Löytyykös täältä ihmisiä, joille on tehty Nissenin fundoplikaatio refluksitaudin takia?
Itselläni on ollut kohta vuoden närästystä. Manometriä, Ph-arvomittaukset ja tähystykset on tehty huolella yksityisellä puolella. Vaikuttaa kuulemma hyvin "tavanomaiselta refluksitaudilta", eli vatsan portti on löysä, joka aiheuttaa jatkuvaa närästystä ja röyhtäilyä. Haponsalpaajat (Nexium ja Somac) auttavat aina välillä, välillä eivät. Elämäntavoilla ei tunnu olevan mitään merkitystä, esim. alkoholi ei pahenna närästystä, kuten ei tietääkseni mitkään tietyt ruoatkaan.
Tällä hetkellä suunnitelma on, että yritetään pärjäillä lääkityksellä mahdollisimman pitkään, joskus refluksitaudin voi kuulemma saada aika hyvin kuriin oikealla ruokavaliolla jne. Jos oireet eivät helpotu ajan mittaan tai pahenevat niin sitten kuulemma paras vaihtoehto on Nissenin fundoplikaatio. Nyt siis pitäisi mietiskellä tuota leikkausta, ja haluaako sellaisen ja missä vaiheessa. Se on kuulemma potilaan oma päätös, jonka potilas tekee yhdessä kirurgin kanssa tiedostaen riskit jne.
Siksipä kyselen, jos joku voisi kertoa asiasta.
Voiko kukaan kertoa, miten elämä on mennyt leikkauksen jälkeen? Muuttaako se elämää (olettaen, että leikkaus onnistuu oletetulla tavalla)? Onnistuuko urheilu (itse nostelen puntteja ja pelaan sählyä ja sulkkista)? Voiko ruoasta ja juomista nauttia kuten ennenkin?
Mikä tahansa tieto olisi tervetullutta, jotta osaan tehdä asiassa oikean päätöksen. Eli rajoittaako Nissenin fundoplikaatio elämää jotenkin?
Kiitos vastauksista - jos sellaisia tulee ;)
Hyvää kesää kaikille!
Nissenin fundoplikaatio - elämä sen jälkeen?
26
11613
Vastaukset
- reflux-taudista
syön aina välillä esim. Nexium kuurin, joka auttaa hetkisekis. Minulle ei ole tehty leikkausta, koska en halua sitä.
Ystävälleni on tehty ja hän on sanonut, ettei pysty syömään kuin vähän kerrallaan (mikä sinäänsä ei ole paha asia kenelekään), ei voi oksenataa tai röyhtäillä, joten ilma tulee alakautta. Itse ammattini puolesta tiedän miten toimenpide tehdään. Näiden kokemusten valossa en ole halunnut leikausta. Mutta välillä se toki käy mielessä, koska närästys muine oireineen ei ole kivaa. Ruoista huomaan mm. suklaa ja kahvi löysyttävät perinteisesti sulkijalihasta. Itse kästin myös palantunteesta.
Jos näin jotenkin pärjäilen ja joka päiväinen elämä ei muutu täysin helvetiksi niin aion näin pärjätäkin. - yks tautinen
Valitettavasti en ole kuullut yhtään tarinaa, että leikkaus olisi onnistunut. (Totta sekin, että helpommin ihmiset puhuvat, jos epäonnistunut.) Itse en leikkaukseen ole uskaltanut lähteä.
Tällä hetkellä pärjään hyvin estolääkityksellä ja ruokavaliolla. Estolääkityksenä käytän lansoprazol ratiopharmia 15 mg ja jos tilanne huononee 30 mg.
Onnea sulle, mitä sitten päätätkin.- leikattu myös
juuri oli tehty tutkimus jossa 85% on tyytyväisiä
leikkaukseen (Turun Sanomat) ennenkuin itse
menin leikkaukseen kuulin ystäväpiiristänikin
hyviä tuloksia.Nielemisongelmia voi tulla mutta
on ne refluksikivutkin kamalia.
Yleensähän vain epäonnistumiset kerrotaan joten ei
kannata yleistää kun ei ole kokonaisuudesta tietoa. - tarkistaa
leikattu myös kirjoitti:
juuri oli tehty tutkimus jossa 85% on tyytyväisiä
leikkaukseen (Turun Sanomat) ennenkuin itse
menin leikkaukseen kuulin ystäväpiiristänikin
hyviä tuloksia.Nielemisongelmia voi tulla mutta
on ne refluksikivutkin kamalia.
Yleensähän vain epäonnistumiset kerrotaan joten ei
kannata yleistää kun ei ole kokonaisuudesta tietoa.mikä otanta tutkimuksessa on ollut, lehdet nyt kirjoittavat asiat niin kuin haluavat ne kirjoitettavan. Yhden sairaanhoitopiirit hyvät tulokset eivät vielä kerro koko totuutta tai se jos vuoden aikana leikatuista 85% on ollut tyytyväisiä.
- Sir Galahad
tarkistaa kirjoitti:
mikä otanta tutkimuksessa on ollut, lehdet nyt kirjoittavat asiat niin kuin haluavat ne kirjoitettavan. Yhden sairaanhoitopiirit hyvät tulokset eivät vielä kerro koko totuutta tai se jos vuoden aikana leikatuista 85% on ollut tyytyväisiä.
Itsekin olen kuullut aika ristiriitaista tietoa potilaiden tyytyväisyydestä leikkauksen jälkeen.
Monet näillä keskustelupalstoilla valittavat monenlaisista vaivoista, kun taas tyytyväisiä potilaita on täällä aika harvassa. Lääkärini ja kaikki kirjalliset lähteet viittaavat, että n. 75-90 % (riippuen lähteestä) potilaista sanoo leikkauksen olleen "hyvä juttu". Toisin sanoen, jos viestiini vastaisi 10 leikattua ihmistä, vain 1-3 ihmistä valittaisi tilan huononneen tai pysyneen samana, kun taas loput olisivat enemmän tai vähemmän tyytyväisiä lopputulokseen.
Siksi olen samaa mieltä siitä, että näiden keskustelupalstojen prosenttilukuihin ei kannata todellakaan uskoa. Ei mihinkään yksittäiseen lukuun näissä asioissa kannata uskoa, mutta jos edes muutamiin lähteisiin perehtyy, niin tyytyväisyys em. leikkauksen onnistumiseen on tosiaan se n. 75-90 prosenttia.
Tiesin sen, että täällä kysymykseeni vastaa suurimmaksi osaksi jokseenkin tyytymättömät ihmiset. Se on ihan OK, sillä on hyvä tietää noista negatiivisista asioista, joita leikkaus saattaa tuoda tullessaan. Arvostan siis vastauksia suuresti, olivat sitten negatiivisia tai positiivisia kokemuksia. Olisi ollut tietenkin ilahduttavaa kuulla jonkun sanovan jotain oikein positiivista ja rauhoittavaa, mutta tällaista tämä on.
Itselleni yksi tärkeimmistä asioista on se, voinko jatkaa urheilua. Urheilu on aika suuri osa elämääni, ja siitä luopuminen olisi kova hinta maksaa, melkein mistä tahansa. Onneksi en ole kuullut vielä keneltäkään, että tämä leikkaus invalidisoisi ketään.
Kiitos vastauksista kaikille, ja toivon kaikille -niin leikatuille kuin muillekin - oikein hyvää kesää ja hyvää vointia.
Vastauksia saa tulla edelleenkin, aion kurkistella tänne joka päivä... - Nimetön
Sir Galahad kirjoitti:
Itsekin olen kuullut aika ristiriitaista tietoa potilaiden tyytyväisyydestä leikkauksen jälkeen.
Monet näillä keskustelupalstoilla valittavat monenlaisista vaivoista, kun taas tyytyväisiä potilaita on täällä aika harvassa. Lääkärini ja kaikki kirjalliset lähteet viittaavat, että n. 75-90 % (riippuen lähteestä) potilaista sanoo leikkauksen olleen "hyvä juttu". Toisin sanoen, jos viestiini vastaisi 10 leikattua ihmistä, vain 1-3 ihmistä valittaisi tilan huononneen tai pysyneen samana, kun taas loput olisivat enemmän tai vähemmän tyytyväisiä lopputulokseen.
Siksi olen samaa mieltä siitä, että näiden keskustelupalstojen prosenttilukuihin ei kannata todellakaan uskoa. Ei mihinkään yksittäiseen lukuun näissä asioissa kannata uskoa, mutta jos edes muutamiin lähteisiin perehtyy, niin tyytyväisyys em. leikkauksen onnistumiseen on tosiaan se n. 75-90 prosenttia.
Tiesin sen, että täällä kysymykseeni vastaa suurimmaksi osaksi jokseenkin tyytymättömät ihmiset. Se on ihan OK, sillä on hyvä tietää noista negatiivisista asioista, joita leikkaus saattaa tuoda tullessaan. Arvostan siis vastauksia suuresti, olivat sitten negatiivisia tai positiivisia kokemuksia. Olisi ollut tietenkin ilahduttavaa kuulla jonkun sanovan jotain oikein positiivista ja rauhoittavaa, mutta tällaista tämä on.
Itselleni yksi tärkeimmistä asioista on se, voinko jatkaa urheilua. Urheilu on aika suuri osa elämääni, ja siitä luopuminen olisi kova hinta maksaa, melkein mistä tahansa. Onneksi en ole kuullut vielä keneltäkään, että tämä leikkaus invalidisoisi ketään.
Kiitos vastauksista kaikille, ja toivon kaikille -niin leikatuille kuin muillekin - oikein hyvää kesää ja hyvää vointia.
Vastauksia saa tulla edelleenkin, aion kurkistella tänne joka päivä...Huomasin keskustelun aiheesta, joten oheisena kokemukseni. Minulle ko. leikkaus tehtiin muutama vuosi sitten. Päädyimme lääkärin kanssa leikkaukseen, koska lääkehoidosta huolimatta minulla oli edelleen kroonista (lievää) ruokatorven tulehdusta ja jouduin välttelemään tiettyjä ruoka-aineksia ja juomia. Leikkaus tehtiin nukutuksessa pienten viiltojen kautta ja sen teki hyvin kokenut lääkäri. Leikkauksen jälkeiset päivät olivat aika kivuliaita ja kipuja pahensi 1-2 päivää kestänyt hikkareaktio. Sain aika paljon kipulääkitystä, josta johtuen tuli ongelmia virtsaamisen kanssa. No, katetroimisen myötä sitten sain heti munuaisaltaan tulehduksen, johon voimakkaat antibioottikuurit. Toipuminen pitkittyi ja leikkauksen jälkeiset 1-2 kk närästys jatkui edelleen. Aloitin uudestaan haponsalpaajalääkityksen, mutta kun aikaa myöten närästysoireet katosivat niin pääsin niistä sitten eroon. Leikkauksen jälkeen aluksi syöminen oli vaikeaa ja laihduinkin 7-8 kiloa, vaikka olin jo ennestään hoikka. Myös nielu oli hyvin arka ja jossain määrin sitä kesti vielä hyvin pitkään tämän jälkeenkin. Minun mansetti on toiminut kuitenkin hyvin. Alkuvaikeuksien jälkeen olen voinut syödä ja juoda kaikkea, tosin kuivan ruoan yhteydessä pitää aina muistaa juoda, koska muuten ruoka kulkee hitaasti ruokatorvesta vatsalaukkuun. Pystyn röyhtäilemään normaalisti, eikä ilma kerry vatsaani mitenkään erityisesti. Harrastan edelleenkin aktiivisesti kuntoliikuntaa, sauvakävellen, juosten ja hiihtäen. En usko, että toimenpiteestä on mitään haittaa liikkumiseen, nyt vain on helpompi liikkua kun ei närästä.
- Sir Galahad
Nimetön kirjoitti:
Huomasin keskustelun aiheesta, joten oheisena kokemukseni. Minulle ko. leikkaus tehtiin muutama vuosi sitten. Päädyimme lääkärin kanssa leikkaukseen, koska lääkehoidosta huolimatta minulla oli edelleen kroonista (lievää) ruokatorven tulehdusta ja jouduin välttelemään tiettyjä ruoka-aineksia ja juomia. Leikkaus tehtiin nukutuksessa pienten viiltojen kautta ja sen teki hyvin kokenut lääkäri. Leikkauksen jälkeiset päivät olivat aika kivuliaita ja kipuja pahensi 1-2 päivää kestänyt hikkareaktio. Sain aika paljon kipulääkitystä, josta johtuen tuli ongelmia virtsaamisen kanssa. No, katetroimisen myötä sitten sain heti munuaisaltaan tulehduksen, johon voimakkaat antibioottikuurit. Toipuminen pitkittyi ja leikkauksen jälkeiset 1-2 kk närästys jatkui edelleen. Aloitin uudestaan haponsalpaajalääkityksen, mutta kun aikaa myöten närästysoireet katosivat niin pääsin niistä sitten eroon. Leikkauksen jälkeen aluksi syöminen oli vaikeaa ja laihduinkin 7-8 kiloa, vaikka olin jo ennestään hoikka. Myös nielu oli hyvin arka ja jossain määrin sitä kesti vielä hyvin pitkään tämän jälkeenkin. Minun mansetti on toiminut kuitenkin hyvin. Alkuvaikeuksien jälkeen olen voinut syödä ja juoda kaikkea, tosin kuivan ruoan yhteydessä pitää aina muistaa juoda, koska muuten ruoka kulkee hitaasti ruokatorvesta vatsalaukkuun. Pystyn röyhtäilemään normaalisti, eikä ilma kerry vatsaani mitenkään erityisesti. Harrastan edelleenkin aktiivisesti kuntoliikuntaa, sauvakävellen, juosten ja hiihtäen. En usko, että toimenpiteestä on mitään haittaa liikkumiseen, nyt vain on helpompi liikkua kun ei närästä.
Kiitos viestistä Nimettömälle. Mukava kuulla, että alkuvaikeuksien jälkeen on kaikki mennyt hyvin. Hyvää jatkoa ja tsemppiä sulle.
- Anonyymi
Sir Galahad kirjoitti:
Itsekin olen kuullut aika ristiriitaista tietoa potilaiden tyytyväisyydestä leikkauksen jälkeen.
Monet näillä keskustelupalstoilla valittavat monenlaisista vaivoista, kun taas tyytyväisiä potilaita on täällä aika harvassa. Lääkärini ja kaikki kirjalliset lähteet viittaavat, että n. 75-90 % (riippuen lähteestä) potilaista sanoo leikkauksen olleen "hyvä juttu". Toisin sanoen, jos viestiini vastaisi 10 leikattua ihmistä, vain 1-3 ihmistä valittaisi tilan huononneen tai pysyneen samana, kun taas loput olisivat enemmän tai vähemmän tyytyväisiä lopputulokseen.
Siksi olen samaa mieltä siitä, että näiden keskustelupalstojen prosenttilukuihin ei kannata todellakaan uskoa. Ei mihinkään yksittäiseen lukuun näissä asioissa kannata uskoa, mutta jos edes muutamiin lähteisiin perehtyy, niin tyytyväisyys em. leikkauksen onnistumiseen on tosiaan se n. 75-90 prosenttia.
Tiesin sen, että täällä kysymykseeni vastaa suurimmaksi osaksi jokseenkin tyytymättömät ihmiset. Se on ihan OK, sillä on hyvä tietää noista negatiivisista asioista, joita leikkaus saattaa tuoda tullessaan. Arvostan siis vastauksia suuresti, olivat sitten negatiivisia tai positiivisia kokemuksia. Olisi ollut tietenkin ilahduttavaa kuulla jonkun sanovan jotain oikein positiivista ja rauhoittavaa, mutta tällaista tämä on.
Itselleni yksi tärkeimmistä asioista on se, voinko jatkaa urheilua. Urheilu on aika suuri osa elämääni, ja siitä luopuminen olisi kova hinta maksaa, melkein mistä tahansa. Onneksi en ole kuullut vielä keneltäkään, että tämä leikkaus invalidisoisi ketään.
Kiitos vastauksista kaikille, ja toivon kaikille -niin leikatuille kuin muillekin - oikein hyvää kesää ja hyvää vointia.
Vastauksia saa tulla edelleenkin, aion kurkistella tänne joka päivä...Minulle on tehty Nissen fundoplikaatio leikkaus vuonna 2018, pari vuotta meni hyvin kunnes "lasahti". Korjausleikkaus tehtiin kiireellisesti, mutta ei vastaa tuota ekaa, vieläkin närästää, joudun ottamaan nexiumia 😌 Mutta ei se turha leikkaus ollut, vähän helpotti.Paha rakennevika jos on niin kannattaa korjauttaa (löysä portti ja palleatyrä). Pitää löytää lääkäri joka suosii leikkausta,kaikki ei sitä tee 😙
- Anonyymi
Nimetön kirjoitti:
Huomasin keskustelun aiheesta, joten oheisena kokemukseni. Minulle ko. leikkaus tehtiin muutama vuosi sitten. Päädyimme lääkärin kanssa leikkaukseen, koska lääkehoidosta huolimatta minulla oli edelleen kroonista (lievää) ruokatorven tulehdusta ja jouduin välttelemään tiettyjä ruoka-aineksia ja juomia. Leikkaus tehtiin nukutuksessa pienten viiltojen kautta ja sen teki hyvin kokenut lääkäri. Leikkauksen jälkeiset päivät olivat aika kivuliaita ja kipuja pahensi 1-2 päivää kestänyt hikkareaktio. Sain aika paljon kipulääkitystä, josta johtuen tuli ongelmia virtsaamisen kanssa. No, katetroimisen myötä sitten sain heti munuaisaltaan tulehduksen, johon voimakkaat antibioottikuurit. Toipuminen pitkittyi ja leikkauksen jälkeiset 1-2 kk närästys jatkui edelleen. Aloitin uudestaan haponsalpaajalääkityksen, mutta kun aikaa myöten närästysoireet katosivat niin pääsin niistä sitten eroon. Leikkauksen jälkeen aluksi syöminen oli vaikeaa ja laihduinkin 7-8 kiloa, vaikka olin jo ennestään hoikka. Myös nielu oli hyvin arka ja jossain määrin sitä kesti vielä hyvin pitkään tämän jälkeenkin. Minun mansetti on toiminut kuitenkin hyvin. Alkuvaikeuksien jälkeen olen voinut syödä ja juoda kaikkea, tosin kuivan ruoan yhteydessä pitää aina muistaa juoda, koska muuten ruoka kulkee hitaasti ruokatorvesta vatsalaukkuun. Pystyn röyhtäilemään normaalisti, eikä ilma kerry vatsaani mitenkään erityisesti. Harrastan edelleenkin aktiivisesti kuntoliikuntaa, sauvakävellen, juosten ja hiihtäen. En usko, että toimenpiteestä on mitään haittaa liikkumiseen, nyt vain on helpompi liikkua kun ei närästä.
Minulle on tehty myös Nissen leikkaus v.2018 (kirjoitinkin siitä tänne). Pari vuotta meni hyvin, kunnes mansetti purkautui. Uusinta korjausleikkaus tehtiin kiireellisesti, laitettiin verkko tukemaan. Vieläkin närästää joudun ottamaan lääkettä. Välillä ruoka jumittuu "portin kohdalle" ikävä tunne. Ehkä portti on liian tiukka 😌 En juurikaan röyhtäile koskaan, mutta pystyn oksentamaan tarpeen vaatiessa. Ei se leikkaus ihan turha ollut. Enkä ollut kipeä ollenkaan. Ruoka määrät ovat pieniä,pitää purra kunnolla ja syödä hitaasti.Kaikkia pystyy syömään ja juomaan.Välillä pelkkä vesikin närästää, ei katso aikaa eikä paikkaa 😏
- onnistui hyvin
Minulla oli ollut vuosikausia närästystä ja refluksia sekä sappivaivojakin. Minulle tehtiin fundoplikaatio viime elokuussa, sen teki hyvä gastrokirurgi yliopistolliesssa ja se onnistui hyvin. Samalla korjattiin myös palleatyrä (nämä meni tähystyksenä) ja poistettiin sappi, minkä lääkäri aloitti tähystyksenä, mutta muutti avoleikkaukseksi, jotta näki jonkun osan paremmin.
Toivuin hienosti, leikkaus oli maanantai-aamuna ja kotiin pääsin jo torstaina. Pari ensimmäistä kertaa sängystä noustessa oli melko hankalaa ja kivuliasta, mutta kipulääke auttoi.
Kotona söin ensimmäisen viikon velliä, sosekaittoa, puuroa, toisella viikolla jo varovaisesti perunamuusia jne. Nieleminen ei ollut erityisen vaikeaa, mutta ahmia ei kannattanut. Sorruin siihen myöhemmin ja olo oli tosi hankala. Lääkäri sanoi, että syömästä pitää lakata heti, kun olo tuntuu täydeltä.
Minä pystyn röyhtäilemään enkä oikeastaan vältä muita ruokia kuin sipulia, joka aiheuttaa ilmavaivoja ja röyhtäilyä. Alussa ilmavaivoja oli hieman enemmän, samoin röyhtäilyä, mutta olo parani leikkauksessa niin paljon, että pienet vaivat eivät haittaa.
Oksentamaan en pysty ja olen yhden lievän vatsataudinkin kärsinyt.
Kuntosalille menin muutaman kuukauden päästä leikkauksesta. tosin vältin vielä raskaimpia laitteita johtuen osin siitä sappihaavasta.
Närästystä on ollut muutamia kertoja, tarkistustähystyksen jälkeen ja voimakkaiden päänsärkylääkkeiden (migreeni) jälkeen. Koska minulla on Barretin oireyhtymä, joudun käymään tähystyksessä parn vuoden välein.
Minä olen kaikin puolin tyytyväinen, että menin leikkaukseen. Voin juoda ja syödä kaikkea, mutta vältän edelleen ylensyömistä. En usko että olen ainoita tyytyväisiä, mutta onkohan niin, että näille palstoille kirjoittelevat ihmiset, joilla on jotain negatiivista sanottavaa, minkä haluaa välittää muille. Harvalle tulee mieleen, että kirjoitanpa nyt, kun kaikki meni hyvin. Inhimillistä, eikö vain?- Sir Galahad
Kiitos rohkaisevasta vastauksesta! Tosi mukava kuulla, että homma on mennyt hyvin osaltasi, ja että sait helpotusta vaivoihisi.
Itselläni ei ole ollut juurikaan närästystä pariin kuukauteen, kun olen ollut aika tarkalla ruokavaliolla. Siispä leikkaus vaihtoehto on kuopattu toistaiseksi. Tietenkin on täysin mahdollista, että tilanne taas pahenee jossain vaiheessa ja joudutaan palaamaan asiaan, mutta toistaiseksi pärjäilen hyvin ilman leikkausta.
Hyvää kesän jatkoa! - Anonyymi
Todellakin inhimillistä ☺️ Minulle on tehty leikkaus x 2.(Kirjoitinkin niistä tänne). Pystyn röyhtäilemään pienesti sekä oksentamaan tarvittaessa. Joskus ruoka jumittuu portin kohdalle (riisi pahin) sitten pitää haukkoa henkeä 😗 Välillä pelkkä vesikin närästää sekä tyhjä vatsa. Ei leikkaus ihan turha ollut, vähän helpotti koska paha rakennevika korjattiin.En ollut juuri ollenkaan kipeä.Muutama vuosi aiemmin oli leikattu sappirakko, siitä seurasi tuo refluksi,eli kyllä niillä joku yhteys on😗 Sappirakko oli pakko leikata kun puhkesi, siitä verenmyrkytys.... Se onkin sitten jo toinen tarina 😮💨
- Vatsallareagoija
Mulla oli refluksi ja palleatyrä, ei tavallista närästystä, mutta kovia kipuja, kun hapot nousi ruokatorveen, nielemisvaikeuksiakin.
Leikkaus oli vaivaton, jo päivän päästä olisin päässyt kotiin, mutta halusin makoilla passattavana toisenkin. Pari viikkoa soseruoalla ja neljän viikon jälkeen jo hiihdin keväthangilla.
Isojen ruoka-annosten jälkeen tuli oksettava olo ja tulee edelleen. Röyhtäillä voin. Jo puli vuotta sitten kivut ovat tulleet takaisin, ja nyt ei niihin Nexium autakaan, vaan oksentaminen. Niin, voin oksentaa, vaikka ei kuulemma pitäisi.
En tiedä, mitä on tapahtunut, onko vaikkapa mansetti irronnut tai siirtynyt. Olen tilannut ajan lääkärille ihmetelläkseni asiaa.
Summa summarum, lähes vuoden leikkauksen jälkeen olin tosi tyytyväinen, ja nautin kaikesta siihen asti kielletystä ruoasta ja elintavoista. Nyt palaan taas entisiin rajoituksiin, jotta pärjään.- Anonyymi
Minulle tehty leikkaus x 2 .Pystyn oksentamaan tarvittaessa, pahan "kohtauksen" tullessa. Oireet myös palanneet, lähes joka ilta pitää ottaa happosalpaaja.Mutta ei leikkaukset ihan turhia ollut,kun paha rakennevika. En ollut kipeä niiden jälkeen.Välillä närästää enemmän 😮💨
- sk
Minulle tehtiin tuo leikkaus tammikuussa ja kaikki meni oppikirjojen mukaan. Leikkauspäivän ilta oli aika kipuinen, mutta särkylääkkeillä pärjäsin kotona. Närästys loppui siihen paikkaan ja koko elämänlaatu parani. Mitään muita vaivoja ei ole ollut kuin hieman lisääntyneitä ilmavaivoja. Nekin pysyvät kontrollissa kun välttää hiilihappoja ja pureskele ruuan hyvin ja syö hotkimatta. Kaikenkaikkiaan leikkaus antoi ikään kuin uuden elämän. Mitään ruokia ei tarvitse enää vältellä (paitsi siis nuo hiilihappojuomat kun enää ei tule röyhtäyksiä). Aivan mahtavaa kun olen saanut jättää zoltit, nexiumit ja somacit kaappiin ja yöt menee ilman renniepakettia tyynyn alla. Sairaalasta sain mukaani primperanreseptin pahoinvointia vastaan (ei voi enää oksentaa) ja se on toiminut hyvin. Muutaman päivän ajan leikkauksen jälkeen oli pientä pahoinvointia mutta primperanilla se pysyi hanskassa. Nyt syön sitä satunnaisesti tarpeen mukaan. Suosittelen leikkaukseen menoa ehdottomasti jos sitä sinulle ehdotetaan.
- Anonyymi
👍🙏🤗 Kyllä jos paha rakennevika, kannattaa leikkaus teettää.
- Nenho
Heippa!
Onko täällä hiljattain fundoplikaatiossa olleita ihmisiä? Itse olin viikko sitten ja olisi ihana kuulla kokemuksia näistä ensimmäisistä viikoista/mikä on tässä vaiheessa vielä ns. normaalia?- Anonyymi
Olen kirjoittanut asiasta tänne enemmänkin.Leikkaus tehty x 2.En ollut kipeä juuri ollenkaan.Pystyn röyhtäileen pienesti,syömään ja juomaan mitä vaan.Mutta lähes joka ilta nukkumaan mennessä pitää ottaa Nexium😌
- kuuminna
Jään seurailemaan vastauksia. Olen nyt syönyt pari vuotta putkeen Zolttia päivittäin, ilman ei pärjää. Lisäksi tuntuu, että on ihan sama mitä syö, niin samat vaivat on kokoajan, toki esim. suklaa pahentaa oloa huomattavasti.
Missä olit Nenho leikattavana?- Leikattu
Itse vielä sairaslomalla kyseisen leikkauksen jäljiltä. Oyssin avohoitotalossa leikattiin ja leikkuu meni hyvin. Kolme päivää leikkauksen jälkeen olin tosi kipeä, sen jälkeen pariviikkoa olin velli ruokinnalla ja nyt opettelen syömään rauhallisesti ja puremaan ruuan kunnolla. Ja kipu ja närästys poissa ja nukkuminen onnistuu. Elämän laatu ainakin vielä parempaa. Kolme ja puoli viikkoa sitten leikattu. Ja lääkkeet jätetty pois kokonaan.
- Leikattu
Täällä viikko sitten leikattu. Leikkaus meni hyvin, muutaman päivän tosin kivut olivat aika hirveitä mutta niistä selvittiin. Soseruoalla olen vielä ja vatsassa on kivuliaita ilmavaivoja ajoittain. Äärettömän hidas juominen ja syöminen ruoka-aikoina ehkäisee oloa. Facebookissa on englanninkielinen nissen fundoplication ryhmä jossa tuhansia ympäri maailman jolle toimenoide tehty. Itse sain paljon vertaistukea ja neuvoja sieltä. Kannattaa liittyä jos yhtään englanninkieli taittuu. Suomessa kokemuksia löytyy kovin vähän.
Kopioin toiseen ketjuun laittamani vastauksen, jospa joku asioita miettivä löytäisi avun siitä..
Heips.. Pakko kantaa korteni kekoon.
Olen onnellinen, viisi päivää sitten leikattu, ja täydellisen avun saanut toipilas.
Minulla oli jo yli 20 vuotta vaivannut närästys, ja viime vuosina oireet pahenivat niin, että pelkäsin keuhkosyöpää, rintasyöpää, ruokatorven syöpää tms. Alkoi nimittäin olla niin huolestuttavia oireita. Sisäinen kutina oli pahin.. Sitten alkoi kurkku käheytyä, yskä jatkuvaa ymsyms..
Tutkittiin astmat ja muut, eikä löytynyt selitystä oireille. Heräsin pari kertaa yöllä siihen, että hapan mahaneste ryöpsähti nenästä.
Sitten, kuin salama olisi iskenyt, aloin ymmärtää, että mun närästys saattaisikin olla syy kaikkeen, ja että hapot ovat kenties rikkoneet ruokatorvea, tai jopa keuhkojen aluetta..
Siitä alkoi matkani perusteellisiin tutkimuksiin, ja tähystys, painemittaukset, sekä vuorokausiseuranta. Eihän se herkkua ollut, mutta mitä ei tekisi paremman elämänlaadun toivossa.
Lopputulos oli niin paha reflux, että leikkaus oli suositeltavaa pikaisesti.
Pääsin jonoon, ja alkoi odotus, jota korona ei todellakaan edesauttanut..
Viimein tuli toivottu puhelu, ja kysyttiin, olenko valmis tulemaan peruutuspaikalle, (johon olin myös ilmoittautunut)
Kyllä vain, pääsinpä viikon varoajalla, eikä tarvinut sen kauempaa jännittää.
Aamulla seitsemältä olin sairaalassa, ja kahdeksalta salissa, josta heräämöön oli siirretty noin 10.30.
Minulle tehtiin kolme operaatiota samalla nukutuksella, palleatyrä, vatsaportti, ja kolmas jääkööt mainitsematta.
Kaikki meni oppikirjojen mukaan, vaikka tosin keuhkoon oli pieni reikä tullut.. Se kuvattiin myöhään alkuilllasta heräämössä, eikä aiheuttanut mitään jatkotoimenpiteen tarvetta, vain happiviikset vuorokauden, ja heräämöseurantaa kauemmin.
Kipu oli alusta lähtien siedettävää, paitsi tietty se kaasu olkapäässä, jota vieläkin tätä kirjoittaessa on vähän..
Se oli kivuliainta..
Pääsin kotiin seuraavana iltapäivänä, kun kykenin nielemään soseita, vähän, mutta kuitenkin.
Kouristukset olivat aluksi rajuja, ja kaasu puski vastaan, kun yritin teelusikallisen kärjellistäkään niellä, mutta urheasti tuulta päin, ja homma lähti sujumaan.
Hitaasti, mutta varmasti olen toipumassa hyvää vauhtia, ja jotain kertonee se, että tänään kävelin jo 16 000 askelta ulkona, kauniissa syyssäässä.
Kun lukee palstoja, niin tulee hurjia kokemuksia vastaan, ja niille vastapainoksi ajattelin kertoa oman, positiivisen kokemukseni.. Kaikki närästys on kadonnut taivaan tuuliin, toivottavasti iäksi.. Mahtava fiilis.
Kaikille leikkaukseen menijöille, ja sitä harkitseville tsempit.. Ja iso suositus <3- Anonyymi
Hei, kiitos että jaoit kokemuksesi. Missä sinut leikattiin? Kuka oli leikkaava kirurgi?
- Anonyymi
Hienoa 👍🙏2 kertaa tehty leikkaus 😐
Anteeksi että kesti vastata..
Minut leikattiin KHKS, enkä tähän hätään muista, kuka oli leikannut kirurgi...
Edelleen kuitenkin olen todella tyytyväinen tulokseen- Anonyymi
Minulla oli leikkaus 2.8 ja kotiuduin heti seuraavana päivänä. Ei pahoinvointia, ei nielemisvaikeuksia, ainoastaan leikkausalueella pienoista paineen tuntua ja pientä kipua. Leikkaus tehtiin KHKS:ssa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)15511201- 563123
- 2162974
- 252177
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais171938- 151765
- 181749
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi531734- 851698
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa191637