Arkena menoa riittää, on opiskelua/töitä/harrastuksia/parin kaverin tapailua arkisissa merkeissä ja muita arjen iloja. Mutta mitä tapahtuu kun tulee viikonloppu taikka juhlapäivä? Kalenteri pysyy niinä päivinä kiitettävästi tyhjänä. Vaput, juhannukset, uudetvuodet, perjantait ja lauantait pitäisi olla hauskinta aikaa, mutta minulla ei ole sitten MITÄÄN tekemistä. Kaikki tutut luiskahtavat aina muille teille silloin, vaikka oltaisiinkin kevyesti suunniteltu jotain. Sitten kun vielä kyselevät innoissaan että mitäs minä tein viikonloppuna ja mitäs minä juhannuksena teen niin mitäpä tuohon sanoisi? MITÄ SITÄ VOI TEHDÄ KUN EI MINNEKÄÄN SOVI MUKAAN? Haluaisivat kyllä että minulla olisi seuraa etteivät joudu säälimään, mutta omaan porukkaansa he eivät minua pahemmin kaipaa.
Arki on kivaa mutta
ei lomat....
4815
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Usein pyydän tapaamista viikonlopulle, tai voisinko viettää heidän kanssaan juhlapäivän. Mutta ei se koskaan syystä tai toisesta onnistu. Entäpä jos minä, kiireisen arkeni keskellä joustaen, lopettaisin heidän tapailunsa? Silloin emme näkisi koskaan:D Mutta toisaalta, sitten joutuisin olemaan yksin KOKONAAN...ei sekään kivaa ole. Uusia ystäviä voisi hankkia, mutta ei sekään tuosta vaan onnistu.
Millainen sitten olet ihmisenä, kun kaverit noin yrittää välttää sitä sun seuraa?
Joskus olen hiljainen ja ujo, ja teen pienistä asioista turhan isoja ongelmia.
Joskus taas hyväitsetuntoinen, seurallinen, puhelias ja mukava, mikään pälpättäjä en kuitenkaan koskaan.
Eikä kaverit nyt yritä hirveästi vältellä..kai..
Olisin kirjoittanut tuon viestin. Kesälomakin on ollut vaan yhtä suurta lusmuamista kotona.