Olen juuri käynyt loppuun lukion ensimmäisen vuoden. Nyt kesällä on tullut mieleen, että milloin nykyinen elämäntilani tulee loppumaan? Tarkoitan nyt lähinnä kavereita ja muuta ikäiselleni normaalia touhua, kuten biletys ja kavereiden kanssa hengailu. Elämäni menee nyt ehkä paremmin kuin koskaan, mahtavat kaverit, paljon uusia kokemuksia, mukava perhe jne.
Tiedän, että väistämättä tulee se päivä, kun tämä kaikki loppuu, ja on aika heittää hyvästit yöllisille ryyppyreissuille ja tunnelmaa ja toimintaa täynnä oleville kotibileille.
Tämä päivä todennäköisesti koittaa, kun viimeinen lukiovuosi loppuu ja kaikki lähtevät omille teilleen. Jääkö monet ystävät taakse, jotka olen tuntenut jo tarhasta asti? Pelkääkö kukaan muu tulevaisuutta ja sitä, miten kaikki tulee muuttumaan?
Tiedän, että väistämättä tulee se päivä, kun tämä kaikki loppuu, ja on aika heittää hyvästit yöllisille ryyppyreissuille ja tunnelmaa ja toimintaa täynnä oleville kotibileille.
Tämä päivä todennäköisesti koittaa, kun viimeinen lukiovuosi loppuu ja kaikki lähtevät omille teilleen. Jääkö monet ystävät taakse, jotka olen tuntenut jo tarhasta asti? Pelkääkö kukaan muu tulevaisuutta ja sitä, miten kaikki tulee muuttumaan?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olen 30-vuotias, vielä ei ole ainakaan minulta loppunut.
Kavereiden kanssa olo on muutuunut, mutta ei se ole loppunut. Samat kaverit on yhä edelleen, vaikka yhteyttä tulee pidettyä joskus vain kerran kuukaudessa. Asiat vain muuttavat tärkeysjärjestystään; ennen oli biletys ja kaverit, nyt on parisuhde ja ura (joillakin äitiys tms.).
Sitä se aikuistuminen vain on, muutosta ei edes huomaa, se tapahtuu kivuttomasti, asiat kuin luonnostaan vaihtuvat toiseen asteikkoon.
Vanhempien kanssa saavuttaa aivan uuden tason. Oli kotona lapsena kiva asua, mutta kun et enää asu, niin vanhemmatkin näyttäytyvät uudessa valossa. En tunne ketään jonka vanhemmat ovat mielessä pahentuneet vanhemmaksi mentäessä. Vanhemmista saa lähes uudet kaverit, sellaiset jotka on tuntenut jo ennen tarhaa. Kun vanhemmat eivät ole enää vain kasvattajia ja elättäjiä, niistä näkee mikä niissä ihmisenä on kiehtovaa.
Bilettää voi yhä, vaikkakin vastuu monissa asioissa on lisääntynyt. Kotibileet ja festarit ovat edelleen ainut keino joissa itse saan kunnon tunnelman, ei niitä tarvitse mihinkään ikään lopettaa. Ei ole enää nuorten potemaa heikkoa itsetuntoa ja taloudellinen tilannekin on usein vakiintunut. Eli ei se tulevaisuuskaan yhtään hassumpaa ole, suotta siis pelkäät muutosta!
Onhan tuolla laitakaupungin vuokrakasarmit täynnä 50v. porukkaa jotka bilettää ja mölyää kavereittensa kanssa niin kauan kuin sossu maksaa ja maksa kestää.
Liity mukaan rentoon remmiin.
Et enettäisin monta kaverii ku ylä aste loppuu, ku jos ne ei haluis olla muhun yhteydes sen jälkee, mut ne on vaa kavereit, ystävii ei jätetä koskaa, mulla on viis ystävää kaks asuu lähellä mua ja loput kolme ympäri Suomea ja kaikkii on jotenki yhteydessä
miettinyt tota. kun on tuntenu nii monta nykystä kaveria päikkäristä asti ni eikö niitä sit ennää ikinä tuu näkemää.. mutta onhan
-kännykät
-netti
-luokkakokous
-ravintolat ym. seurustelupaika
KEKSITTY!