa jatkuvaa vaihtuvuutta hoitohenkilökunnan kesken, se kertoo enemmän työpaikan ilmapiiristä kuin mikään muu. Kannattaa myös sijaisilta ja keikkalaisilta rohkeasti kysellä millaisissa työpaikossa he ovat olleet aikaisemmin ja mitä ovat niistä tykänneet.