Tuttavani on syytteessä talousrikoksesta, johon hän onkin osittain syyllinen. Kannattaako/täytyykö hänen kertoa asianajajalleen totuus, vai sama tarina joka on kerrottu poliisille?
Ja kenen suhteen asianajajalla on velvollisuuksia, asiakastaan kohtaan, vai tuomareita oikeudessa (onko hänellä siis velvollisuus kertoa tietonsa oikeudessa, jos ne vahingoittavat hänen päämiestään)?
Varmaan tyhmä kysymys, mutta emme ole joutunut lain kanssa tekemisiin aiemmin näissä merkeissä.
Ja kenen suhteen asianajajalla on velvollisuuksia, asiakastaan kohtaan, vai tuomareita oikeudessa (onko hänellä siis velvollisuus kertoa tietonsa oikeudessa, jos ne vahingoittavat hänen päämiestään)?
Varmaan tyhmä kysymys, mutta emme ole joutunut lain kanssa tekemisiin aiemmin näissä merkeissä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Asianajajaliiton hyvää asianajotapaa koskevat ohjeet:
Ensisijainen velvollisuus on siis päämiestä kohtaan, mutta asianajaja ei saa valehdella tietoisesti. Toisaalta kaverisi kannattaa miettiä, onko juttu sellainen että valehtelusta on hänelle mitään hyötyä vai meneekö esim. syytteet läpi siitä huolimatta mitä tarinoita hän kertoo.
"Asianajaja
1) on päämiehelleen rehellinen ja lojaali.
2) on täysin riippumaton sekä taloudellisesti että suhteessa muihin tahoihin.
3) on salassapito- ja vaitiolovelvollinen kaikesta, mitä saa päämiehestään tietää.
4) ei saa valehdella eikä kiistää todeksi tietämiään asioita.
5) ei ole velvollinen tarkistamaan päämiehensä antamia tietoja ilman erityistä syytä.
6) on oikeutettu kieltäytymään ottamasta vastaan tarjottua toimeksiantoa.
7) joutuu luopumaan tehtävästä, jos päämies vaatii asianajajaa rikkomaan lakia tai toimii asianajajan neuvojen vastaisesti.
8) on velvollinen pitämään päämiehensä ajan tasalla jutun etenemisestä.
9) ei saa aiheuttaa päämiehelle tarpeettomia kustannuksia eikä veloittaa kohtuutonta palkkiota
10) ei saa painostaa, loukata tai ärsyttää vastapuolta tai todistajia eikä johtaa vastapuolta harhaan.
11) ei saa esiintymisellään tai toiminnallaan alentaa asianajajien arvoa ja vähentää luottamusta asianajajakuntaan."
Mistään asianajajan tunnustamisesta en ole kuullut, joten eiköhän siihen tuomioon vaadita aina kiistaton näyttö tai tekijän oma tunnustus.
eli jos on kiistänyt teon jo pooliisikuulusteluissa täytyy pitää samarata myös oikeuden käynnissä. asianajajat oman kokemuksen suhteen ajaa ajettavan etua ei nekään kaikkea kerro.jos on myöntänyt teon kuulustelu vaihheessa oikeus vetoaa aikasempiin kuulustelu kertomuksiin joten oikeudessa uus tarina ei auta. todisteet puhuu kaiken puolesta jos ei ole todisteita eikä tunnustuksia syytettyä kohttaan ei tuomiota voida pätkästä.
Jos ei ole todisteita ?? No, eihän syyttäjä silloin mitään syytettä edes nosta. Syyttäjä nostaa syytteen, kun on todennäköistä, että vastaaja on syyllistynyt...
Toisaalta jääräpäinen kiistäminen saattaa myös tuottaa muutamia kuukausia lisää istuttavaa, jos näyttö on kiistaton, sillä tuomiota voidaan myös lieventää.
Rikoslaki
6 Luku
Lieventämisperusteet
3) tekijän ja asianomistajan välillä saavutettu sovinto, tekijän muu pyrkimys estää tai poistaa rikoksensa vaikutuksia taikka hänen pyrkimyksensä edistää rikoksensa selvittämistä;
että oikeuslaitos ei ole mikään oikeuden jakaja. Se on epärehellisten (tuomareitten) markkinapaikka jossa asiakas rahastetaan tyhjäksi ja jätetään sen jälkeen heitteille.(aina korkeinta oikeutta myöten)
Jos voit mitenkään asian hoitaa ilman käräjiä , neuvoni on tee se. Toinen kysymys on onko edes rikoksesta kysymys.
Ota myös yhteyttä, http://www.eok.fi/eok/ jos sieltä osaisivat jotain sanoa.