Odotan tällä hetkellä esikoistani rv 30. Teen yötöitä, joten öisin ei paljoa tule nukuttua ja vapaa öinä nukahtaminen tuntuu todella vaikealta. Ja heti kun saa unen päästä kiinni niin täytyy herätä käymään vessassa. Mieheni lähtee aamulla töihin seitsemäksi. Meillä on aina noin tunti yhteistä aikaa nauttia aamupala ja puhua niitä näitä kahvikupposen äärellä. Tämä pieni hetki tuntuu aina todella hyvältä ja tunnen oloni hyvinkin virkeäksi. Sitten menen nukkumaan, jotta ei kertyisi univelkaa ja jaksaisin taas hänen tultuaan töistä. Mutta kun jossain vaiheessa päivää alan heräilemään, tuntuu kuin en saisi mistään voimia ylösnousemiseen. Loppujen lopuksi saan itseni ylös, lähinnä sillä verukkeella, että koira on "pakko" käyttää pissalla. Harmittaa kun en saa päivän aikana mitään aikaiseksi. Olen todella väsynyt koko ajan ja veto niin pois, että ei jaksaisi muuta tehdä kun maata sängyssä. Ruoka ei maistu, vaikka väkisin on pakko yrittää jotakin syödä. Tekisi mieli lähteä joskus vaikka kaupungille ihan vain kahville, mutta voimat eivät riitä lähtemiseen. Ties vaikka ajaisin kolarin, jos menisin niin väsyneenä auton ratiin. Siivottua en saa, koska imurin kaivaminen kaapista tuntuu ylivoimaiselta. Huono omatunto syyllistää minua jatkuvasti siitä, että en päivisin yksin ollessani muuta tee kuin makaan vaan. Kun mieheni tulee töistä, ymmärrän, että hänkin tarvitsee hetken omaa aikaansa rauhoittuakseen hektisen päivän jälkeen. Ja illalla yhdessä ollessamme tunnen vasta pikku hiljaa voimieni palautuvan. En tiedä mitä voisin tehdä, että saisin jostain energiaa, voimaa ja jaksamista, jotta päivät eivät olisi vain sitä samaa väsyttävää tunnetta... Pelkään liikaa "laiskan naisen"-mainetta, sillä olen ennen ollut aina aktiivinen, positiivinen, iloinen, pirteä, jaksava, ym...
Tässä nyt osa tuntemuksistani, mutta tuntui kyllä hyvältä purkaa hieman sisintään!
Tässä nyt osa tuntemuksistani, mutta tuntui kyllä hyvältä purkaa hieman sisintään!
Vastaukset 6
Vanhimmat
enää voi.
Teet koko ajan luovaa työtä, vaikka makaisit vuorokauden ympäri.
Jos yötyö on liian raskasta, kannattaisi pyytää sairauslomaa.
Ihan totta, nyt kannattaisi levätä, että jaksat sitten sitä vuorotonta työtä.
Raskaana ollessa on oikeus olla väsynyt, omituinen, laiska, saamaton ja vaikka mitä. Senkus makailet ja nukut nyt kun on mahdollisuus! Ja työsi varmaan on sen verran rankkaa, että tekee ihan hyvää masussa olevalle kaverille, että lepäilette välillä. Voipi olla että pari viikkoa ennen synnytystä piristyt kummasti ja saat uutta tarmoa!
minä olin synnytyksen jälkeen hyvin väsynyt, mutta kun ystäväni kehoituksesta aloin syömään painonhallintatuotteita mitkä sisältävät paljon vitamiineja ja tärkeitä ravintoaineita sain paljon lisää energiaa ja en ole sairastellut vuodenaikana kertaakaan. Olen kuullut että monet syövät näitä tuotteita myös raskausaikana, ovat täysin turvallisia.
Meillä on 4kk ikäinen vauva ja molemmat teemme säännöllistä vuorotyötä. Yövuorot eivät ole raskaana olevalle hyväksi. Itsekin ihmettelin moista, mutta raskauden puolivälin ylittyessä en enää kyennyt uhmaamaan suositusta. Unettomuus vaivasi, sillä vauvan rytmi ei kääntynytkään yövuorojen jälkeen. Varmaan raskauden alussakin näin oli ollut, mutta liikkeet ei tuntuneet vielä kyllin vahvoina.
Työpaikkani ei pysty ohjaamaan muihin töihin yövuorojen ajaksi, vaan minun piti hakea yöt sairauslomaa. Sain äitiysneuvolalääkäriltä lappusen, jossa hän suositteli olla yövuorot sairaslomalla. Tämän kiikutin esimiehelleni ja hän edelleen palkkatoimistoon. Näin olin rv20 lähtien sairaslomalla aina yövuorot. En halunnut alkaa vuoronvaihto-rumbaan, sillä jos olisi tullut jotain muuta esteitä tehdä toisen työvuoro niin siinä olisi velkatunnit jääneet roikkumaan. Ja väsymys siinäkin iskee kun tekee "vääriä vuoroja" omien työvuorojen lisäksi. Itselläni on ikää 34v, joten "tässä iässä" ei enää jaksa turhaa pinnistellä ja vauvan&oma terveys on pääasia!
Jos sairausloma on kohdallasi ehdoton ei, niin ehdotan käydä vyöhyketerapiassa, ja hän määräisi sinulle homeopaattisia valmisteita unettomuuteen yms. Itse käytän kamomillateetä&homeopaattista kamomillaa nyt synnytyksen jälkeenkin. Siitäkin yksi esimerkkilinkki: http://www.khklubi.fi/apila/ (Hoitotupa Apila)
http://www.tyosuojelu.fi/fi/yotyo
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/fets/1994/19920348
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31992L0085:FI:HTML
Jäi vielä edellisestä mainitsematta, että tietysti monipuolinen ravinto ja vitamiinit on ehdottoman tärkeitä. Ainakin minusta! Syönyt jo vuoden monivitamiinivalmistetta (Multitabs Raskaus) ja lisäksi YRITÄN tehdä monipuolista ruokaa. Jos en jaksa tehä ruokaa niin menen syömään jonnekin. En halua tinkiä ruuan monipuolisuudesta ja siksi en lähde eines/pizzalinjalle. Lähelläni on onneksi parikin "oikeaa" ruokalaa ja käyn siellä lounastamassa nyt vauvan kanssa ja aiemmin raskausaikana. Maksaa 5~8E ja sisältää kaiken terveellisen.
Voi herranjestas, siis mitä hetkistä se sun miehes tarvitsee. Tarvitsiko se sitä silloin, kun olitte rakastuneita. Luultavimmin laukkasi luoksesi pää kolmantena jalkana. Nythän sinä häntä vasta tarvitset ja nyt hänen tulee sitä aikaa juuri sinulle antaa. Nainen kantaa aika "ison korren yhteiseen kekoon" perheen perustamista ajatellen olemalla 9 kk raskaana, joten kyllä miehenkin pitää jaksaa tai sitten ei ole mies ollenkaan.
Saanko kysyä, miksi pitäisi olla aina energinen ja iloinen? Onko se lainomainen asia, joka on kirjoitettu seinätauluksi? Jos ei jaksa, niin ei jaksa ja silloin maataan ja ollaan ja noustaan sitten kun jaksaa. Ja voihan sitä tehdä pikkuhiljaakin asioita vai eikö voi?