Sain tietää kun mies siitä itse minulle kertoi juhannuksen tienoilla, että kyseinen nainen on kertonut asiasta avoimesti yhteisille kavereille. Itse asiassa, tähän olen pitänyt kyseistä tuttava naista kaverinamme.
Juhannuksena olimme samalla mökillä juhlimassa ja kuulemma kyseinen nainen jaksoi kertoa asiasta kaikille, jotka jaksoivat kuunnella sitä kuinka syvästi hän on ihastunut mieheeni. Ei minun aikanani kuitenkaan. Lähtipä hän jopa mieheni perään, kun tämä meni käymään autolla ja halusi tietää mitä mieheni on hänestä mieltä ja kertoi kuinka mieheni on hänen ajatuksissaan jatkuvasti.
No, minun juhannus siinä meni pilalle, samoin mieheni. Kunnioitan miestäni, että hän kertoi asiasta minulle avoimesti. Ja tiedän, että mieheni rakastaa minua ja luotan häneen sata prosenttisesti.
Harmi vaan, että kyseistä naista pitää sietää, sillä hän on mieheni hyvän kaverin sisko ja todennäköisesti roikkuu mukana joka paikassa ja vatvoo asiaa pitkään. En vihaa häntä, mutta säälin häntä ja harmittelen, että miehenkaipuun takia pitää pilata pari kaverisuhdetta ja nolata itsensä ja näyttää kuinka vähän kunnioittaa miestäni ja hänen parisuhdettaan. Nainen ei ole enää tervetullut meille, yhteisten kavereiden takia häntä pitää sietää, mutta minun silmissäni hän on täysi nolla, luuseri. Ja ajatella, että olemme muutaman vuoden päästä kolmekymppisiä kaikki, kuinka lapsellista. En edes ole ajatellut, että tämä olisi mahdollista vielä tässä vaiheessa elämää, tämä tälläinen leikkiminen ihmisilä.
Minua suuresti vaivaa tämä asia. Minulla kun on paha tapa murehtia asioita. Toivottavasti voin unohtaa pian koko asian ja ihmisen. Siksi tänne kirjoitankin, että voisin päästää asiasta irti ja samalla salaa toivon, että kyseinen ihminen lukisi tämän ja potisi erittäin huonoa omaatuntoa ja tutkisi ajatuksiaan ja tekojaan muidenkin näkökulmasta, eikä vain ajattelisi omaa napaansa. Nainen ei varmaan edes tiedä, että minä tiedän, yritin juhannuksena olla niin kuin en tietäisi asiasta mitään eli hymyilin vaikka oli paha olla. Minua lähinnä vituttaa tämä asia, mutta nainen ei ole sen arvoinen, että ajattelen häntä näinkin paljon. Ehkä keskustelen hänen kanssaan asiasta vielä joskus, enkä siinä vaiheessa säästele sanojani. Mutta yritän nyt antaa asian olla.
Kiitos jos jaksoit lukea loppuun asti tämän tekstin. Ihastumisen pitäisi olla ihana asia, eikä loukata ketään.
Juhannuksena olimme samalla mökillä juhlimassa ja kuulemma kyseinen nainen jaksoi kertoa asiasta kaikille, jotka jaksoivat kuunnella sitä kuinka syvästi hän on ihastunut mieheeni. Ei minun aikanani kuitenkaan. Lähtipä hän jopa mieheni perään, kun tämä meni käymään autolla ja halusi tietää mitä mieheni on hänestä mieltä ja kertoi kuinka mieheni on hänen ajatuksissaan jatkuvasti.
No, minun juhannus siinä meni pilalle, samoin mieheni. Kunnioitan miestäni, että hän kertoi asiasta minulle avoimesti. Ja tiedän, että mieheni rakastaa minua ja luotan häneen sata prosenttisesti.
Harmi vaan, että kyseistä naista pitää sietää, sillä hän on mieheni hyvän kaverin sisko ja todennäköisesti roikkuu mukana joka paikassa ja vatvoo asiaa pitkään. En vihaa häntä, mutta säälin häntä ja harmittelen, että miehenkaipuun takia pitää pilata pari kaverisuhdetta ja nolata itsensä ja näyttää kuinka vähän kunnioittaa miestäni ja hänen parisuhdettaan. Nainen ei ole enää tervetullut meille, yhteisten kavereiden takia häntä pitää sietää, mutta minun silmissäni hän on täysi nolla, luuseri. Ja ajatella, että olemme muutaman vuoden päästä kolmekymppisiä kaikki, kuinka lapsellista. En edes ole ajatellut, että tämä olisi mahdollista vielä tässä vaiheessa elämää, tämä tälläinen leikkiminen ihmisilä.
Minua suuresti vaivaa tämä asia. Minulla kun on paha tapa murehtia asioita. Toivottavasti voin unohtaa pian koko asian ja ihmisen. Siksi tänne kirjoitankin, että voisin päästää asiasta irti ja samalla salaa toivon, että kyseinen ihminen lukisi tämän ja potisi erittäin huonoa omaatuntoa ja tutkisi ajatuksiaan ja tekojaan muidenkin näkökulmasta, eikä vain ajattelisi omaa napaansa. Nainen ei varmaan edes tiedä, että minä tiedän, yritin juhannuksena olla niin kuin en tietäisi asiasta mitään eli hymyilin vaikka oli paha olla. Minua lähinnä vituttaa tämä asia, mutta nainen ei ole sen arvoinen, että ajattelen häntä näinkin paljon. Ehkä keskustelen hänen kanssaan asiasta vielä joskus, enkä siinä vaiheessa säästele sanojani. Mutta yritän nyt antaa asian olla.
Kiitos jos jaksoit lukea loppuun asti tämän tekstin. Ihastumisen pitäisi olla ihana asia, eikä loukata ketään.
Vastaukset 5
Vanhimmat
siksi ennen vanhaan lutkat poltettiin roviolla
että se löytäis ukon itselleen, jottei sen tarvitisi sun ukon perässä juosta. Ja siten sinäkin saisit mielenrauhan.
joka yritti minun miestäni,vaikka itselläänkin oli vakituinen.
Kaveruuden varjolla pyrki miestäni lähelle,mutta minä laitoin lopun koko farssille."Kaveruus" loppui siihen,kun kaikki paljastui.
Parisuhdekkin alkoi elää ihan uudella tavalla,kun käärme oli pois kuvioista.Mies alkoi oikeasti kiinnostua minusta ja menneisyydestäni ja halusi tutustua sukuuni.
Pian saimme lapsen ja olimme oikea perhe.
Nykyisin kun näen tätä käärmettä ihan ohimennen jossain,kylmät väreet kulkee selköpiissä,ihan kuin oikean käärmeen nähdessäni.
Mieheni ex vuosiaen takaa kirjoittelee miehelleni jatkuvasti textareita..Asutaa miehen kanssa yhdessä ja pieni poikakin on. Silti tää typykkä ei vaan tajua jättää rauhaan.Molemmat ollaan kyllästytty jatkuviin textareihin.Nykyään mieheni käyttää suurimmaksi osaksi työpuhelinta, kaikilla ystävillä on tää uus eniten käytetty numero mutta tälle typykälle ei hän sitä halua antaa.Sanoi itse ettei halua että työpuhelinkin on täynnä turhia viestejä.Sellasta "mitä kuuluu" viestejä..Mieheni keroo kyllä näistä viesteistä ja ihan säälittää tää tyttö.Jos kymmeneen textariin vastaa yhdellä niin luulis jo ymmärätvän.Mieheni kurkkaa kakkosluuria pari kertaa viikossa jos joku vähemmän tuttu kaveri on soittanu jolla ei ole uutta numeroa muttei muuten..Löytyykö PAHEMPAA ROIKUJAA??
siitä sen enempää.