Liian pimeä putki

Sigma 17-70mm f/2.8-4.5DC Macro 315€
15€ menee yli budjetin, valovoimasempi olis, mutta aika pehmeetä piirtoa kyllä isoilla aukoilla.

Ainakin minun Tamroni häviää tuolle Nikkorille terävyydessä/erottelukyvyssä. Liekö maanantai kappale, mutta ero on varsin selvä. Olin hieman yllättynyt ja pettynyt, koska Tamronia on kovasti kehuttu ja se on kaiketi pärjännyt testeissäkin. Niinpä pidän Nikkorin ja annan tämän mennä vaihdossa. Oppirahat on maksettava.

Tuo on tosiaan hintaisekseen aivan huippukakkula. Tietysti vähän muovisen oloinen mutta tuolla on tullut kuvattua lukemattomat määrät iloisia ja vähemmän iloisia perhetapahtumia, klubikeikkoja ym "hämärää", filmille ja digille. Eipä ole moitittavaa kuulunut otoksistani. Uskallan suositella. Tai sanoisin että jokaisen Canonistin MUST!

persaukinen fotari kirjoitti:

Tuo on tosiaan hintaisekseen aivan huippukakkula. Tietysti vähän muovisen oloinen mutta tuolla on tullut kuvattua lukemattomat määrät iloisia ja vähemmän iloisia perhetapahtumia, klubikeikkoja ym "hämärää", filmille ja digille. Eipä ole moitittavaa kuulunut otoksistani. Uskallan suositella. Tai sanoisin että jokaisen Canonistin MUST!

50mm * 1,6 = 80mm Niin sehän vastaa jotain 3-4zoom arvoa pokkarissa. Eihän tuolla pysty kuvaamaan menemättä sata metriä kohteesta taakse????

pokkari on paras kirjoitti:

50mm * 1,6 = 80mm Niin sehän vastaa jotain 3-4zoom arvoa pokkarissa. Eihän tuolla pysty kuvaamaan menemättä sata metriä kohteesta taakse????

Vastaa pokkarin zoom-kerrointa noin 2,5... jolloin taskupokkarin valovoima on F5:n kohdilla, eli siinä ompi semmonen kolmen aukon ero. Sitten lisää noi järkkärin huomattavan käyttökelpoiset ISO 800/1600 arvot, niin on siinä pokkari aika suossa huonossa valossa järkkäriin verrattuna.

pokkari on paras kirjoitti:

50mm * 1,6 = 80mm Niin sehän vastaa jotain 3-4zoom arvoa pokkarissa. Eihän tuolla pysty kuvaamaan menemättä sata metriä kohteesta taakse????

50-millinen älytön zoomi....heh...

Kyllähän tarvittis vähän opetella alkeellisia valokuvauksen termejä.....

Miguel1983 kirjoitti:

Vastaa pokkarin zoom-kerrointa noin 2,5... jolloin taskupokkarin valovoima on F5:n kohdilla, eli siinä ompi semmonen kolmen aukon ero. Sitten lisää noi järkkärin huomattavan käyttökelpoiset ISO 800/1600 arvot, niin on siinä pokkari aika suossa huonossa valossa järkkäriin verrattuna.

> Vastaa pokkarin zoom-kerrointa noin 2,5... jolloin taskupokkarin valovoima on F5:n kohdilla, eli siinä ompi semmonen kolmen aukon ero.

Niin, siis valotuksessa on kolmen aukon ero. Syväterävyydessä eroa on paljon enemmän. Nykypokkarien kennot ovat kutistuneet läpimitaltaan jonnekin 1/5 - 1/7 -osaan kinofilmiruudun lävistäjästä, joten pokkarin f/5:llä tulee yhtä "kapea" terävyysalue, kuin digijärkkärillä, jonka objektiivi on himmennetty aukolle f/22.

...ja tarve olisi tosiaan pikemminkin f/2, jotta kohteen saisi "irti" taustasta.

Moi !

Kysymys on paljolti optiikan piirtoympyrästä. Mitä isompi piirtoympyrä optiikalla on sitä isompia linssejä on kytettävä ja sitä kalliimmaksi valmistaminen tulee.

Piirtoympyrä on sen kuvan koko jonka optiikka piirtää kohteesta. Sillä ei ole yleensä teräviä rajoja vaan kuvan kirkkaus himmenee reunoja kohti.

Joitakin vuosia sitten kameroiden hinnasta 50% muodostui valoherkästä kennsota ja sen oheiselektroniikasta. Jos kennon koko on 1/2.5" niin sen ympärille on huomattavan halpaa rakentaa kokonainen kamera.

Rupulaseja saa muuten järäkkäreihinkin halvalla.

--

Moi !

Ohessa aiemmin tänne postaamia mietteitä järjestelmän ja pokkarin eorista:


-------------------------------------------


Pokkareiden ongelmat kuvattaessa ovat minun näkemykseni mukaan seuraavat;

Hitaus. Hitaus joka tavalla, käynnistys, tarkennusviive, laukaisuviive...

Ergonomian ongelmat, pieneen tilaan yritetään tunkea liikaa ominaisuuksia, manuaalitoiminnot ovat yleensä liki käyttökelvottomia tai ainakin hyvin hankalakäyttöisiä. Manuaalitarkennus liki mahdoton käyttä saati varmistua että kuva on jonnekkin haluttuun kohtaan terävä.
Pientä kameraa on hyvin hankala pitää tukevasti tai laukaista niin ettei se heilahda (puristaen).
ETSIN on yleensä ala-arvoinen, lcd-etsimen käyttö auringossa on liki mahdotonta ja optisetkin etsimet ovat yleensä vain suuntaa antavia.

kuvan laatu, liian pienet pikselit (kohina), liian iso syväterävyys (kohdetta mahdoton erottaa taustasta) Optiikan geometria (ym) virheet.

Nämä tulivat heti mieleen.

Tässä muutama syy miksi kuvaan järjestelmäkameralla. Monella tuntemallani henkilöllä on molemmat, kapakkaan otetaan mukaan se pikku pokkari jolla "juoppokuvat" onnistuvat tai eivät, ei mitään väliä. Jos halutaan hyviä kuvia otetaan järkkäri mukaan ja nähdään vaivaa hyvän kuvan saamiseksi. Ilman kokemusta ei tietenkään järkkärillä saa kovin hyvää tulosta aikaiseksi, opetteleminen on kaiken perusta.

"There is no free lunch"!

Miksi luulette että "Hesarin kuvaajat" käyttävät järkkäreitä jos pikku pokkarilla saisi helpommin hyviä kuvia väkijoukon yli kuvattaessa?

Miksi luulette että ammattikuvaajat käyttävät järjestelmäkameroita kaikkeen jos pokkareilla saisi halvemmalla ja helpommin hyvää jälkeä?

--

> Miksi pokkareissa on niin valovoimaiset objektiivit?

> Esim vaikka 12" zoom objektiivi: 6.0-72.0 1:2.7-3.5

Tähän on kolme syytä:

1. Pienelle kennolle riittää pieni piirtoympyrä -> objektiivi on fyysisesti pienikokoinen ja kevyt. Periaatteessa pokkarin objektiivirakenteen voisi skaalata 4-kertaa suuremmaksi, jolloin piirtoympyrä riittäisi digijärkkärillekin ja polttovälialuekin olisi paremmin järkkärille sopiva 24-288 mm. Tosin siinä sivussa objektiivin läpimitta kasvaisi nelinkertaiseksi, linssien pinta-ala 16 kertaiseksi ja massa 64 kertaiseksi. Alunperin 200 g objektiivista tulisikin järkkäriversiona 13 kg "keijukainen".

2. Valmistuskustannukset. Em. kuvitteellisen objektiivin painosta voinee jo aika hyvin arvailla materiaalikuluja; jos pokkarin objektiivin materiaalit maksavat 20 €, niin tämän monsterizoomin materiaalikulut olisivat toista tonnia. Ja myyntihintahan tuppaa massatuotannossa olemaan 10x materiaalikulut, koska myyntihinnan pitää kattaa myös suunnittelu, valmistuslinjan rakentaminen, valmistus, kuljetus, markkinointi ja takuuhuoltopalvelut.

Hulppea paino vaatisi myös linssien liikutteluun (zoomaus & tarkennus) aivan erilaiset ratkaisut ja luulenpa, että liki 200 mm läpimittaisten linssien valmistuksessakin tulisi 64-kertaisten materiaalikulujen lisäksi uusia mutkia matkaan, ihan vaikkapa muottiin valun jälkeisen pitkän jäähtymisajan muodossa.

3. Järjestelmäkameroiden objektiivien suunnittelussa pitää ottaa huomioon peilin vaatima tila -> monimutkaisempi ns. retrofocusrakenne. Pokkareissa objektiivin taaimmaiset linssit voivat sijaita vaikka aivan kiinni kennossa, vrt. mittaetsinkamerat, joihin on tunnetusti ollut paljon helpompaa = halvempaa rakentaa laajakulmaobjektiiveja.

> Olisiko näiden järjestelmäkameroiden objektiivien hinnoissa sitten ilmaa?

No ihan varmasti on - etenkin ei-kittizoomitason objektiiveissa. Perus/aloittelijatason vehkeissä kilpailu on kovaa - ensimmäistä kameraansa valitseva kun voi ihan yhtä hyvin ottaakin merkin A sijaan merkin B tai jopa C. Kun ensimmäinen kamera on ostettu, kynnys "väärän" merkin valintaan on jo huomattavasti suurempi, joten siitä kittizoomin tilalle / rinnalle myytävästä voidaan jo pyytää vähän suolaisempi hinta .... ja kun objektiiveja on jo kertynyt muutama, on kynnys vaihtoon jälleen kerran suurempi ja siitä 70-20072,8 unelmatötteröstä (tai mikä se nyt ikinä lieneekään) voi taas vähän edellistäkin suolaisemman hinnan. Toki ns. kolmannet valmistajat (Sigma, Tamron ja Tokina) heittelevät hieman kapuloita rattaisiin, mutta sattuneesta syystä ei näilläkään ole suuremmin hinkua polkumyyntiin.

Muutama vuosi sitten vallalla olleet, pokkareita edistyneemmät, ns. prosumerit ovatkin kadonneet lähes tyysti, koska a) ne söivät markkinoita paremmilta lypsylehmiltä (järkkärit *lisävarusteineen*) eivätkä silti b) mahdollistaneet samanlaista asiakkaan koukuttamista - kompaktikameran päälle on paha myydä kahdella tonnilla sikahintaisia lisävarusteita eikä mikään estä kompaktikameran ostanutta hankkimasta seuraavaa kameraansa kilpailevalta valmistajalta.

laadusta tinkimättä kirjoitti:

> Miksi pokkareissa on niin valovoimaiset objektiivit?

> Esim vaikka 12" zoom objektiivi: 6.0-72.0 1:2.7-3.5

Tähän on kolme syytä:

1. Pienelle kennolle riittää pieni piirtoympyrä -> objektiivi on fyysisesti pienikokoinen ja kevyt. Periaatteessa pokkarin objektiivirakenteen voisi skaalata 4-kertaa suuremmaksi, jolloin piirtoympyrä riittäisi digijärkkärillekin ja polttovälialuekin olisi paremmin järkkärille sopiva 24-288 mm. Tosin siinä sivussa objektiivin läpimitta kasvaisi nelinkertaiseksi, linssien pinta-ala 16 kertaiseksi ja massa 64 kertaiseksi. Alunperin 200 g objektiivista tulisikin järkkäriversiona 13 kg "keijukainen".

2. Valmistuskustannukset. Em. kuvitteellisen objektiivin painosta voinee jo aika hyvin arvailla materiaalikuluja; jos pokkarin objektiivin materiaalit maksavat 20 €, niin tämän monsterizoomin materiaalikulut olisivat toista tonnia. Ja myyntihintahan tuppaa massatuotannossa olemaan 10x materiaalikulut, koska myyntihinnan pitää kattaa myös suunnittelu, valmistuslinjan rakentaminen, valmistus, kuljetus, markkinointi ja takuuhuoltopalvelut.

Hulppea paino vaatisi myös linssien liikutteluun (zoomaus & tarkennus) aivan erilaiset ratkaisut ja luulenpa, että liki 200 mm läpimittaisten linssien valmistuksessakin tulisi 64-kertaisten materiaalikulujen lisäksi uusia mutkia matkaan, ihan vaikkapa muottiin valun jälkeisen pitkän jäähtymisajan muodossa.

3. Järjestelmäkameroiden objektiivien suunnittelussa pitää ottaa huomioon peilin vaatima tila -> monimutkaisempi ns. retrofocusrakenne. Pokkareissa objektiivin taaimmaiset linssit voivat sijaita vaikka aivan kiinni kennossa, vrt. mittaetsinkamerat, joihin on tunnetusti ollut paljon helpompaa = halvempaa rakentaa laajakulmaobjektiiveja.

> Olisiko näiden järjestelmäkameroiden objektiivien hinnoissa sitten ilmaa?

No ihan varmasti on - etenkin ei-kittizoomitason objektiiveissa. Perus/aloittelijatason vehkeissä kilpailu on kovaa - ensimmäistä kameraansa valitseva kun voi ihan yhtä hyvin ottaakin merkin A sijaan merkin B tai jopa C. Kun ensimmäinen kamera on ostettu, kynnys "väärän" merkin valintaan on jo huomattavasti suurempi, joten siitä kittizoomin tilalle / rinnalle myytävästä voidaan jo pyytää vähän suolaisempi hinta .... ja kun objektiiveja on jo kertynyt muutama, on kynnys vaihtoon jälleen kerran suurempi ja siitä 70-20072,8 unelmatötteröstä (tai mikä se nyt ikinä lieneekään) voi taas vähän edellistäkin suolaisemman hinnan. Toki ns. kolmannet valmistajat (Sigma, Tamron ja Tokina) heittelevät hieman kapuloita rattaisiin, mutta sattuneesta syystä ei näilläkään ole suuremmin hinkua polkumyyntiin.

Muutama vuosi sitten vallalla olleet, pokkareita edistyneemmät, ns. prosumerit ovatkin kadonneet lähes tyysti, koska a) ne söivät markkinoita paremmilta lypsylehmiltä (järkkärit *lisävarusteineen*) eivätkä silti b) mahdollistaneet samanlaista asiakkaan koukuttamista - kompaktikameran päälle on paha myydä kahdella tonnilla sikahintaisia lisävarusteita eikä mikään estä kompaktikameran ostanutta hankkimasta seuraavaa kameraansa kilpailevalta valmistajalta.

Kaikissa kameroissa pitäisi olla sama liitäntä ja kaikkiin kameroihin pitäisi sopia kaikki objektiivit. Vähän samalla tavalla kuin CD-levy toimii kaikissa soittimissa, niin objektiivien pitäisi sopia jokaiseen kameraan. Niin kilpailu olisi parempi ja hinnat halvempia.

Se on monitahoinen juttu ja perusasia on se, että lasit ovat tehty eri kuvakokoihin. Jos on suuren palkkikameran lasi ja peruspokkarin lasi onhan siinä suuri ero piirtoympyrässä. 18X24cm laakafilmille F2,8 lasi voi olla melkoinen reikä verrattuna 1/2.5" = 7.182 X 5.760 mm.

Toki tästä voisi näppärä amatööri päätellä että kamerat ovatkin liian isoja, koska tulee edulliseksi valmistaa lasi 7,2X5,7mm kennolle. Jos ajatellaan asiaa insinöörin logiikalla 7,2X5,7mm kennolle tehty lasi vaatii erittäin suurta mittatarkkuutta ja unohtamatta materiaalien lämpöliikkumista sekä tiheyttä, joten superlasin teko mikrokokoon tuskin kunnolla onnistuu. Pienessäkin kennokoossa on hyviä ja huonoja laseja, kuten järkkäreissä, toki ongelmatkin ovat suurempia.

Valovoima ei ole mikään itseisarvo toki silläkin on merkityksensä. Filmiaikaan F1.2~1.8 oli tavallisen normaalilasin valovoima ja saahan niitä käyttää myös digirungoissa ja ne vasta hintaansa nähden hyviä ovatkin, muistaen vain croppikertoimen kuvakulmamuutoksen. 100€ Canonin 50/1.8 pesee kaikki zoomit 10:0 ja on valoisa kiva 80mm yleislasi. Zoomit vallankin ovat kompromisseja, varsinkin laaja kuvakulma ja suuri valovoima ovat melkein toisena poissulkevia yhtälöitä. Summa summarum, digijärkkäreiden lasit ovat voimakkaassa kehitysvaiheessa ja kaikilla kamera- ja lasimerkeillä on muutamia todella hyviä kennoille tehtyjä laseja ja lisää tulee jatkuvasti.

kilpailu... kirjoitti:

Kaikissa kameroissa pitäisi olla sama liitäntä ja kaikkiin kameroihin pitäisi sopia kaikki objektiivit. Vähän samalla tavalla kuin CD-levy toimii kaikissa soittimissa, niin objektiivien pitäisi sopia jokaiseen kameraan. Niin kilpailu olisi parempi ja hinnat halvempia.

Olisi hienoa jos autoissakin kävisi kaikki osat keskenään toisiinsa.

stanan standardit kirjoitti:

Olisi hienoa jos autoissakin kävisi kaikki osat keskenään toisiinsa.

Jos auto olisi järjestelmäkamera, niin Mersun voisi tankata vain Mersun huoltoasemalla, koska siihen kävisi vain Mersun bensiini. Ja Audi vain Audin huoltoasemalla, koska siihenkin kävisi vain Audin oma polttoaine. Ja Ladan voisi tankata vain kahdella huoltoasemalla Siperiassa, mutta onneksi näin ei ole.

Pikkusen on eroa auton varaosilla ja objektiiveilla. Enhän vaadi että Nikoni kameran piirilevy pitäisi sopia Olympukseen ja toisinpäin. Sen sijan objektiivissa ei ole mitään sellaista miksi ei voisi olla standardia.

YrjöJurri kirjoitti:

Se on monitahoinen juttu ja perusasia on se, että lasit ovat tehty eri kuvakokoihin. Jos on suuren palkkikameran lasi ja peruspokkarin lasi onhan siinä suuri ero piirtoympyrässä. 18X24cm laakafilmille F2,8 lasi voi olla melkoinen reikä verrattuna 1/2.5" = 7.182 X 5.760 mm.

Toki tästä voisi näppärä amatööri päätellä että kamerat ovatkin liian isoja, koska tulee edulliseksi valmistaa lasi 7,2X5,7mm kennolle. Jos ajatellaan asiaa insinöörin logiikalla 7,2X5,7mm kennolle tehty lasi vaatii erittäin suurta mittatarkkuutta ja unohtamatta materiaalien lämpöliikkumista sekä tiheyttä, joten superlasin teko mikrokokoon tuskin kunnolla onnistuu. Pienessäkin kennokoossa on hyviä ja huonoja laseja, kuten järkkäreissä, toki ongelmatkin ovat suurempia.

Valovoima ei ole mikään itseisarvo toki silläkin on merkityksensä. Filmiaikaan F1.2~1.8 oli tavallisen normaalilasin valovoima ja saahan niitä käyttää myös digirungoissa ja ne vasta hintaansa nähden hyviä ovatkin, muistaen vain croppikertoimen kuvakulmamuutoksen. 100€ Canonin 50/1.8 pesee kaikki zoomit 10:0 ja on valoisa kiva 80mm yleislasi. Zoomit vallankin ovat kompromisseja, varsinkin laaja kuvakulma ja suuri valovoima ovat melkein toisena poissulkevia yhtälöitä. Summa summarum, digijärkkäreiden lasit ovat voimakkaassa kehitysvaiheessa ja kaikilla kamera- ja lasimerkeillä on muutamia todella hyviä kennoille tehtyjä laseja ja lisää tulee jatkuvasti.

Miten venytät 50mm:n objektiivin 80 milliseksi digijärkkärissä. Melkoinen saavutus.

Mielestäni olisi parempi opetella ja opettaa muitakin ymmärtämään suoraan polttovälin vaikutus kuvakulmaan erilaisissa kameroissa ilman kroppikertoimen käyttämistä. Yhä useampi kuvaaja ostaa ensimmäiseksi "isoksi" kameraksi digijärkkärin ilman kinofilmikamerakokemusta ja silloin kroppikertoimesta puhuminen sotkee asioita entisestään. Vai pitäisikö eurotkin aina vääntää takaisin markoiksi että ihmiset ymmärtäisivät mistä puhutaan?

lisää kirjoitti:

Miten venytät 50mm:n objektiivin 80 milliseksi digijärkkärissä. Melkoinen saavutus.

Mielestäni olisi parempi opetella ja opettaa muitakin ymmärtämään suoraan polttovälin vaikutus kuvakulmaan erilaisissa kameroissa ilman kroppikertoimen käyttämistä. Yhä useampi kuvaaja ostaa ensimmäiseksi "isoksi" kameraksi digijärkkärin ilman kinofilmikamerakokemusta ja silloin kroppikertoimesta puhuminen sotkee asioita entisestään. Vai pitäisikö eurotkin aina vääntää takaisin markoiksi että ihmiset ymmärtäisivät mistä puhutaan?

>Miten venytät 50mm:n objektiivin 80 milliseksi digijärkkärissä.

80/50= 1,6 Eli kyseessä on todennäköisesti Canon kamera, missä kerroin on yleensä 1,6. Nikonilla se on 1,5 ja Olympuksella 2.0

>Mielestäni olisi parempi opetella ja opettaa muitakin ymmärtämään suoraan polttovälin vaikutus kuvakulmaan erilaisissa kameroissa ilman kroppikertoimen käyttämistä.

Miten sen voi ymmärtää suoran, kun se riippuu kamerasta?
80mm Nikonin digijärkärissä on aivan eri kulma kuin 80mm Olympuksessa.

Juuri sitä varteen on tärkeätä ymmärtää kroppikertoimet ja vastaavuus kinofilmikamerassa.

Ilman samaa "yksikköä" on turhaa puhua milleistä, sama juttu jos toisella on tilillä 100 euroa ja toisella 110 ruplaa, ja verrata nämä summan ilman "kurssia" on älytöntä.

kuin toisin.. kirjoitti:

>Miten venytät 50mm:n objektiivin 80 milliseksi digijärkkärissä.

80/50= 1,6 Eli kyseessä on todennäköisesti Canon kamera, missä kerroin on yleensä 1,6. Nikonilla se on 1,5 ja Olympuksella 2.0

>Mielestäni olisi parempi opetella ja opettaa muitakin ymmärtämään suoraan polttovälin vaikutus kuvakulmaan erilaisissa kameroissa ilman kroppikertoimen käyttämistä.

Miten sen voi ymmärtää suoran, kun se riippuu kamerasta?
80mm Nikonin digijärkärissä on aivan eri kulma kuin 80mm Olympuksessa.

Juuri sitä varteen on tärkeätä ymmärtää kroppikertoimet ja vastaavuus kinofilmikamerassa.

Ilman samaa "yksikköä" on turhaa puhua milleistä, sama juttu jos toisella on tilillä 100 euroa ja toisella 110 ruplaa, ja verrata nämä summan ilman "kurssia" on älytöntä.

Poikkeuksena EOS-1D Mark III jossa kroppikerroin 1,3 eli 50mm=65mm.

YrjöJurri kirjoitti:

Se on monitahoinen juttu ja perusasia on se, että lasit ovat tehty eri kuvakokoihin. Jos on suuren palkkikameran lasi ja peruspokkarin lasi onhan siinä suuri ero piirtoympyrässä. 18X24cm laakafilmille F2,8 lasi voi olla melkoinen reikä verrattuna 1/2.5" = 7.182 X 5.760 mm.

Toki tästä voisi näppärä amatööri päätellä että kamerat ovatkin liian isoja, koska tulee edulliseksi valmistaa lasi 7,2X5,7mm kennolle. Jos ajatellaan asiaa insinöörin logiikalla 7,2X5,7mm kennolle tehty lasi vaatii erittäin suurta mittatarkkuutta ja unohtamatta materiaalien lämpöliikkumista sekä tiheyttä, joten superlasin teko mikrokokoon tuskin kunnolla onnistuu. Pienessäkin kennokoossa on hyviä ja huonoja laseja, kuten järkkäreissä, toki ongelmatkin ovat suurempia.

Valovoima ei ole mikään itseisarvo toki silläkin on merkityksensä. Filmiaikaan F1.2~1.8 oli tavallisen normaalilasin valovoima ja saahan niitä käyttää myös digirungoissa ja ne vasta hintaansa nähden hyviä ovatkin, muistaen vain croppikertoimen kuvakulmamuutoksen. 100€ Canonin 50/1.8 pesee kaikki zoomit 10:0 ja on valoisa kiva 80mm yleislasi. Zoomit vallankin ovat kompromisseja, varsinkin laaja kuvakulma ja suuri valovoima ovat melkein toisena poissulkevia yhtälöitä. Summa summarum, digijärkkäreiden lasit ovat voimakkaassa kehitysvaiheessa ja kaikilla kamera- ja lasimerkeillä on muutamia todella hyviä kennoille tehtyjä laseja ja lisää tulee jatkuvasti.

> Toki tästä voisi näppärä amatööri päätellä että kamerat ovatkin liian isoja, koska tulee edulliseksi valmistaa lasi 7,2X5,7mm kennolle.

Kyllä ihan reaalimaailmassakin näyttää olevan aika vahva korrelaatio objektiivin koon/painon ja hinnan välillä.

> Jos ajatellaan asiaa insinöörin logiikalla 7,2X5,7mm kennolle tehty lasi vaatii erittäin suurta mittatarkkuutta

Miten sen nyt ottaa. Absoluuttisesti vaaditaan suurempaa tarkkuutta, suhteellisesti ei. Hyvinpä näkyy käytännössä homma sujuneen, sen verran korkeita resoluutio/piirtokykylukemia kompakteille on mitattu, ettei niiden objektiiveissa kovin isoja mittavirheitä voi olla.

Käytännössä isommat virheet tuntuvat olleen valmiiden komponenttikokonaisuuksien yhteensovittamisessa, esim. kenno osittain piirtoympyrän ulkopuolella tai vinossa tarkennustasoon nähden. Pienet kennot edellyttävät näissäkin asioissa millimetrin murto-osien tarkkuutta.

> ja unohtamatta materiaalien lämpöliikkumista sekä

Mikähän tässä on pointtina? Tottakai lämpölaajenemisen aihettamat liikkeet ovat kookkaassa objektiivissa suurempia kuin pienessä, mutta suhteelliset muutokset ovat molemmissa yhtä suuret -> ei eroa.

> tiheyttä.

Lasin tiheyttä tai linssien mittasuhteita ei tarvitse muuttaa mihinkään, jos kameralle (lue: filmi/kennokoolle) A suunnitellusta objektiivista halutaankin tehdä kameralle B sovitettu versio. Toki polttoväli muuttuu, mutta sehän on vain hyvä juttu, koska esim. palkin 70 millinen ei olisi 7,2*5,7 mm kennon kanssa enää kovinkaan laajakulmainen...

> joten superlasin teko mikrokokoon tuskin kunnolla onnistuu.

Pikemminkin ongelma on päinvastainen. Isolle filmi/kennokoolle ei kannata tehdä valovoimaisia tele- tai superzoomeja, koska niistä tulisi aivan liian painavia muutoin kuin trukilla siirreltäväksi. Esim. tyypilliseen 18-200/3,5-6,3 zoomiin 1 aukko lisää valovoimaa -> suodinkierteen läpimitta kasvaisi sqrt(2) eli 1,41 -kertaiseksi (= liki 100 mm suodinkierre) ja paino sqrt(2)^3 = 2,8 kertaiseksi. Todennäköisesti objektiivin rakennetta pitäisi muuttaa muutenkin, koska paksummat linssit ottaisivat toisiinsa kiinni -> lisää kokoa, painoa ja hintaa.

> Canonin 50/1.8 pesee kaikki zoomit 10:0 ja on valoisa kiva 80mm yleislasi. Zoomit vallankin ovat kompromisseja, varsinkin laaja kuvakulma ja suuri valovoima ovat melkein toisena poissulkevia yhtälöitä.

Järkkärissä 50 millinen onkin oikeastaan ainoa kompromissiton lasi, koska siinä ei tarvita mitään erityiskikkailuja, mikä mahdollistaa hyvän valovoiman ja piirron sekä halvan hinnan samassa paketissa. Lyhyempien polttovälien kanssa pitää kikkailla, jotta peilille saadaan jäämään tilaa ja pidemmätkin puristetaan mielellään fyysiseltä pituudeltaan polttoväliään lyhyemmäksi. Zoomeissa taasen pitää suunnittelussa ottaa huomioon linssiryhmien liikuttelun vaatima tila, mikä tuottaa etenkin laajakulmazoomeissa tuskaa. Laajakulmazoomi onkin käytännössä pieni telezoomi laajakulmalisäke kiinteästi yhteen naitettuna. Näin monimutkaisten viritysten seurauksena niin objektiivin koko kuin hintakin kasvavat mahdottomiksi, mikäli halutaan hyvä valovoima paljon 50 millistä lyhyempään tai pitempään objektiiviin.

standardistik kirjoitti:

Jos auto olisi järjestelmäkamera, niin Mersun voisi tankata vain Mersun huoltoasemalla, koska siihen kävisi vain Mersun bensiini. Ja Audi vain Audin huoltoasemalla, koska siihenkin kävisi vain Audin oma polttoaine. Ja Ladan voisi tankata vain kahdella huoltoasemalla Siperiassa, mutta onneksi näin ei ole.

Pikkusen on eroa auton varaosilla ja objektiiveilla. Enhän vaadi että Nikoni kameran piirilevy pitäisi sopia Olympukseen ja toisinpäin. Sen sijan objektiivissa ei ole mitään sellaista miksi ei voisi olla standardia.

Se kameroiden bensa on muistikortti. Siinä nyt on kohtuullisen hyvä yhteensopåivuus, joskin CF ja SD kortit eivät käy ristiin (Diesel, bensa).

Kyllä nuo muut härpäkkeet hyvinkin vastaavat auton varaosia. Sigmat käy kaikkiin ;-)