Hirsien kiristys?

...kesämökki pidetään kylmänän talvisin, käytetään ainoastaan kesäsin.

Kysymysmerkki? kirjoitti:

...kesämökki pidetään kylmänän talvisin, käytetään ainoastaan kesäsin.

Minä olen kierrellyt sormin talvet kylmillän olevan mökkini nurkkapultteja. Taisi isävainajani käyttää kiintoavaintakin. Hyvin on mökkini jaksellut yli 15 vuotta. Ei niiden pulttien kiristysmomentin kanssa juuri mitään väliä ole.

Kysymysmerkki? kirjoitti:

...kesämökki pidetään kylmänän talvisin, käytetään ainoastaan kesäsin.

Niiden nurkkapulttien päätarkoitus on pitää talo kasassa myrskyllä. Ilman niitä voi ylin hirsivarvi ja katto lähteä lentoon.

Pera kirjoitti:

Niiden nurkkapulttien päätarkoitus on pitää talo kasassa myrskyllä. Ilman niitä voi ylin hirsivarvi ja katto lähteä lentoon.

sangen hauska viesti.

oli jo kirjoitti:

sangen hauska viesti.

Olihan telkkarissa taannoin juttu, jossa paksuhkot pyöröhirret olivat lennelleet katon jälkeen pitkin pihaa.

Kaverini rakentaa parhaillaan mökkiä, johon tulee peltikatto. Mitäs luulet, kun ukkosmyräkkä iskee sopivalta suunnalta. Järeät koivutkin kaatuvat. Peltikatto lähtee kuin leija, jos mukana ei ole koko mökki perustuksineen.

Tavallisen omakotitalonkin katto kiinnitetään lujasti runkoon. Siihen ei tuuli tartu läheskään samalla voimalla, kuin suuriterassiseen rantamökkiin.

Pera kirjoitti:

Olihan telkkarissa taannoin juttu, jossa paksuhkot pyöröhirret olivat lennelleet katon jälkeen pitkin pihaa.

Kaverini rakentaa parhaillaan mökkiä, johon tulee peltikatto. Mitäs luulet, kun ukkosmyräkkä iskee sopivalta suunnalta. Järeät koivutkin kaatuvat. Peltikatto lähtee kuin leija, jos mukana ei ole koko mökki perustuksineen.

Tavallisen omakotitalonkin katto kiinnitetään lujasti runkoon. Siihen ei tuuli tartu läheskään samalla voimalla, kuin suuriterassiseen rantamökkiin.

Lue lisää

pitää miettiä myös niitä säätöjalkoja. Mikään "normaali" säätöjalkahan ei toimi tuossa tilanteessa. Maailmalle lähtee taloja/mökkejä joissa nuo asiat on otettu huomioon alusta lähtien ja jokanen tolppa mikä ulos tulee kiinnitetään tuulen nosteen kestävillä jaloilla ja tämän lisäksi läpipultataan kaikki ulkoseinä perustuksiin n 2m välein (koska siellä on massaa)
Jos kuvittelet että joku kierretanko nurkassa pitää oikein tuulella kämpän kasassa niin sehän on harhaa. Se lentää koko rakennus kerralla eikä vaan katto. Esimerkkeinä mainitsisin Norjan ja Islannin. Kun siellä tuulee niin silloin myös tuulee ja siinä ei Suomi pojan perinteisesti rakentama kappaletavara/elementti talo pysy pystyssä.kappaletavaratalojen katot siellä kiinnitetään myöskin perustuksiin asti. Hirsi toimii oikein tehtynä ilman että katto kiinnitetään perustuksiin...

tehdään yleensä sen vuoksi, etteivät hirret lähde kiertymään propelliksi, helikopteritehtaalle lähetettäviksi. Nämä nykyajan halvat höylähirsimökit on useinkin niin hempuleita, köyhien ihmisten asumuksia, ettei niiltä voi kovin suurta jämäkkyyttä odottaakkaan. Kiristely takaa myös sen, että mökki ylipäätään pysyy kasassa.

Ite asun komeassa 1800 luvulla taidolla veistetyssä hirsitalossa, keskellä kirkonkylää. Siinä talossa ei tarvita seinissä ainoatakaan kiristyspulttia. Eikä aiokkaan hirret kierrellä mihinkään, eikä kohota "ponteistaan" pois. Talo on edelleenkin 100% hyvässä kunnossa, vaikka se on ollut käytössä monen sukupolven ajan.

Aaretti A. kirjoitti:

tehdään yleensä sen vuoksi, etteivät hirret lähde kiertymään propelliksi, helikopteritehtaalle lähetettäviksi. Nämä nykyajan halvat höylähirsimökit on useinkin niin hempuleita, köyhien ihmisten asumuksia, ettei niiltä voi kovin suurta jämäkkyyttä odottaakkaan. Kiristely takaa myös sen, että mökki ylipäätään pysyy kasassa.

Ite asun komeassa 1800 luvulla taidolla veistetyssä hirsitalossa, keskellä kirkonkylää. Siinä talossa ei tarvita seinissä ainoatakaan kiristyspulttia. Eikä aiokkaan hirret kierrellä mihinkään, eikä kohota "ponteistaan" pois. Talo on edelleenkin 100% hyvässä kunnossa, vaikka se on ollut käytössä monen sukupolven ajan.

Lue lisää

Tapituksella, hirsien varauksella ja karapuilla kiertyminen estetään. Kyllä salvokset estävät nurkkia kiertymästä.

siinä tapauksessa kirjoitti:

pitää miettiä myös niitä säätöjalkoja. Mikään "normaali" säätöjalkahan ei toimi tuossa tilanteessa. Maailmalle lähtee taloja/mökkejä joissa nuo asiat on otettu huomioon alusta lähtien ja jokanen tolppa mikä ulos tulee kiinnitetään tuulen nosteen kestävillä jaloilla ja tämän lisäksi läpipultataan kaikki ulkoseinä perustuksiin n 2m välein (koska siellä on massaa)
Jos kuvittelet että joku kierretanko nurkassa pitää oikein tuulella kämpän kasassa niin sehän on harhaa. Se lentää koko rakennus kerralla eikä vaan katto. Esimerkkeinä mainitsisin Norjan ja Islannin. Kun siellä tuulee niin silloin myös tuulee ja siinä ei Suomi pojan perinteisesti rakentama kappaletavara/elementti talo pysy pystyssä.kappaletavaratalojen katot siellä kiinnitetään myöskin perustuksiin asti. Hirsi toimii oikein tehtynä ilman että katto kiinnitetään perustuksiin...

Lue lisää

Muuan tuttava nosti autonosturilla pienen mökkinsä toiseen paikkaan. Oli hankala naapuri. Nosturin vaaka näytti rakennuksen painoksi 14 tonnia. Kyllä hirsimökki muurattuine rakenteineen siis melkoisen puhurin kestää.

Kattojutussa nurkkapultteineen onkin kyse halusta varmistaa katon kiinni pysyminen. Jos katto lähtee lentoon, ovat rakennuksen suunnittelija ja myyjä hankalassa asemassa. Jos taas koko mökki lähtee hirmumyrskyn mukaan, on tilanne jo fordson major.

Pera kirjoitti:

Olihan telkkarissa taannoin juttu, jossa paksuhkot pyöröhirret olivat lennelleet katon jälkeen pitkin pihaa.

Kaverini rakentaa parhaillaan mökkiä, johon tulee peltikatto. Mitäs luulet, kun ukkosmyräkkä iskee sopivalta suunnalta. Järeät koivutkin kaatuvat. Peltikatto lähtee kuin leija, jos mukana ei ole koko mökki perustuksineen.

Tavallisen omakotitalonkin katto kiinnitetään lujasti runkoon. Siihen ei tuuli tartu läheskään samalla voimalla, kuin suuriterassiseen rantamökkiin.

Lue lisää

Hirret ei voi irrota katon mukana jos ne on salvoksilla toisissaan kiinni!!!!

Ei kovin myrskykään osaa kattoa nostaa tasaisesti joka nurkasta kohti suoraan ylös!!! Eikä hirret lähe mihinkään vaikka kuinka sivusta tuulee!!!

Kuivan kesän sattuessa mökki painuu ja pultit löystyvät vielä 10 vuoden kuluttuakin. Kiertele pulteista löysä pois, jos muistat. Löysätä ei tarvitse koskaan. Voit vaikka unohtaa koko jutun.

Pera kirjoitti:

Kuivan kesän sattuessa mökki painuu ja pultit löystyvät vielä 10 vuoden kuluttuakin. Kiertele pulteista löysä pois, jos muistat. Löysätä ei tarvitse koskaan. Voit vaikka unohtaa koko jutun.

Lue lisää

OK, kiitos! Yhden kulman kiristyspultti on kylläkin terassin alla "saavuttamattomissa" - haittaneeko tuo?

Kysymysmerkki? kirjoitti:

OK, kiitos! Yhden kulman kiristyspultti on kylläkin terassin alla "saavuttamattomissa" - haittaneeko tuo?

Aika uusi tulokas nurkkapultti on. Varsin pitkään pärjäiltiin ilman niitä. Jokunen sata vuotta. Kyllä talvinen lumikuorma painaa hirret tiiviisti yhteen.

Pera kirjoitti:

Aika uusi tulokas nurkkapultti on. Varsin pitkään pärjäiltiin ilman niitä. Jokunen sata vuotta. Kyllä talvinen lumikuorma painaa hirret tiiviisti yhteen.

painumista, ei tarvita niin isoja painumavaroja. Ei sillä pultilla ole mitään muuta tehtävää. Meillä on hirret tapitettu. Kattovasat kiinni hirressa. Ja kattovasoissa katto kiinni. Kyllä se katto siellä pysyy. Jos sinne joku maailmanluokan bofoori iskee, niin siinä ei nurkkapultit auta kyllä hevonvittua.

on nopeuttaa kirjoitti:

painumista, ei tarvita niin isoja painumavaroja. Ei sillä pultilla ole mitään muuta tehtävää. Meillä on hirret tapitettu. Kattovasat kiinni hirressa. Ja kattovasoissa katto kiinni. Kyllä se katto siellä pysyy. Jos sinne joku maailmanluokan bofoori iskee, niin siinä ei nurkkapultit auta kyllä hevonvittua.

Lue lisää

sillai, että Norjassa ei edes hyväksytä rakennusta runkotarkistuksessa jos sitä seinää ei olla ankkuroitu kunnolla perustuksiin ja kattoa tottakai seiniin. Ja siellä on tehtävä tällä tavalla jos meinaa talossaan asua. Jos tekee kuten täällä Suomessa jää asuminen lyhyeen ja eka myräkässä lentää koko höskä menemään.
Esimerkki1: siirrettiin kattoantenni talon päädystä toiseen päätyyn ja päädyssä oleva pieni reikä jäi tilkitsemättä --> seuraavan myräkän tullessa n.1vk siirrosta välipohjan päällä toista metriä lunta -->vp tuli alas rytinällä.
esimerkki2: työmaakopissa oli vanhan mallin lukkopesä ja hölmöyksissä otin avaimen töiden päädyttyä taskuun--> seuraavana aamuna täys työmaa siinä, että putsata lumet pois työmaakopista jotka oli sinne avaimen reijästä tuulen avustuksella menneet (ihan uskomaton juttu, mutta tosi).

Nämä tapaukset tapahtui samana vuonna ja n. kk väliä(tosin tästä on jo aikaa). Nykyisin suunnittelen ja toimin aikalailla Norjan suunnalla ja onnekseni tuulen takia ei ole yhtään reteliä vielä alas tullut. Jos Suomen systeemillä tehtäs niin kyllä siinä esim Kastelli sais kyytiä. ts tärkeintä on estää sen tuulen aiheuttaman "imun" pääsy yläpohjaan johon varmaan räystään alusten harvalaidoitus suurin tekijä ja toinen että perinteiset säätöjalat eivät kestä tuulen nostetta.

Tämähän ei taas liity kysyjään millään tavalla, toin vain esiin, ettei tarvi kovinkaan kauas mennä niin ne maailman luokan boforit on arkipäivää.

Alkuperäiselle kysyjälle:

Minulla on hirsimökki tunturissa ja siellä tietysti iso takka. Takan päälle olen n.2v rakennuksen valmistuttua laittanut sellaisen pikkuisen puu-ukon. Se puu-ukko mahtui niukin naukin sinne välipohjan ja takan väliin (muistaakseni silloin oli syksy). Nyt säästä riippuen se ukko lähtee sieltä käsipelin taikka sitten ei. Mökki on n.10vanha. Nurkissa ei ole pultteja joita ois voinnu kiristää eli mökki on painunut mitä on painunut ja nyt se elää vaan sitä omaa elämäänsä säiden armoilla, kesällä kuivuu, syksyllä turpoaa. Kyllä pultin tehtävä on nimenomaan nopeuttaa sitä painumista (niinkuin ylempi viestijä mainitsi) ja parin vuoden päästä ne pultit voi jättää rauhaan. Muuten voi kostean syksyn sattuessa aluslevyt olla melko syvällä hirressä ja kuivan kesän sattuessa helistä tuulessa...

on kuulkaas kirjoitti:

sillai, että Norjassa ei edes hyväksytä rakennusta runkotarkistuksessa jos sitä seinää ei olla ankkuroitu kunnolla perustuksiin ja kattoa tottakai seiniin. Ja siellä on tehtävä tällä tavalla jos meinaa talossaan asua. Jos tekee kuten täällä Suomessa jää asuminen lyhyeen ja eka myräkässä lentää koko höskä menemään.
Esimerkki1: siirrettiin kattoantenni talon päädystä toiseen päätyyn ja päädyssä oleva pieni reikä jäi tilkitsemättä --> seuraavan myräkän tullessa n.1vk siirrosta välipohjan päällä toista metriä lunta -->vp tuli alas rytinällä.
esimerkki2: työmaakopissa oli vanhan mallin lukkopesä ja hölmöyksissä otin avaimen töiden päädyttyä taskuun--> seuraavana aamuna täys työmaa siinä, että putsata lumet pois työmaakopista jotka oli sinne avaimen reijästä tuulen avustuksella menneet (ihan uskomaton juttu, mutta tosi).

Nämä tapaukset tapahtui samana vuonna ja n. kk väliä(tosin tästä on jo aikaa). Nykyisin suunnittelen ja toimin aikalailla Norjan suunnalla ja onnekseni tuulen takia ei ole yhtään reteliä vielä alas tullut. Jos Suomen systeemillä tehtäs niin kyllä siinä esim Kastelli sais kyytiä. ts tärkeintä on estää sen tuulen aiheuttaman "imun" pääsy yläpohjaan johon varmaan räystään alusten harvalaidoitus suurin tekijä ja toinen että perinteiset säätöjalat eivät kestä tuulen nostetta.

Tämähän ei taas liity kysyjään millään tavalla, toin vain esiin, ettei tarvi kovinkaan kauas mennä niin ne maailman luokan boforit on arkipäivää.

Alkuperäiselle kysyjälle:

Minulla on hirsimökki tunturissa ja siellä tietysti iso takka. Takan päälle olen n.2v rakennuksen valmistuttua laittanut sellaisen pikkuisen puu-ukon. Se puu-ukko mahtui niukin naukin sinne välipohjan ja takan väliin (muistaakseni silloin oli syksy). Nyt säästä riippuen se ukko lähtee sieltä käsipelin taikka sitten ei. Mökki on n.10vanha. Nurkissa ei ole pultteja joita ois voinnu kiristää eli mökki on painunut mitä on painunut ja nyt se elää vaan sitä omaa elämäänsä säiden armoilla, kesällä kuivuu, syksyllä turpoaa. Kyllä pultin tehtävä on nimenomaan nopeuttaa sitä painumista (niinkuin ylempi viestijä mainitsi) ja parin vuoden päästä ne pultit voi jättää rauhaan. Muuten voi kostean syksyn sattuessa aluslevyt olla melko syvällä hirressä ja kuivan kesän sattuessa helistä tuulessa...

Lue lisää

Taidat olla savolainen, joka heittää vastuun kuulijalle, tässä tapauksessa lukijalle.

Pera kirjoitti:

Taidat olla savolainen, joka heittää vastuun kuulijalle, tässä tapauksessa lukijalle.

Kiristä ne syksyllä, keskitalvella sekä keväällä. Irroita myös se terassilauta ja kiristä myös sieltä. Onko sinulla kierrejalka siellä sisäkaton välissä? Muistathan löysätä sitä, muuten saattaa kattoon tulla "kupla". Lisäksi jos sinulla on pulväitä joissa kierrejalkoja niin löysää tai kiristä tarvittaessa. Parhaiten tarkistat tarpeen yksinkertaisesti vatupassin avulla.

Aivan kuten päättelitkin, niin sen jälkeen kun suurin painuminen on tapahtunut, niin ei enää kannata kauhean tiukkaan väännellä - ei ainakaan kesäkuivallä. Itse väänsin kolmantena kesänä näppivoimilla tiukalle, ja keväällä pultit ja prikat löytyivät hirsien sisältä sisältä. Hyvä ettei hirsiä haljennut.

Kyllä se hirsi elää kosteuden mukaan vielä 100 vuotta pystyttämisen jälkeen ja kaikki muu on höpinää.

bczbbczbcz kirjoitti:

Aivan kuten päättelitkin, niin sen jälkeen kun suurin painuminen on tapahtunut, niin ei enää kannata kauhean tiukkaan väännellä - ei ainakaan kesäkuivallä. Itse väänsin kolmantena kesänä näppivoimilla tiukalle, ja keväällä pultit ja prikat löytyivät hirsien sisältä sisältä. Hyvä ettei hirsiä haljennut.

Kyllä se hirsi elää kosteuden mukaan vielä 100 vuotta pystyttämisen jälkeen ja kaikki muu on höpinää.

Lue lisää

...näin arvelinkin, terveellä maalaisjärjellä pääteltynä :-)

Pystyttäjä kirjoitti:

Kiristä ne syksyllä, keskitalvella sekä keväällä. Irroita myös se terassilauta ja kiristä myös sieltä. Onko sinulla kierrejalka siellä sisäkaton välissä? Muistathan löysätä sitä, muuten saattaa kattoon tulla "kupla". Lisäksi jos sinulla on pulväitä joissa kierrejalkoja niin löysää tai kiristä tarvittaessa. Parhaiten tarkistat tarpeen yksinkertaisesti vatupassin avulla.

Lue lisää

kattoon on tullut jonkinlainen kupla, mutta se on pitkittäisen ulkoseinän hirsien kohdalla. Eli onko tämän laidan seinän kiristystappeja nyt kiristettävä ja onko nyt huono aika kiristellä vaikkei nyt niin kuivaa ole ollutkaan?

Kysymysmerkki? kirjoitti:

...näin arvelinkin, terveellä maalaisjärjellä pääteltynä :-)

kiristämään kesällä ja löysäämään talveksi n. 3 vuoden ajan ja senkin jälkeen välillä tarkastamaan tilannetta. Meillä on vasta ensimmäinen vuosi menossa, mutta aika lailla ovat kesän aikana löystyneet.

Morgane kirjoitti:

kiristämään kesällä ja löysäämään talveksi n. 3 vuoden ajan ja senkin jälkeen välillä tarkastamaan tilannetta. Meillä on vasta ensimmäinen vuosi menossa, mutta aika lailla ovat kesän aikana löystyneet.

Lue lisää

Nurkkapulteilla ei ole juurikaan merkitystä. Ei yksi pultti kiri yhtään mitään. Mutterin ja hirren välinen tila kasvaa ilmojen mukaan. Ei yksi pultti saa nurkasta sen pitävämpää, eikä tiiviimpää, pultti on vaan malliksi, jotta voi tarkkailla kuinka hirsi elää. Nurkkapultti on myyjien keksintö, ja kun yksi valmistaja tekee niin, on muidenkin tehtävä.

Hyvin tehty salvos on pitävä ilman pulttia: tiiveys perustuu oikeisiin salvoksen mittoihin, sekä hirren höyläyksen laatuun. Hirsi "kantaa" aina hirren ponttien pohjasta, ei missään nimessä saa hirsi levätä salvoksen päällä. Jos näin on niin ihan varmaan tuulee läpi jostain hirsien välistä.

Mutta tokihan sitä on hyvä seurata pultin avulla, onko ilman suhteellinen kosteus milloin minkäkinlainen:)Jos mutteri painuu puuhun niin antakaa painua, ja vastaavasti jos se on löysällä niin kyllä se syksyksi palautuu. Puu on parasta mitä talon seinissä voi käyttää.

on nopeuttaa kirjoitti:

painumista, ei tarvita niin isoja painumavaroja. Ei sillä pultilla ole mitään muuta tehtävää. Meillä on hirret tapitettu. Kattovasat kiinni hirressa. Ja kattovasoissa katto kiinni. Kyllä se katto siellä pysyy. Jos sinne joku maailmanluokan bofoori iskee, niin siinä ei nurkkapultit auta kyllä hevonvittua.

Lue lisää

Saanen kysyä, että miten 16 metrisessä sainässä 2 halk. 16 mm nurkkapulttia auttaa painumisessa? Minun mielestäni näin ei voi olla, ennemin pultti uppoaa puuhun, mutterista kierteet pois ja jne. Puu elää vaikka mutteri vedetään mihin momenttiin tahansa, ja pultti ei todellakaan nopeuta painumista:)

Hirsien oma painokin on jo suurempi kuin pultin kiristys voima:) Jos talossa on esim. 14 hirsikierrosta, hyvin tehdyillä salvoksilla niin pultit ovat ihan turhia. Kunnon tapitus niin eipä ainakaan mutkittele seinät, joka on paljon pahempi kuin painuminen.

Ei juurikaan merkitystä kirjoitti:

Nurkkapulteilla ei ole juurikaan merkitystä. Ei yksi pultti kiri yhtään mitään. Mutterin ja hirren välinen tila kasvaa ilmojen mukaan. Ei yksi pultti saa nurkasta sen pitävämpää, eikä tiiviimpää, pultti on vaan malliksi, jotta voi tarkkailla kuinka hirsi elää. Nurkkapultti on myyjien keksintö, ja kun yksi valmistaja tekee niin, on muidenkin tehtävä.

Hyvin tehty salvos on pitävä ilman pulttia: tiiveys perustuu oikeisiin salvoksen mittoihin, sekä hirren höyläyksen laatuun. Hirsi "kantaa" aina hirren ponttien pohjasta, ei missään nimessä saa hirsi levätä salvoksen päällä. Jos näin on niin ihan varmaan tuulee läpi jostain hirsien välistä.

Mutta tokihan sitä on hyvä seurata pultin avulla, onko ilman suhteellinen kosteus milloin minkäkinlainen:)Jos mutteri painuu puuhun niin antakaa painua, ja vastaavasti jos se on löysällä niin kyllä se syksyksi palautuu. Puu on parasta mitä talon seinissä voi käyttää.

Lue lisää

pois ponteistaan. Sen jälkeen ne ovat valmiita lähetettäväksi helikopteritehtaalle lapavärkeiksi.
Vain perinteisesti käsin tehdyt hirret pysyy paikoillaan pelkällä tapituksella ilman pultteja.
Ja myös lamellihirret niin kauan kun liimaukset kestää.
Toteaa pesunkestävä pihkapanssaripuserossa viihtyvä pitkän linjan hirsitimpuri.