Eli kolmas päivä ahmimatta ja oksentamatta. Tekee todella tiukkaa!!!
Viittä vaille, että en ole sortunut.
Äsken söin salaattia ison lautasellisen ja aloin ahmimaan Turkin pippureita päälle. Mietin jo mitä syön seuraavaksi. Sitten eksyin tälle palstalle ja sain lopetettua ahmimisen.
Nyt menen keittään teetä ison kupillisen ja sen jälkeen keksin aivan jotain muuta menoa/ tekemistä.
Onnea teille muillekin lopettaville! Helppoa se ei ole, mutta selvitä ilmeisesti voi.
Viittä vaille, että en ole sortunut.
Äsken söin salaattia ison lautasellisen ja aloin ahmimaan Turkin pippureita päälle. Mietin jo mitä syön seuraavaksi. Sitten eksyin tälle palstalle ja sain lopetettua ahmimisen.
Nyt menen keittään teetä ison kupillisen ja sen jälkeen keksin aivan jotain muuta menoa/ tekemistä.
Onnea teille muillekin lopettaville! Helppoa se ei ole, mutta selvitä ilmeisesti voi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Todella upeata, että jo kolmas päivä menossa. Eikö kolme ensimmäistä päivää ole kaikkein vaikeimmat.
Itse en selvinnyt ekasta päivästä, mutta huomenna uusi yritys. Sorruin illalla todella myöhään ahmimaan kaurahiutaleita ja sokeria sekä leipää.
kamalimpia..silloin en voi hillitä itseäni. ärsyttää. ja toinen on äidin luona käynti, siellä en voi laittaa mitään suuhuni koska sitten se on menoa..nytkin lainasin äidin autoa että pääsin nopeasti kotiin tyhjentämän itseni..sanoin että kiire siivoamaan. Huomenna en aijo oksentaa, enkä ahmia. Mutta illaksi kaipaisi aina jotain seuraa, että tämä neiti osaisi olla ihmisiksi. Uskon että meitä on monia.
Niin se toivon mukaan taitaa olla, että 3 ensimmäistä päivää ovat pahimmat.
Olin eilen pari kertaa todella lähellä sortua.
Vielä aamulla ensimmäinen ajatus puoliunessa ollessa oli, että nyt ahmiin kaikki kaapista löytyvä pois. Sitten kun aloin ajattelemaan tarkemmin, niin päätin, että EN, EN ja EN.
Aivan, illat ovat kyllä pahimpia. Kun on väsynyt, eikä jaksais muutakaan, niin olisi ihana rentoutua leipäpinon, ison suklaakarkkipussin jne.. kanssa.
Kyllä te toisetkin onnistutte!
Helpointa (helpointa? ei se kyllä helppoa ole) on ehkä lopettaa silloin, kun joutuu olemaan illat poissa kotoa, ylhäisestä yksinäisyydestä. Esim. töissä.
Toinen paha on kyllä todella sukulaisten luona käyminen. Minulla vaikeinta on käydä tädin ja mummon luona. Kummatkin ovat himoleipureita ja kovia tuputtamaan. Eivätkä tykkää yhtään, jos kieltäytyy. Syömisen jälkeen tulee aina kova kiire kotia syömään lisää ja oksentaan.
Enpä ole nyt 3:n päivän aikana vieraillut kummankaan luona...
Onnea sulle! Hyvä, et yks meistä pystyy tollaseen ^---^