Jo jonkin aikaa on tv1:llä esitetty uusintoina dramatisoitua esitystä presidenteistämme. Tänään taitaa olla vuorossa Kyösti Kallio. Ja ensi viikolla on sitten Risto Rytin vuoro. Sille pohjustukseksi haluan nyt tuoda esille muutaman tiedon ja näkemykseni miehestä, jonka nostaisin presidenteistämme korkeimmalle.
Risto Ryti palveli virassaan ja sitä ennen pääministerinämme maamme historian raskaimpana aikana ja hän henkilökohtaisella uhrauksellaan kenties pelasti maamme tulemasta valloitetuksi ja joutumasta kokemaan saman kohtalon kuin esim. veljeskansamme Viro. Ja hän ei pyrkinyt tai edes halunnut pääministeriksi enempää kuin presidentiksikään, vaan hänet noihin tehtäviin painostamalla vaadittiin suostumaan. Ja presidentiksi hänet sitten valittiin yksimielisemmin kuin yksikään toinen presidenttimme.
Risto Rytin poikkeuksellisen suuri lahjakkuus ilmeni jo hänen kouluaikoinaan. Hyvin nuorena tuo talonpoikaista syntyperää oleva mies kohosi maamme talouselämän henkilöistä yhdeksi merkittävimmistä. Ja 1919 vasta 30-vuotiaana hänet haluttiin ja valittiin Edistyspuolueen kansanedustajaksi, ja hän nousi jo ensimmäisellä kaudellaan valtiovarainministeriksi H.J. Vennolan toiseen hallitukseen v. 1921 sekä uudelleen Kyösti Kallion ensimmäiseen hallitukseen v. 1922. Valtiovarainministerinä Risto Ryti noudatti tiukan taloudenpidon periaatetta ja hän onnistui vakauttamaan valtion talouden.
Vuoden 1927 vaaleissa Risto Ryti valittiin uudelleen kansanedustajaksi vastoin omaa tahtoaan. Ryti oli silloin Suomen Pankin pääjohtaja eikä mielestään voinut toimia kansanedustajana, omana esimiehenään. Niinpä hän sitten kansanedustajakautenaan keskittyikin enemmän Suomen Pankin johtajaksi kuin kansanedustajaksi.
Ensimmäisen kerran Risto Ryti oli vähällä tulla valituksi presidentiksi jo 36-vuotiaana v. 1925, mutta hävisi kolmannella kierroksella Lauri Kristian Relanderille äänin 172 – 109.
Talvisodan sytyttyä maamme ohjat olivat pahasti sekaisin. Pääminisetri A.K.Cajander ja ulkoministeri Eljas Erkko olivat menettäneet paitsi hermonsa myös luottamuksensa kotonakin ja joutuneet räikeän neuvostopropagandan kohteiksi niin, että meihin ystävällismielisestikin suhtautuneet ulkovallat antoivat ymmärtää hallituksen vaihdoksen olevan välttämätön, jos aikoisimme sodasta selvitä ja rauhaan päästä.
Koko poliittisen johtomme katseet kohdistuivat silloin Risto Rytiin. Hänet tiedettiin kylmähermoiseksi mieheksi ja vankkumattomaksi länsimieliseksi demokraatiksi, jolla olivat erinomaiset yhteydet ja suhteet varsinkin Englantiin ja Yhdysvaltoihin ja jonka Saksakin saattoi hyväksyä, vaikka hän ei saksalaismielinen ollutkaan. Saksan toivoma T.M.Kivimäki ei tullut kysymykseen saksalaismielisyytensä vuoksi, vaikka entinen presidentti Svinhufvud olisi tämän tehtävään halunnut. Ryti oli alun alkaen presidentti Kallion ehdokas, samoin Väinö Tannerin ja häntä piti parhaimpana myös Mannerheim.
Mutta Rytin suostutteleminen tehtävään tuntui liian vaikealta, vaikka suostuttelijana oli myös presidentti Kallio, joka vetosi Rytin kansalaisvelvollisuuteen pitäen suostumista asevelvollisuutena ja kieltäytymistä rintamakarkuruutena. Ryti suostui vasta sitten, kun Väinö Tanner lupautui tulemaan hallituksen ulkoministeriksi. ”Se oli varmaan harkitsemattomin lupaus, minkä koskaan olen tehnyt”, sanoi Tanner mm. muistelmissaan sotien jälkeen. Niin sosialidemokraatti kuin Tanner olikin, hänellä ja Rytillä oli jo ollut pitkä ja tuloksekas yhteistyö politiikassa ja heillä oli hyvin samanlaiset talouspoliittiset ja ulkopoliittisetkin näkemykset ja he ihmisinäkin olivat hyvin samanlaisia, hyvin lahjakkaita ja pystyviä ja ennen muuta kylmähermoisia realisteja.
Missään vaiheessa talvisodan aikana Ryti ei menettänyt hermojaan, vaan kylmän rauhallisesti esiintyen ja toimien johti maamme niin hyvään rauhaan kuin se oli mahdollista tilanteessa, jossa olimme joutuneet oikeudettoman hyökkäyksen kohteeksi ja kokeneet suuremmat menetykset kuin mitä olisi ollenkaan osattu pitää mahdollisina. Jälkeenpäin on väitetty, että maassamme vain kolme henkilöä silloin säilytti hermonsa: Risto Ryti, Väinö Tanner ja päämajamestari eversti (pian kenraali) Aksel Airo. Presidentti Kallio oli muutenkin kovin sairas ja hänen hermonsa olivat riekaleina, Mannerheiminkin on todettu hermoilleen, Paasikivi vain vaahtosi syyttäen poliitikkojamme tuohon tilanteeseen joutumisesta ja vähäisemmistä johtajistamme ei olisi ollut lainkaan sen tilanteen hallitsijoiksi. Jopa Neuvostoliittoon päin Ryti esiintyi niin rauhallisesti, että se hieman kääntyi tarkoitustaan vastaankin, sillä varsinkin Molotovia se suuresti ärsytti. Stalinin sen sijaan tiedetään ihailleen Rytin käyttäytymistä.
Sodan päätyttyä Risto Ryti sanoi presidentti Kalliolle nyt täyttäneensä asevelvollisuutensa ja palaavansa takaisin Suomen pankkiin. Kallio ei saanut Rytiä taivuteltua jatkamaan pääministerinä. Vasta Mannerheimin vetoomus sai Rytin vielä suostumaan myös uuden, 27.3.1940 muodostetun hallituksen pääministeriksi. Hallituksesta jäivät nyt pois kaksi rauhantekoa vastustanutta maalaisliiton ministeriä, Niukkanen ja Hannula. Niukkasen korvasi puolustusministerinä Mannerheimin luottomies kenraali Waldén.
Rytin toinen pääministerikausi jäi lyhyeksi, mutta mm. maailmalta saamiemme luottojen ja talousavun sekä maanpuolustuksen perusteiden vahvistamisen kannalta se oli merkityksekäs. Ryti joutui siitä ajasta toimimaan suurimman osan myös presidenttinä hoitaessaan sairaan Kyösti Kallion sijaisuutta. Viimeistään silloin Ryti vahvisti asemansa ja sai kaikkien kansalaispiirien luottamuksen viisaana johtajanamme.
Kyösti Kallio sai halvauskohtauksen 28.8.1940 ja sen jälkeen hän ei enää päivääkään hoitanut presidentin tointa, vaikka vasta 27.11.1940 pyysi ja sai eron tehtävästään, ja ollessaan lähdössä kotiinsa Nivalaan kaatui Helsingin rautatieasemalla kuolleena eversti Aladar Paasosen käsivarsille (ei Mannerheimin, kuten usein kerrotaan).
Presidentinvaalista tuli erikoinen. Niissä oloissa ei katsottu mahdolliseksi pitää uusia valitsijamiesvaaleja, vaan vaalissa äänestivät neljä vuotta aikaisemmin valitut valitsijamiehet, jotka silloin olivat valinneet presidentiksi Kyösti Kallion. Vaali toimitettiin 19.12.1940, jolloin Ryti valittiin ensimmäisellä kierroksella Suomen presidentinvaalien historian ylivoimaisimmalla äänten enemmistöllä. Hän sai 288 ääntä. Muut olivat sosialidemokraattisesta puolueesta potkut saanut vasemmistososialisti Johan Helo 4, T.M.Kivimäki 1 ja P.E.Svinhufvud 1 ääni.
Aluksi kaikki puolueet koettivat löytää ehdokkaan omistaan, mutta kun yksi toisensa jälkeen kieltäytyi, niin kaikkien katseet kohdistuivat jälleen Rytiin, joka tällä kertaa ei yrittänytkään pahemmin kieltäytyä, vaikka tähdensikin, että presidentiksi ryhtyminen ei ole hänen oma halunsa. Kieltäytyjistä mm. sosialidemokraattien Väinö Tanner suositti Rytiä omilleen, samoin teki maalaisliiton ehdokkaaksi pyydetty maaherra Pehkonen, joka kertoi myös presidentti Kallion katsoneen Rytin parhaaksi seuraajakseen.
- - -
Rytin presidenttikausi oli sitten varmasti raskaampi kuin yhdenkään toisen presidenttimme. Vaikka Ryti säilytti hermonsa ja ulospäin näkyvän tyyneytensä myös jatkosodan aikana, suunnaton vastuun taakka kuitenkin kulutti tuon aikaisemmin erittäin hyväkuntoisen miehen fyysiset voimat lähes loppuun. Loput vei se ”palkinto”, joka hänelle myönnettiin hänen isänmaan hyväksi tekemästään työstä ja suurimmasta uhrauksestaan, kun hän omiin nimiinsä tekemällään Ryti-Ribbentrop- sopimuksella sai maallemme vielä 1944-kesällä Saksalta apua, joka todennäköisesti oli ratkaiseva Puna-armeijan suurhyökkäyksen pysäyttämiseksi ja maamme itsenäisyyden pelastamiseksi. Tuolla palkinnolla tarkoitan tietenkin 10 vuoden kuritushuonetuomiota ”sotasyyllisenä”, ja siihen tuomioon hänen myöhempi seuraajansa Urho Kekkonen ei ollut syytön, pikemmin päinvastoin. Mutta se on taas eri juttu – ja olenhan tuotakin asiaa joskus käsitellytkin.
- - -
Risto Ryti lähes unohdettiin vuosikymmeniksi, kun hänen myöhemmät seuraajansa ja varsinkin se yksi niistä politiikkansa mukaisesti tekivät parhaansa, jotta niin tapahtui. Suomalaisten syvästä tietoisuudesta Ryiäi ja hänen arvoaan meille ei kuitenkaan saatu kokonaan pois pyyhityksi. Se nähtiin muutama vuosi sitten, kun ”suurin suomalainen” –äänestyksessä Ryti suomalaiset äänestivät Risto Rytin toiseksi suurimmaksi, heti Mannerheimin jälkeen.
Hänen taaksensa jäi myös Kekkonen. Jos hän olisi vielä elänyt, hän olisi varmasti raivostunut tuloksesta vielä pahemmin kuin presidentinvaalien ”väärästä” tuloksesta 1968, jolloin häntä vastassa olivat vain kokoomuksen ja SMP:n ehdokkaat Virkkunen ja Vennamo ja jotka kuitenkin saivat kolmasosan äänistä. Silloinhan Kekkonen kiroili päiväkirjalleenkin, että ”jos tämän olisin tiennyt, en saatana olisi ryhtynyt ehdokkaaksi”. Nyt hän varmaan olisi kirjoittanut, että ”jos tämän olisin tiennyt, olisin sille saatanalle kuolemantuomion hankkinut”.
Osa ansiosta Rytin menestykselle tuossa äänestyksessä varmaan kuuluu Lasse Lehtiselle, joka erittäin hyvin hoiti Rytin esittelyn tv:ssa. Mutta hyvin hoiti myös Paula Lehtomäki Kekkosen esittelyn. Useimmat suomalaiset vain olivat sitä mieltä kuin minäkin, että Ryti ansaitsee tulla nostetuksi Kekkosen yläpuolelle. Ja jos minä saisin päättää, niin hyvin monta siihen väliin vielä tulisi, kuten esim. Snellman, Lönnroth, Agricola ja tietenkin myös Väinö Tanner. Ehkä vielä joku muukin.
Lähteeni nyt tuohon Ryti-muisteloon on pääasiassa Martti Turtolan kirjoittama Rytin elämäkerta ( ”Risto Ryti”, 1994, Otava). Jos joskus laajennan tätä, niin erittäin hyviä lisätietoja tarjoavat mm. Vöinö Tannerin kirjat ”Olin ulkoministerinä talvisodan aikana” ja ”Suomen tie rauhaan 1943-44”. Toki hyvin monet muutkin kirjat ja varmaan lisää sellaisia tulee, kun nyt ei enää tarvitse peitellä mielestäni historiamme suurimman presidentin elämäntyötä.
Risto Ryti
59
4117
Vastaukset
- Kielen viilaja
Sukunimi Ryti taipuu Rydin ei Rytin.
Ei mulla muuta. Moe.- taivutan
Risto Ryti itse suosi taivutusmuotoa Ryti : Rytin ja sama käytäntö suvulla itsellään lienee edelleen.
Mutta sinulla olkoon oikeus taivuttaa Ryti : Rydin, jos kerran välttämättä niin haluat. - JormaKKorhonen
Luepa tuo:
Sukunimeä Ryti taivutetaan usein astevaihteluttomana, siis Ryti : Rytin. Tämä oli presidentin oma toivomus, ja sitä noudattavat mm. valtioneuvosto, Kansallisbiografia ja Yleisradio
http://fi.wikipedia.org/wiki/Risto_Ryti
- - -
Suosittelisin, että viilaisit mieluummin asiaa kuin kielioppia. Vaikka et ehkä siinä kovin vahvoilla olisikaan, mutta voin vakuuttaa, että minun kanssani sinun ei kannata ruveta ainakaan kieliopista kinaamaan! - HistorianHarrastaja
...tuo vastineeni, eli oikealla nimelläni, jolla jo kirjoittelin tuonne toisaalle. Mutta sama mies on kyseessä, katso vaikka profiilien valokuvia, jos et usko!
- TYYSTIN
HistorianHarrastaja kirjoitti:
...tuo vastineeni, eli oikealla nimelläni, jolla jo kirjoittelin tuonne toisaalle. Mutta sama mies on kyseessä, katso vaikka profiilien valokuvia, jos et usko!
..niin muistettakoon että Ryti oli natsi-ideologian näkyvimpiä hahmoja Suomessa. Mm. hän yritti voimakkaasti saada ihmisten rodunjalostuslaitoksen perustetuksi. Lisäksi päiväkirjoissaan hän ylistää Hitleriä ideologina ja henkilönä aivan pöyristyttävällä tavalla. Eräät psykologit ovat nähneet hänen kirjoituksissaan selviä homoeroottisia piirteitä - tämäkin natsipiireissä yleistä...
- tarkoitat?
TYYSTIN kirjoitti:
..niin muistettakoon että Ryti oli natsi-ideologian näkyvimpiä hahmoja Suomessa. Mm. hän yritti voimakkaasti saada ihmisten rodunjalostuslaitoksen perustetuksi. Lisäksi päiväkirjoissaan hän ylistää Hitleriä ideologina ja henkilönä aivan pöyristyttävällä tavalla. Eräät psykologit ovat nähneet hänen kirjoituksissaan selviä homoeroottisia piirteitä - tämäkin natsipiireissä yleistä...
" Lisäksi päiväkirjoissaan hän ylistää Hitleriä ideologina ja henkilönä aivan pöyristyttävällä tavalla. "
Selitätkö asiaa?
- tässä nyt
on. Etkö muuten tunne Mommilan tapausta. Sillä oli Alfred Kordelinin lakimiehen Rytin henkiselle kehitykselle erittäin ratkaiseva merkitys, eikä välttämättä positiivinen.
- JormaKKorhonen
...eikä voi ollakaan sellaiselle, joka tuntee historiaa, mutta täällä kun on paljon sellaisiakin, jotka sitä eivät tunne, niin heille tuossa voi olla paljonkin uutta. Varsinkin, kun kyseessä on kauan järjestelmällisesti vaiettu Risto Ryti.
Voi, millaisena minua pidät, jotten muka Mommilan tapausta tuntisi! Vaikka olen vain historian harrastaja enkä sen tutkija, olen kuitenkin varsin pitkäaikainen ja melkoisesti perehtynyt sellainen.
Totta kai olen lukenut monestakin lähteestä tuosta Mommilan tapauksesta, ja tietysti siitä kertoo myös tuo Rytin elämäkerta, johon nyt lyhyen esitykseni paljolti perustan. Kertoo juurtajaksain alkaen siitä, miten Kordelin sai tietää lahjakkaasta Rytistä ja miten hän henkilökohtaisesti kävi houkuttelemassa tämän palvelukseensa ja millainen menestys siitä Kordelinille olikaan tuloksena - ihan kaikki, aina Kordelinin murhaan ja sen vaikutuksesta Ryteihin, siis Gerdaankin, joka myös oli tapahtuman näkijänä.
Tietenkään ei ollut tarkoitukseni esittää nyt Rytistä samanlaista tutkielmaa, jonka olen esittänyt täällä Urho Kekkosesta ja Väinö Tannerista, kummassakin 50-60 sivua "käsikirjoitusta". Mutta ehkäpä teen sen joskus. - ainakaan
JormaKKorhonen kirjoitti:
...eikä voi ollakaan sellaiselle, joka tuntee historiaa, mutta täällä kun on paljon sellaisiakin, jotka sitä eivät tunne, niin heille tuossa voi olla paljonkin uutta. Varsinkin, kun kyseessä on kauan järjestelmällisesti vaiettu Risto Ryti.
Voi, millaisena minua pidät, jotten muka Mommilan tapausta tuntisi! Vaikka olen vain historian harrastaja enkä sen tutkija, olen kuitenkin varsin pitkäaikainen ja melkoisesti perehtynyt sellainen.
Totta kai olen lukenut monestakin lähteestä tuosta Mommilan tapauksesta, ja tietysti siitä kertoo myös tuo Rytin elämäkerta, johon nyt lyhyen esitykseni paljolti perustan. Kertoo juurtajaksain alkaen siitä, miten Kordelin sai tietää lahjakkaasta Rytistä ja miten hän henkilökohtaisesti kävi houkuttelemassa tämän palvelukseensa ja millainen menestys siitä Kordelinille olikaan tuloksena - ihan kaikki, aina Kordelinin murhaan ja sen vaikutuksesta Ryteihin, siis Gerdaankin, joka myös oli tapahtuman näkijänä.
Tietenkään ei ollut tarkoitukseni esittää nyt Rytistä samanlaista tutkielmaa, jonka olen esittänyt täällä Urho Kekkosesta ja Väinö Tannerista, kummassakin 50-60 sivua "käsikirjoitusta". Mutta ehkäpä teen sen joskus.minun takiani. Ainoa mielenkiintoinen asia tässä ketjussa oli ohessa oleva tieto kummallisesta oikeudenkäynnistä. Se on minulle uutta ja sitä täytyy tutkia muistakin lähteistä.
- hitaasti kuumentaen
Alfred Kordelinin asianajajana Ryti yritti suurinta, laajinta kaappausta, varkautta ja puhallusta, mitä Suomessa olisi voitu tehdä. Hän vetosi eräänlaiseen vanhaan saagaan ja erittäin ristiriitaiseen Ruotsin kuninkaan "asiakirjaan", jossa väitettiin Kordelinin suvun omistavan noin puolet Varsinais-Suomesta.
Yksinkertaisesti Ryti pyrki ajamaan itsenäiset talonpojat pois tiloiltaan satuihin perustuvilla todisteilla. Siinä olisi mennyt Vampula, Alastaro, Jokioinen, Ypäjä, Loimaat, Tammela jne.. jne.. maineen metsineen Kordelinille, jos oikeus olisi tehnyt äänestyspäätöksen 1400-luvun kuninkaan sekavista sepustuksista.
Tämä kertokoon herra Rytin mielenlaadusta. Sellaista ahneutta ja omanedun tavoittelua ei voi pitää mitenkään myönteisenä asiana ihmisessä. Presidenttinä hän ei välittänyt ihmisten tuskasta ja läheistensä menettämisestä. Sen piti vain Rytin sanojen mukaan "kasvattaa kansa kovaksi kuin kivi". Sankarihautajaisia hän vertasi ylösnousemukseen. Sellaisia puheita voi pitää, kun oma suku oli suojeltu pahalta. Meinaan pienempikin ihailun kostea läähätys riittäisi.- JormaKKorhonen
...noiden villien väitteittesi tueksi! Tuollaisesta ei puhuta mitään Rytin elämäkerrassa enkä ole tuollaiseen törmännyt muuallakaan, vaikka historianharrastukseni on jatkunut vuosikymmenet ja kymmenettuhannet ellei sadattuhannet sivut erilaisia historianteoksia olen lukenut.
Siis faktaa saitille, niin voimme sitten tarkastella asiaa lähemmin!
No, murjasin vain vitsin, sillä tietenkään sellaista faktaa ei ole. Minkähänlaisissa tupailloissa noita on kerrottu vai ovatko kenties äänet kertoneet ne sinulle? Mielenkiintoista sekin olisi kuulla. - palaan ti iltana
JormaKKorhonen kirjoitti:
...noiden villien väitteittesi tueksi! Tuollaisesta ei puhuta mitään Rytin elämäkerrassa enkä ole tuollaiseen törmännyt muuallakaan, vaikka historianharrastukseni on jatkunut vuosikymmenet ja kymmenettuhannet ellei sadattuhannet sivut erilaisia historianteoksia olen lukenut.
Siis faktaa saitille, niin voimme sitten tarkastella asiaa lähemmin!
No, murjasin vain vitsin, sillä tietenkään sellaista faktaa ei ole. Minkähänlaisissa tupailloissa noita on kerrottu vai ovatko kenties äänet kertoneet ne sinulle? Mielenkiintoista sekin olisi kuulla.Nyt ei aikaa. Pyrin skannaamaan tekstit huomenna/torstai ja passaako, että laitan privaattipostiisi?
- alkaa lämmetä
JormaKKorhonen kirjoitti:
...noiden villien väitteittesi tueksi! Tuollaisesta ei puhuta mitään Rytin elämäkerrassa enkä ole tuollaiseen törmännyt muuallakaan, vaikka historianharrastukseni on jatkunut vuosikymmenet ja kymmenettuhannet ellei sadattuhannet sivut erilaisia historianteoksia olen lukenut.
Siis faktaa saitille, niin voimme sitten tarkastella asiaa lähemmin!
No, murjasin vain vitsin, sillä tietenkään sellaista faktaa ei ole. Minkähänlaisissa tupailloissa noita on kerrottu vai ovatko kenties äänet kertoneet ne sinulle? Mielenkiintoista sekin olisi kuulla.Miksi "Jorma" tuo uho tietämiselläsi ja muiden vähättely? Sinut on täällä monta kertaa lukiolaispojilta vaikuttavat "höyhentäneet" liiasta luulemisestasi. Nyt taas uusi piirre.
Tämä kokonaisen läänityksen kaappaaminen A. K:lle on historiallinen, tapahtunut asia. Ryti teki siinä tutkimuksia ja aloitti oikeudelliset valmistelut. Se tietävät sellaiset historian harrastajat, joilla on hienosäätöä lähdearkistoissaan.
Minäkin haluan katsoa tuon toisen kaverin tiedot ja pläjähytän omani sitten huomenna näkyville. - JormaKKorhonen
palaan ti iltana kirjoitti:
Nyt ei aikaa. Pyrin skannaamaan tekstit huomenna/torstai ja passaako, että laitan privaattipostiisi?
...me kaikki saamme niistä uutta tietoa! Niin uutta, että kukaan todellisuushorisontin tällä puolen ei varmastikaan sitä tunne! ;-)
Millähän perusteilla muuten tuo Alfred Kordelin, koulkuja käymätön raumalaisen merimiehen poika, olisi voinut tuollaisa vaateita esittää? Kun suvussaan niin kauas taaksepäin kuin silmään siintää ei tiettävästi ollut muita kuin kalastajia ja merimiehiä.
Alfred oli poikkeuksellinen liikenero, mutta tiesi hyvin rajoittuneisuutensa ja siksi hän palkkasi apurikseen kouluja käyneen lahjakkuuden ja jo nuorena kuuluisuutta saaneen Risto Rytin. Ja Alfred Kordelin ei ollut lainkaan ahne, vaan päinvastoin hänhän oli suuri lahjoittaja ja hyväntekijä. Hän jätti myös kesken jonkun oikeusjuttunsa, jonka olisi varmasti voittanut, kun arveli sen tuottavan vastapuolelle kohtuutonta menetystä. Jonkun jutun hän jätti kesken silkkaa kärsimättömyyttään, kun katsoi sen vievän liikaa aikaa. Noille kaikille kyllä löytyy faktaa jopa tuosta Ryti-elämäkerrastakin.
- GideonK
Näin kirjoittaa nimimerkki "HistorianHarrastaja" Ryti-Ribbentrop sopimuksesta:
"...hänen isänmaan hyväksi tekemästään työstä ja suurimmasta uhrauksestaan, kun hän omiin nimiinsä tekemällään Ryti-Ribbentrop- sopimuksella sai maallemme vielä 1944-kesällä Saksalta apua, joka todennäköisesti oli ratkaiseva Puna-armeijan suurhyökkäyksen pysäyttämiseksi ja maamme itsenäisyyden pelastamiseksi."
Ja näin kirjoittaa samasta sopimuksesta entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja arvostelussaan Markku Jokisipilän väitöskirjasta "Aseveljiä vai liittolaisia" seuraavasti:
"Itse Ribbentrop-sopimus ei syntynyt sotilaallisen pakon vuoksi. Rintamalinja oli jo saatu vakautettua ja Neuvostoliitto siirtänyt sotatoimiensa painopisteen eteläisimmille rintamille kun sopimus tehtiin. Saksa toimitti kyllä vuonna 1944 ratkaisevaa aseapua Suomelle, mutta se oli annettu ja käytössä jo paljon ennen Ribbentrop-sopimusta. Kuitenkin se, että esim. varhemmin keväällä Suomeen tuodut uudet panssaritorjunta-aseet saatiin rintamalle pääosin vasta suurhyökkäyksen alettua, jätti useimpien suomalaisten mieliin virheellisen kuvan siitä, että vasta Ribbentrop-sopimus olisi käynnistänyt mittavan aseavun.
Ilma-aseen osalta tärkeä vahvistus Suomelle oli taisteluosasto Kuhlmeyn ja sen syöksypommittajien lähettäminen Suomeen, mutta se oli antanut ratkaisevimman panoksensa taisteluihin jo ennen Ribbentrop-sopimusta. Jos sitten Saksa todella olisi Ribbentropin uhkauksen mukaisesti vetänyt jo antamansa vahvistukset pois Suomesta. ei tälläkään enää olisi ollut ratkaisevaa vaikutusta Suomen puolustuskykyyn. Myös sotatarvikevarastot olisivat hyvinkin riittäneet ainakin vuoden 1944 loppuun saakka.
Kaiken lisäksi Ribbentropin uhkaus oli ilmeisen katteeton. Jokisipilän mukaan sille, että Ribbentrop olisi todella puhelimitse saanut Hitleriltä tällaisen uhkavaatimuksen esitettäväkseen, ei ole muuta todistetta kuin Ribbentropin oma kertomus. Hitlerin aiemmin ja myöhemmän käyttäytymisen perusteella Jokisipilä päättelee, että kyseessä oli kolmannen valtakunnan valtakeskuksesta jo marginalisoituneen ulkoministerin uskallettu bluffi, joka onnistuessaan olisi palauttanut hänet führerin suosioon."- JormaKKorhonen
...jo aikoinaan heti tuoreeltaan ja kommentoinut sitä näilläkin saiteilla ja vähän muuallakin ja osoittanut Jokisipilän siinä esittämän näkemyksen vailla pitävää pohjaa olevaksi. ilmeisesti nuoren tutkijan yritykseksi korottaa profiiliaan.
Eräässä kirjoituksessani olen todennut asiasta näin:
-----------------
Nyt nuori tutkija Markku Jokisipilä pyrkii väitöskirjallaan 4) todistamaan, että Ribbentropin ja Rydin sopimukselle ei ollut pakkoa. Hänen tutkimuksensa on vakuuttavan tuntuinen ja kirjoitusasultaan erinomainen, ja se on saanut arvostavia lausuntoja.
Minun mielestäni Jokisipilän tutkimuksessa on jälkiviisautta. Hänen mielestään Suomi oli jo saanut kaiken vihollisen vastahyökkäyksen torjumiseksi tarvitsemansa jo ennen tuon sopimuksen solmimista. Sitä Ryti ei voinut tietää sopimuksen tekohetkellä, kun Viipuri oli juuri menetetty ja Tali-Ihantalan taistelua ei ollut vielä käyty. Tukeutuessaan saksalaiseen aíneistoon Jokisipilä ei ota huomioon, että Ribbentrop halusi esitellä sopimuksen esimiehelleen Hitlerille omana voittonaan, eli että hän oli onnistunut taivuttamaan tuohon asti itsepäisesti omaa sotaansa käyneen Suomen Saksan sopimuskumppaniksi. Sen Jokisipiläkin toteaa, että Suomi menetteli ovelan taitavasti Saksan suhteen niin, että avun saanti sieltä oli turvattu kesän 1944 loppuun saakka. - arviot
JormaKKorhonen kirjoitti:
...jo aikoinaan heti tuoreeltaan ja kommentoinut sitä näilläkin saiteilla ja vähän muuallakin ja osoittanut Jokisipilän siinä esittämän näkemyksen vailla pitävää pohjaa olevaksi. ilmeisesti nuoren tutkijan yritykseksi korottaa profiiliaan.
Eräässä kirjoituksessani olen todennut asiasta näin:
-----------------
Nyt nuori tutkija Markku Jokisipilä pyrkii väitöskirjallaan 4) todistamaan, että Ribbentropin ja Rydin sopimukselle ei ollut pakkoa. Hänen tutkimuksensa on vakuuttavan tuntuinen ja kirjoitusasultaan erinomainen, ja se on saanut arvostavia lausuntoja.
Minun mielestäni Jokisipilän tutkimuksessa on jälkiviisautta. Hänen mielestään Suomi oli jo saanut kaiken vihollisen vastahyökkäyksen torjumiseksi tarvitsemansa jo ennen tuon sopimuksen solmimista. Sitä Ryti ei voinut tietää sopimuksen tekohetkellä, kun Viipuri oli juuri menetetty ja Tali-Ihantalan taistelua ei ollut vielä käyty. Tukeutuessaan saksalaiseen aíneistoon Jokisipilä ei ota huomioon, että Ribbentrop halusi esitellä sopimuksen esimiehelleen Hitlerille omana voittonaan, eli että hän oli onnistunut taivuttamaan tuohon asti itsepäisesti omaa sotaansa käyneen Suomen Saksan sopimuskumppaniksi. Sen Jokisipiläkin toteaa, että Suomi menetteli ovelan taitavasti Saksan suhteen niin, että avun saanti sieltä oli turvattu kesän 1944 loppuun saakka.Pitää ymmärtää ja laittaa omaan arvoonsa.Käsittämätöntä epäloogisuutta ja Saksan polittisen ja sotilaallisen voiman vähättelyä.
Aivan kuin Suomella olisi ollut vara lyödä Hitlerille nyrkkiä pöytään.Varsinkin kun juuri Hitler oli perunut asevientikiellon Suomelle,Rytihän oli pakon edessä. - Paha moka
JormaKKorhonen kirjoitti:
...jo aikoinaan heti tuoreeltaan ja kommentoinut sitä näilläkin saiteilla ja vähän muuallakin ja osoittanut Jokisipilän siinä esittämän näkemyksen vailla pitävää pohjaa olevaksi. ilmeisesti nuoren tutkijan yritykseksi korottaa profiiliaan.
Eräässä kirjoituksessani olen todennut asiasta näin:
-----------------
Nyt nuori tutkija Markku Jokisipilä pyrkii väitöskirjallaan 4) todistamaan, että Ribbentropin ja Rydin sopimukselle ei ollut pakkoa. Hänen tutkimuksensa on vakuuttavan tuntuinen ja kirjoitusasultaan erinomainen, ja se on saanut arvostavia lausuntoja.
Minun mielestäni Jokisipilän tutkimuksessa on jälkiviisautta. Hänen mielestään Suomi oli jo saanut kaiken vihollisen vastahyökkäyksen torjumiseksi tarvitsemansa jo ennen tuon sopimuksen solmimista. Sitä Ryti ei voinut tietää sopimuksen tekohetkellä, kun Viipuri oli juuri menetetty ja Tali-Ihantalan taistelua ei ollut vielä käyty. Tukeutuessaan saksalaiseen aíneistoon Jokisipilä ei ota huomioon, että Ribbentrop halusi esitellä sopimuksen esimiehelleen Hitlerille omana voittonaan, eli että hän oli onnistunut taivuttamaan tuohon asti itsepäisesti omaa sotaansa käyneen Suomen Saksan sopimuskumppaniksi. Sen Jokisipiläkin toteaa, että Suomi menetteli ovelan taitavasti Saksan suhteen niin, että avun saanti sieltä oli turvattu kesän 1944 loppuun saakka.Viime vuoden lopulla Jokisipilän uskottavuus mureni Hutticaustiin oikein totaalisesti. Äijä kirjoitti blogissaan jo vallan varmoja juttuja Huhtiniemen teloituksista.
torstai, lokakuu 19, 2006
Elämää juoksuhaudoissa
http://jokisipila.blogspot.com/2006/10/elm-juoksuhaudoissa.html
perjantai, lokakuu 20, 2006
Jatkosodan teloitukset
http://jokisipila.blogspot.com/2006/10/jatkosodan-teloitukset.html
torstai, lokakuu 26, 2006
Suomalainen teloituskäsky
http://jokisipila.blogspot.com/2006/10/suomalainen-teloitusksky.html
TÄMÄN luulisi jo hävettävän!
maanantai, lokakuu 30, 2006
Huhtiniemi - case closed?
http://jokisipila.blogspot.com/2006/10/huhtiniemi-case-closed.html
Tässä jo alkaa selittelyt ja ehkäpä kaduttamaankin aika lailla?
maanantai, joulukuu 11, 2006
Viipurin ja Huhtiniemen saldot
http://jokisipila.blogspot.com/2006/12/viipurin-ja-huhtiniemen-saldot.html
Yksi amatööri sotahistorian harrastelija, siis MINÄ, puhkaisin Viipurin puolustajien eli 20.Pr:n, väitetyn 419 kadonneen yli 50 -vuotisen myytin. Tein sen laittamalla tuohon jatkuvaan 419 -jankkaamiseen kyllästyneenä Ilta-Sanomien toimittajalle sähköpostilla tarkat tiedot Uuno Tarkin kirjojen vahvuustaulukoista ja Suomi24:een kirjoittamieni juttujeni linkit sekä MIL.FI tietokannan tiedot sodassa kaatuneista juuri 20.Pr:n osalta!
Koskapa nyt tietysti heti epäilet, että olen oman hännän nostaja, niin samasta aiheesta kirjoitin useastikin näissäkin jutuissa ja useammalla nimimerkillä! Vertaa seuraavien juttujen päivämääriä Ilta-Samomien juttuun!
Kestipä se kauan! Laitoin Pasi Jaakkoselle postia jo 27.10.2006.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000021595351#22000000021595351
Päämaja - Suomen hovi
Kirjoittanut: Lueskelija 4.9.2006 klo 14.54
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000019231689#22000000019231689
Viipurin tapahtumat ja
Kirjoittanut: Huhtiniemi 17.10.2006 klo 21.44
Hakuehdoilla löytyi 82 henkilöä
Kirjoittanut: Näin on 17.10.2006 klo 22.36
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000020507056
Akateemikot ja Huhtiniemi
Kirjoittanut: Kaikenlaista 10.10.2006 klo 13.25
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000020080840
Harmittaapa hieman, että en kirjoittanut tuota artikkelia suoraan omissa nimissäni johonkin lehteen tai tehnyt siitä suoraan KIRJAA!
Onneksi ei tuokaan toimittaja, Pasi Jaakkonen, ei pääse ottamaan sulkaa hattuunsa, kun sai minulta suoran jutun ja valmiit lukemat! Ja hän tietää, että minä se olin, joka sen sähköpostin hänelle laittoi ja tuokin sähköposti on tarkasti tallessa!
Harvoin enää tulee sotahistoriassa näin herkullista juttua vastaan ja näin suurta virhettä oikaistavaksi.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1294750
Suomi - Uutiset - Ilta-Sanomat Historiankirjat uusiksi ISn paljastuksen vuoksi
Historiankirjat uusiksi IS:n paljastuksen vuoksi
30.12.2006 06:53
Jatkosodan Pikkujättiläisen uuteen painokseen tulee sisältömuutos Viipurin taistelujen tappiolukuja kertovaan kohtaan. Tärkein kimmoke tietokorjaukseen on Ilta-Sanomien 25. marraskuuta julkaisema uusi tieto todellisista kadonneiden lukumääristä kesällä 1944.
- Edellisessä painoksessa mainittu luku 419 kadonneesta muuttuu 70-74:ksi, kertoo Viipurin menetyksestä luvun kirjaan kirjoittanut sotahistorian dosentti Eero Elfvengren maanpuolustuskorkeakoululta.
Korjattu luku on sama, johon Ilta-Sanomien . Virheellinen 419 kadonnutta taas on elänyt virallisena tietona vuosikymmeniä ja kopioitu aina suoraan uusiin historiateoksiin ilman tarkistuksia.
Viipurin taisteluiden tappiolukemista on vuosikymmenten mittaan esitetty useita eri lukuja.
Ilta-Sanomien uutisen keskeinen merkitys on siinä, että se osoitti, että kaikissa virallisissa historiankirjoissa toistuva luku Viipurin taisteluiden kaatuneista ja kadonneista ei missään tapauksessa voi olla oikea tieto. Jatkossa luku pitää muuttaa kaikkiin Viipurin taistelua käsitteleviin teoksiin. - Sama taas
JormaKKorhonen kirjoitti:
...jo aikoinaan heti tuoreeltaan ja kommentoinut sitä näilläkin saiteilla ja vähän muuallakin ja osoittanut Jokisipilän siinä esittämän näkemyksen vailla pitävää pohjaa olevaksi. ilmeisesti nuoren tutkijan yritykseksi korottaa profiiliaan.
Eräässä kirjoituksessani olen todennut asiasta näin:
-----------------
Nyt nuori tutkija Markku Jokisipilä pyrkii väitöskirjallaan 4) todistamaan, että Ribbentropin ja Rydin sopimukselle ei ollut pakkoa. Hänen tutkimuksensa on vakuuttavan tuntuinen ja kirjoitusasultaan erinomainen, ja se on saanut arvostavia lausuntoja.
Minun mielestäni Jokisipilän tutkimuksessa on jälkiviisautta. Hänen mielestään Suomi oli jo saanut kaiken vihollisen vastahyökkäyksen torjumiseksi tarvitsemansa jo ennen tuon sopimuksen solmimista. Sitä Ryti ei voinut tietää sopimuksen tekohetkellä, kun Viipuri oli juuri menetetty ja Tali-Ihantalan taistelua ei ollut vielä käyty. Tukeutuessaan saksalaiseen aíneistoon Jokisipilä ei ota huomioon, että Ribbentrop halusi esitellä sopimuksen esimiehelleen Hitlerille omana voittonaan, eli että hän oli onnistunut taivuttamaan tuohon asti itsepäisesti omaa sotaansa käyneen Suomen Saksan sopimuskumppaniksi. Sen Jokisipiläkin toteaa, että Suomi menetteli ovelan taitavasti Saksan suhteen niin, että avun saanti sieltä oli turvattu kesän 1944 loppuun saakka.Aseita virtasi ilman sopimuksiakin:
Saksan asetoimitukset 1944
Kirjoittanut: keväällä 23.10.2006 klo 12.08
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000020666516#22000000020666516
Kovin innokkaasti ollaan aina todistelemassa tuon Ryti-Ribbentrop -sopimuksen kaikkivoipaisuutta aseavun saamiseksi Saksalta.
Mikähän oli kuitenkin lopullinen tilanne aseavun suhteen? Aseita ja varaosia toimitettiin kaiken aikaa, vaikka sanottiin Saksan sulkeneen "hanat" Suomen rauhantunnustelujen vuoksi. Ruokatoimitukset taisi olla aika pieniä keväällä 1944, mutta tulihan sitäkin pieniä määriä.
Saksa toimitti Suomelle aseita koko ajan tasaiseen tahtiin. Myöskin keväällä 1944, vaikka monissa teoksissa toisin väitetään. Osasto Kuhlmay oli jo toiminnassa esim. 20.6.1944 Viipurissa, missä se pommitti kolmen otteeseen kohteita. Marskihan oli jo aiemmin pyytänyt apua Saksalta ja sitä siis saatiin heti tämän pyynnön pohjalta.
Panssarintorjuntaan oli toimitettu kauhuja ja nyrkkejä jo keväällä 1944 YHDEN SUURHYÖKKÄYKSEN torjuntaa varten. Tässä suhteessa Kannaksen joukkojen komentaja Oesch puhuu pötyä kirjassaan Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella 1944, Otava 1956. Oesch kyllä puhuu pötyä monessa muussakin kohdassa tuossa kirjassaan. Suomihan oli saanut panssari-nyrkkejä, noita ihmeaseita, jo keväällä 1944 muutamia tuhansia. Ne oli tosin haudattu armeijakuntien asevarikoihin ja pidetty ihan naurettavasti "salaisina aseina". Niillä olisi pitänyt kouluttaa suomalaisia mosureita ja kovaa vauhtia. Kesällä 1944 menetettiin paljon arvokkaita maaleja ja miehiä tuon virheen vuoksi!
Sakemannithan toimitti lisää nyrkkejä ja kauhuja lentämällä Lapista ja pikaveneillä Virosta...
Lue Martti V. Terän kirjat ja katso niiden tilastoliitteet, josta käy ilmi laivaustilastot ja -tiedot!
Tanner: Suomen tie rauhaan 1943-1944 Tammi 1952.
Tuossa kirjassa Tanner puhuu pötyä Saksa asetoimituksista Suomeen 1944 kesällä ja niiden keskeyttämisestä. Tannerin mukaan toimitukset jatkuivat vasta Rytin tekemän Ribbentrop-sopimuksen jälkeen, samoin viljatoimitukset.
Kuitenkin Martti V Terä kertoo tarkoin tilastotiedoin kirjassaan, Kesäkuun kriisi 1944, Otava, 1967, 184s liitteitä, kuinka aseita virtasi Saksasta Suomeen koko suurhyökkäyksen ajan! Siis ennen ja jälkeen tuon Rytin sopimuksen teon.
Tuo Terän kirjoittama kirja on häkellyttävän tarkka kaikilta osiltaan ja antaa hyvän kuvan kesän 1944 tapahtumista.
Tuossa on tarkka kuvaus materiaalihankinnoista sotiemme aikana:
Talvisodan aikaiset asehankinnat:
Terä Martti V Tienhaarassa. Syksyn 1940 tapahtumat Barbarossa-suunnitelman taustaa vasten, Otava, 1962,
Asehankinnat, lähinnä Saksasta:
Martti V Terä kertoo tarkoin tilastotiedoin asehankinnat, lähinnä Saksasta, kirjassaan, Kesäkuun kriisi 1944, Otava, 1967
Noista Oeschin pötypuheista mainittakoon JR61:n
pysyminen Tienhaarassa sodan loppuun asti, vaikka kaikihan tietää kuinka JR61 vaihdettiin reserviin Tienhaarasta elokuun 5 päivän tietämillä.
Samaten Viipurin menetyksestä ja sen syistä kertoessaan hän näyttää nielaisseen sellaisenaan IV AK:n komentaja Laatikaisen ja tykistökomentaja Sippolan selitykset ja suoranaiset valheet 20.Pr:n ammustilanteesta, jonka oli alunperin laatinut ihan asiaa tuntematon uusi 20.Pr:n ammushuollosta vastaava mies edeltäjänsä laatimien paperilukemien perusteella. Ne varmaankin oli oikeita, mutta kun ammuksethan jäi sinne lähtöpäähän, vaikka niitä oli useita tuliannoksia, siis vain kirjanpidollisesti! - aseet oli?
Sama taas kirjoitti:
Aseita virtasi ilman sopimuksiakin:
Saksan asetoimitukset 1944
Kirjoittanut: keväällä 23.10.2006 klo 12.08
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000020666516#22000000020666516
Kovin innokkaasti ollaan aina todistelemassa tuon Ryti-Ribbentrop -sopimuksen kaikkivoipaisuutta aseavun saamiseksi Saksalta.
Mikähän oli kuitenkin lopullinen tilanne aseavun suhteen? Aseita ja varaosia toimitettiin kaiken aikaa, vaikka sanottiin Saksan sulkeneen "hanat" Suomen rauhantunnustelujen vuoksi. Ruokatoimitukset taisi olla aika pieniä keväällä 1944, mutta tulihan sitäkin pieniä määriä.
Saksa toimitti Suomelle aseita koko ajan tasaiseen tahtiin. Myöskin keväällä 1944, vaikka monissa teoksissa toisin väitetään. Osasto Kuhlmay oli jo toiminnassa esim. 20.6.1944 Viipurissa, missä se pommitti kolmen otteeseen kohteita. Marskihan oli jo aiemmin pyytänyt apua Saksalta ja sitä siis saatiin heti tämän pyynnön pohjalta.
Panssarintorjuntaan oli toimitettu kauhuja ja nyrkkejä jo keväällä 1944 YHDEN SUURHYÖKKÄYKSEN torjuntaa varten. Tässä suhteessa Kannaksen joukkojen komentaja Oesch puhuu pötyä kirjassaan Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella 1944, Otava 1956. Oesch kyllä puhuu pötyä monessa muussakin kohdassa tuossa kirjassaan. Suomihan oli saanut panssari-nyrkkejä, noita ihmeaseita, jo keväällä 1944 muutamia tuhansia. Ne oli tosin haudattu armeijakuntien asevarikoihin ja pidetty ihan naurettavasti "salaisina aseina". Niillä olisi pitänyt kouluttaa suomalaisia mosureita ja kovaa vauhtia. Kesällä 1944 menetettiin paljon arvokkaita maaleja ja miehiä tuon virheen vuoksi!
Sakemannithan toimitti lisää nyrkkejä ja kauhuja lentämällä Lapista ja pikaveneillä Virosta...
Lue Martti V. Terän kirjat ja katso niiden tilastoliitteet, josta käy ilmi laivaustilastot ja -tiedot!
Tanner: Suomen tie rauhaan 1943-1944 Tammi 1952.
Tuossa kirjassa Tanner puhuu pötyä Saksa asetoimituksista Suomeen 1944 kesällä ja niiden keskeyttämisestä. Tannerin mukaan toimitukset jatkuivat vasta Rytin tekemän Ribbentrop-sopimuksen jälkeen, samoin viljatoimitukset.
Kuitenkin Martti V Terä kertoo tarkoin tilastotiedoin kirjassaan, Kesäkuun kriisi 1944, Otava, 1967, 184s liitteitä, kuinka aseita virtasi Saksasta Suomeen koko suurhyökkäyksen ajan! Siis ennen ja jälkeen tuon Rytin sopimuksen teon.
Tuo Terän kirjoittama kirja on häkellyttävän tarkka kaikilta osiltaan ja antaa hyvän kuvan kesän 1944 tapahtumista.
Tuossa on tarkka kuvaus materiaalihankinnoista sotiemme aikana:
Talvisodan aikaiset asehankinnat:
Terä Martti V Tienhaarassa. Syksyn 1940 tapahtumat Barbarossa-suunnitelman taustaa vasten, Otava, 1962,
Asehankinnat, lähinnä Saksasta:
Martti V Terä kertoo tarkoin tilastotiedoin asehankinnat, lähinnä Saksasta, kirjassaan, Kesäkuun kriisi 1944, Otava, 1967
Noista Oeschin pötypuheista mainittakoon JR61:n
pysyminen Tienhaarassa sodan loppuun asti, vaikka kaikihan tietää kuinka JR61 vaihdettiin reserviin Tienhaarasta elokuun 5 päivän tietämillä.
Samaten Viipurin menetyksestä ja sen syistä kertoessaan hän näyttää nielaisseen sellaisenaan IV AK:n komentaja Laatikaisen ja tykistökomentaja Sippolan selitykset ja suoranaiset valheet 20.Pr:n ammustilanteesta, jonka oli alunperin laatinut ihan asiaa tuntematon uusi 20.Pr:n ammushuollosta vastaava mies edeltäjänsä laatimien paperilukemien perusteella. Ne varmaankin oli oikeita, mutta kun ammuksethan jäi sinne lähtöpäähän, vaikka niitä oli useita tuliannoksia, siis vain kirjanpidollisesti!"Kovin innokkaasti ollaan aina todistelemassa tuon Ryti-Ribbentrop -sopimuksen kaikkivoipaisuutta aseavun saamiseksi Saksalta."
Olisiko ollut polittisesti sekä sotilaallisesti oikein alkaa ärsyttää tai katkaisemaan välejä saksaan juuri silloin,kun kansakuntamme taistelee olemassaolostaan.Venäjän suurhyökkäys vyöryi kannaksella,saksalaiset olivat Lapissa.Hitler julisti asevientikiellon pelkästä älymystömme kannanotosta.Saksalaisia aseita ja joukkoja oli toki maassamme,mutta Saksa oli suurvalta suveereeni sellainen,kyllä Hitler YKSIN saneli mitä saksan armeija aseillaan ja joukoillaan teki!Ei suomella ollut komentosuhdetta Saksan aseisiin tai osasto Kuhlmeyhinkään vaikka JO Lapissa silloin olikin.
Pyytää joukkoja piti,ja sopimuksella saatiin jatkuvuus,eli täydennykset rintamalle.
Kovin innokkaasti käyt vähättelemään Hitlerin aivoituksia,ja se jälkiviisauden laji,SE on sitä parasta viisautta juuri tässä Ryti-Ribbentrop paktin arvostelussa.Oliko meillä varaa kesällä -44 lyödä Hitlerille nyrkkiä pöytään:"NAI!NAI!NAI!" MITÄÄN SOPIMUSTA EMME TEE!! - Häivähdys valhetta
>Itse Ribbentrop-sopimus ei syntynyt sotilaallisen pakon vuoksi. Rintamalinja oli jo saatu vakautettua ja Neuvostoliitto siirtänyt sotatoimiensa painopisteen eteläisimmille rintamille kun sopimus tehtiin.<
http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=49
Oli meillä melko tietämätön ulkoministeri!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ryti-Ribbentrop-sopimus
>Hallituksen istunnossa, missä Ryti esitteli kirjeensä, oli mukana myös lakimies, joka varmensi Rytin esittämän tulkinnan, että Suomi vapautuisi kirjeen lupauksista Rytin erotessa virastaan. Ryti lähetti kirjeensä 26. kesäkuuta Neuvostoliiton hyökkäyksen murrettua VKT-linjan edellisenä päivänä Talissa. - heti heinäkuussa
Häivähdys valhetta kirjoitti:
>Itse Ribbentrop-sopimus ei syntynyt sotilaallisen pakon vuoksi. Rintamalinja oli jo saatu vakautettua ja Neuvostoliitto siirtänyt sotatoimiensa painopisteen eteläisimmille rintamille kun sopimus tehtiin.<
http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=49
Oli meillä melko tietämätön ulkoministeri!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ryti-Ribbentrop-sopimus
>Hallituksen istunnossa, missä Ryti esitteli kirjeensä, oli mukana myös lakimies, joka varmensi Rytin esittämän tulkinnan, että Suomi vapautuisi kirjeen lupauksista Rytin erotessa virastaan. Ryti lähetti kirjeensä 26. kesäkuuta Neuvostoliiton hyökkäyksen murrettua VKT-linjan edellisenä päivänä Talissa.Rintamakomentajilla oli oikeus ammuskella väsyneitä ja pelokkaita sotilaita. Ryti olisi pitänyt ampua heti Talin murtuman jälkeen julkisesti Senaatintorilla kirkonmenojen jälkeen. Kai niitä innokkaita suojeluskunan Sippoloita ja Malmbergiä olisi riittänyt?
- realisti#1
heti heinäkuussa kirjoitti:
Rintamakomentajilla oli oikeus ammuskella väsyneitä ja pelokkaita sotilaita. Ryti olisi pitänyt ampua heti Talin murtuman jälkeen julkisesti Senaatintorilla kirkonmenojen jälkeen. Kai niitä innokkaita suojeluskunan Sippoloita ja Malmbergiä olisi riittänyt?
Pidät siis summaarisia ampumisia oikeutettuina? No, tapansa kullakin...
- Pussinperä
arviot kirjoitti:
Pitää ymmärtää ja laittaa omaan arvoonsa.Käsittämätöntä epäloogisuutta ja Saksan polittisen ja sotilaallisen voiman vähättelyä.
Aivan kuin Suomella olisi ollut vara lyödä Hitlerille nyrkkiä pöytään.Varsinkin kun juuri Hitler oli perunut asevientikiellon Suomelle,Rytihän oli pakon edessä.Jokisipilä arviot pitää ymmärtää ja laittaa omaan arvoonsa. Käsittämätöntä epäloogisuutta ja Saksan polittisen ja sotilaallisen voiman vähättelyä.
Aivan kuin Suomella olisi ollut vara lyödä Hitlerille nyrkkiä pöytään. Varsinkin kun juuri Hitler oli perunut asevientikiellon Suomelle, Rytihän oli pakon edessä.
Kuinkahan olisi Kannaksen puolustuksemme kestänyt, jos Hitler olisi toteuttanut uhkauksensa ja vetänyt Lento-osasto Kuhlmayn pois - ellei Suomi olisi sitoutunut poliittisesti Saksan kanssa. - Case Closed
JormaKKorhonen kirjoitti:
...jo aikoinaan heti tuoreeltaan ja kommentoinut sitä näilläkin saiteilla ja vähän muuallakin ja osoittanut Jokisipilän siinä esittämän näkemyksen vailla pitävää pohjaa olevaksi. ilmeisesti nuoren tutkijan yritykseksi korottaa profiiliaan.
Eräässä kirjoituksessani olen todennut asiasta näin:
-----------------
Nyt nuori tutkija Markku Jokisipilä pyrkii väitöskirjallaan 4) todistamaan, että Ribbentropin ja Rydin sopimukselle ei ollut pakkoa. Hänen tutkimuksensa on vakuuttavan tuntuinen ja kirjoitusasultaan erinomainen, ja se on saanut arvostavia lausuntoja.
Minun mielestäni Jokisipilän tutkimuksessa on jälkiviisautta. Hänen mielestään Suomi oli jo saanut kaiken vihollisen vastahyökkäyksen torjumiseksi tarvitsemansa jo ennen tuon sopimuksen solmimista. Sitä Ryti ei voinut tietää sopimuksen tekohetkellä, kun Viipuri oli juuri menetetty ja Tali-Ihantalan taistelua ei ollut vielä käyty. Tukeutuessaan saksalaiseen aíneistoon Jokisipilä ei ota huomioon, että Ribbentrop halusi esitellä sopimuksen esimiehelleen Hitlerille omana voittonaan, eli että hän oli onnistunut taivuttamaan tuohon asti itsepäisesti omaa sotaansa käyneen Suomen Saksan sopimuskumppaniksi. Sen Jokisipiläkin toteaa, että Suomi menetteli ovelan taitavasti Saksan suhteen niin, että avun saanti sieltä oli turvattu kesän 1944 loppuun saakka.Vuoden 2006 lopulla Jokisipilän uskottavuus mureni Huhticaustiin oikein totaalisesti. Äijä kirjoitti blogissaan jo vallan varmoja juttuja Huhtiniemen teloituksista.
torstai, lokakuu 19, 2006
Elämää juoksuhaudoissa
http://jokisipila.blogspot.com/2006/10/elm-juoksuhaudoissa.html
perjantai, lokakuu 20, 2006
Jatkosodan teloitukset
http://jokisipila.blogspot.com/2006/10/jatkosodan-teloitukset.html
torstai, lokakuu 26, 2006
Suomalainen teloituskäsky
http://jokisipila.blogspot.com/2006/10/suomalainen-teloitusksky.html
TÄMÄN luulisi jo hävettävän!
maanantai, lokakuu 30, 2006
Huhtiniemi - case closed?
http://jokisipila.blogspot.com/2006/10/huhtiniemi-case-closed.html
Tässä jo alkaa selittelyt ja ehkäpä kaduttamaankin aika lailla?
maanantai, joulukuu 11, 2006
Viipurin ja Huhtiniemen saldot
http://jokisipila.blogspot.com/2006/12/viipurin-ja-huhtiniemen-saldot.html
- JormaKKorhonen
...tuo juuri päättynyt presidenttejämme esittelevä dramatisointi, 4. osa, joss nyt oli vuorossa Kyösti Kallio.
Niin Kallio, Ryti kuin Tannerkin - nuo todellisenkin draaman avainhenkilöt - olivat niin aidonoloisia. Ja tapahtumat tietysti olivat tosia, jokaisen historiaan perehtyneen hyvin tuntemia, joita minäkin hieman sivusin jutussani.
Erittäin hyvä pätkä! Tuo sarja kyllä on ollut paikallaan uusia. Muistaakseni myös se seuraava, Risto Rytistä kertova, on yhtä hyvä. Katsokaamme!- tuo ohjelma
Oikeita asioita painotettiin ja henkilöiden käyttäytyminen oli juuri niin kuin historiat kertoo.
Luikuili siellä mukana pari kertaa sodanhaluinen Kekkonenkin. Ei kai hänellä todellisuudessa ollut juuri mitään roolia noissa vaiheissa, mutta varmaan oli pistetty tuossa vaan muistuttamaan, että sotakiihkoilija se silloin oli. Siitäkin on kertoneet historiantutkijat, lieneekö Juhani Suomikin, kun hänen kirjojaan ei jaksa lukea jos ei ole kekkosuskovainen.
Risto Rytistä on saatu uudemman historian tutkimuksen valossa tarkempi kuva. Ja ei vain Rytistä vaan siitä syiden ja seurausten verkostosta, joka hänen aikanaan liikautteli Suomen kohtaloita.
Ryti oli Tannerin ohella keskeinen poliitikko, kun Suomi sidottiin keväällä 1940 Saksan tulevaan kohtaloon. Ei silloin vielä lopullisesti, mutta suuntaviitat antaen ja muut vaihtoehdot poissulkien. Tässä mielessä Rytiä voi pitään keskeisesti sotaan syyllisenä. Ei siinä juridesssa merkityksessä, mikä asialle jälkikäteen annettin vaan historiallisena de facto asiana.
Sodan alettua ja Suomen saavutettua sotilaallisia voittoja ja tavoitteitaan (siis jatkosodassa), Suomelle tarjottiin tilaisuutta irrottautua sodasta tai ainakin sen suuntaisia ehdotuksia Yhdysvaltojen välityksellä tehtiin. Näihin aloitteisiin ei tarjottu, mitä varsinkin J.K. Paasikivi on arvostellut kärjekkäästi.
Jokisipilän tutkmusta onkin jo käsitelty. Ryti ei saavuttanut petoksellaan kaikkia niitä etuja, joita on ennen väitöskirjatutkimusta uskottu hänen saavuttaneen.
Kylmähermoinen Ryti on voinut olla, mutta se ei vielä tee hänestä merkkimiestä. Missä on siis Rytin suuri merkitys, joka tekisi hänestä jotenkin poikkeuksellisen suurmiehen presidenttinä ja valtiomiehenä. Oman arvioni mukaan hän jää tässä suhteessa kauas Kekkosen taakse. Myös Mannerheimiä pidän paljon merkittävämpänä valtiomiehenä, kun Mannerheim petti Saksan lopullisesti ja irrotti Suomen sodasta pelastaen näin meidät täystuholta.
Presidenttien ja valtiomiesten tekojen arvot voivat tulla esiin vasta vuosien päästä. Lisäksi kiinnitämme liikaa huomiota sodan aikaisiin suurmiehiin. Tärkeimpiä maan kannalta voivat olla kuitenkin ne, jotka kykenevät torjumaan sodan tulon maamme rajoille. Tässä suhteessa Kekkosen voi sanoa onnistuneen. Ehkä Tarja Halonenkin on onnistunut suurenmoisesti, jos hän yhdessä muun ulkopoliittisen johdon kanssa on onnistunut pitämään meidät erossa sotaisista liitoista ja liittolaisista. Tulevaisuus voi tämän vasta osoittaa.- .....
Vittu, mikä vasemmistopaska.
- realisti#1
"...kun Suomi sidottiin keväällä 1940 Saksan tulevaan kohtaloon."
Vai että oikein "sidottiin". Paitsi että tuolle väitteelle ei ole ylipäätään muita perusteita kuin Ylikankaan fantastiset sepustukset, niin edes Ylikangas ei kai ole väittänyt mitään niin idioottimaista, että keväällä -40 olisi tehty sitoumuksia. No, hänen "tutkimuksensa" on kyllä tarpeeksi idioottimainen muutenkin... - merkityksestä
>> Myös Mannerheimiä pidän paljon merkittävämpänä valtiomiehenä, kun Mannerheim petti Saksan lopullisesti ja irrotti Suomen sodasta pelastaen näin meidät täystuholta.
Tämän lauseen voisi muotoilla nykyisen tutkimuksen valossa monellakin vaihtoehtoisella tavalla.
Itse varioisin sen näin:
Mannerheimin merkittävin ratkaisu historiallisssa mielessä oli, kun hän lopulta uskalsi valita tuolin jolla istui ja jossa kuvitteli parhaiten säästävänsä nahkansa, eli kun hän petti Saksan ja irrotti Suomen sodasta pelastaen sen mikä pelastettavissa oli. - realisti#1
merkityksestä kirjoitti:
>> Myös Mannerheimiä pidän paljon merkittävämpänä valtiomiehenä, kun Mannerheim petti Saksan lopullisesti ja irrotti Suomen sodasta pelastaen näin meidät täystuholta.
Tämän lauseen voisi muotoilla nykyisen tutkimuksen valossa monellakin vaihtoehtoisella tavalla.
Itse varioisin sen näin:
Mannerheimin merkittävin ratkaisu historiallisssa mielessä oli, kun hän lopulta uskalsi valita tuolin jolla istui ja jossa kuvitteli parhaiten säästävänsä nahkansa, eli kun hän petti Saksan ja irrotti Suomen sodasta pelastaen sen mikä pelastettavissa oli.Minä kun luulin, että se oli eduskunta joka sen Mannerheimin tuolilleen valitsi... Eikä Mannerheim Saksaa pettänyt, kun ei ollut sille mitään luvannutkaan. Jos petoksesta halutaan puhua, täytyy puhua Rytistä. Tarkkaan ottaen hänkin kyllä piti lupauksensa Saksalle.
- realismia...
realisti#1 kirjoitti:
Minä kun luulin, että se oli eduskunta joka sen Mannerheimin tuolilleen valitsi... Eikä Mannerheim Saksaa pettänyt, kun ei ollut sille mitään luvannutkaan. Jos petoksesta halutaan puhua, täytyy puhua Rytistä. Tarkkaan ottaen hänkin kyllä piti lupauksensa Saksalle.
>> Minä kun luulin, että se oli eduskunta joka sen Mannerheimin tuolilleen valitsi...
Älä välitä. Niin luuli eduskuntakin. Mannerheim se vaan valitsi niitä tuoleja. No, oikeastaan ne oli valittu jo alkuvuonna 40. Hyvin harvoja olivat ne valitsijat. Tai sitten on toinenkin näkökulma. Itse asiassa itse olen enemmän sen kannalla. Sen mukaan valinta tapahtui jo keskiajalla.
- "VAKAVISSAAN"
Hänestähän puhuttiin spiritismin käytön soveltajana ja lanseerajana Presidenti-instituutioon?Vai onko kyseessä vain urbaani legenda.Hänenhän kerrotaan nähneen Ribbentropin tulon unessa,ja hän pystyi näin edeltäpäin konsultoimaan Ristoa:"Suuri saksalainen politikko tulee,sinun on tehtävä vaikea sopimus".
- HistorianHarrastaja
Gerda Rytihän uskoi vahvasti henkimaailmaan, jossa hänellä oli opas, "guide", jolta hän sai usein neuvoja. Niitä hän välitti Ristollekin, mutta varmoja ei olla siitä, ottkiko Risto ne niin vakavasti, että ne olisivat vaikuttaneet hänen toimintaansa.
Turtolan kirjassa kerrotaan ja muualtakin olen lukenut, että yksi Gerdan "maallisista" oppaista oli porvoolainen selvänäkijä Axel Eugen Ringström. Ainakin hänen luonaan Risto Ryti on käynyt tyalvisodan aikana parikin kertaa, se selviää Ringströmin päiväkirjoista, joihin hän merkitsi kaikki hänen luonaan käyneet minuutin tarkkuudella. Kävijöitä nimittäin oli monia päivässä. Ja monet muut kävijät ovat vahvistaneet merkinnäy käynneistään oikeiksi, joten on oletettava näin olevan myös Rytin kohdalla.
Myös toinen kuuluisuutta saanut selvänäkijä Aino Kassinen kertoo muistelmissaan Gerda ja Risto Rytin vierailleen hänen luonaan selvänäkijän tietoja saadakseen. Kassinen ei kuitenkaan pitänyt päiväkirjaa, joten tässä ollaan hänen sanansa varassa. Väittämänsä mukaan Kassinen vieraili myös Ryteillä iltapäiväkahveilla toistakymmentä kertaa.
Gerdan harrastamiin spiritismi-istuntoihin Risto ei koskaan osallistunut. Spiritismiin Risto ilmeisesti ei uskonut, vaikka kyllä hänelläkin taipumusta mystismiin oli. Ehkä siitä kertoo myös hänen vapaamuurariutensa - sehän on yleisesti tiedetty tosiasia - joskin vapaamuurareiden toiminta lienee hyvinkin käytäntöpainotteista, vaikka heillä omat rituaalinsa ovatkin. - humppaajanuorukainen
HistorianHarrastaja kirjoitti:
Gerda Rytihän uskoi vahvasti henkimaailmaan, jossa hänellä oli opas, "guide", jolta hän sai usein neuvoja. Niitä hän välitti Ristollekin, mutta varmoja ei olla siitä, ottkiko Risto ne niin vakavasti, että ne olisivat vaikuttaneet hänen toimintaansa.
Turtolan kirjassa kerrotaan ja muualtakin olen lukenut, että yksi Gerdan "maallisista" oppaista oli porvoolainen selvänäkijä Axel Eugen Ringström. Ainakin hänen luonaan Risto Ryti on käynyt tyalvisodan aikana parikin kertaa, se selviää Ringströmin päiväkirjoista, joihin hän merkitsi kaikki hänen luonaan käyneet minuutin tarkkuudella. Kävijöitä nimittäin oli monia päivässä. Ja monet muut kävijät ovat vahvistaneet merkinnäy käynneistään oikeiksi, joten on oletettava näin olevan myös Rytin kohdalla.
Myös toinen kuuluisuutta saanut selvänäkijä Aino Kassinen kertoo muistelmissaan Gerda ja Risto Rytin vierailleen hänen luonaan selvänäkijän tietoja saadakseen. Kassinen ei kuitenkaan pitänyt päiväkirjaa, joten tässä ollaan hänen sanansa varassa. Väittämänsä mukaan Kassinen vieraili myös Ryteillä iltapäiväkahveilla toistakymmentä kertaa.
Gerdan harrastamiin spiritismi-istuntoihin Risto ei koskaan osallistunut. Spiritismiin Risto ilmeisesti ei uskonut, vaikka kyllä hänelläkin taipumusta mystismiin oli. Ehkä siitä kertoo myös hänen vapaamuurariutensa - sehän on yleisesti tiedetty tosiasia - joskin vapaamuurareiden toiminta lienee hyvinkin käytäntöpainotteista, vaikka heillä omat rituaalinsa ovatkin...niinpä niin! Tuo Gerdan "henkinen" harrastuneisuus voisi olla ihan oman pikku tutkielman paikka. Kyseessä on kuitenkin presidentin rouva joka ilmeisesti ainakin jollakin tasolla vaikuttanee Ristonkin ajatuksiin(?). Jonkinlainen usko lieni kuitenkin molemmilla tämäntyyppisiin asioihin olemassa..?
Tuosta Ringströmistä ja hänen näkemisistään pikkasen kerrotaan myös toisessa Ryti kirjassa ( toki hieman asenteellisessa , mutta kuitenkin ) "Risto Rytin kujanjuoksu 1941-44, sen tyyppistä että Ringström olisi nähnyt Mussolinin ja Hitlerin "suurena valkeana", nimenomaan Ryteille hän olisi tämmöisiä kertoillut. Ajankohtaa ei tullut suoraan selville , olisiko ollut silloin talvisodan aikana?
Jos joillakuilla henkilöillä on taipumus uskoa tämäntyyppisiin touhuihin ,niin onhan tuollainen selvännäkijä varsin tehokas tapa vaikuttaa asioihin, mahdollisesti vahvistaa omaa uskoaan jo tekemiinsä päätöksiin taikka sitten hakea vahvistusta edessä oleviin ratkaisuihin?...en sitä tietenkään mene sanomaan että Ryti olisi päätöksiänsä perustanut noihin juttuihin.
Vielä näistä näkijöistä sen verran että kuulemma myöskin presidentti Kalliolla oli omaan kalenteriinsa ylösmerkittynä tarkka ennustus milloin koko sota loppuu jo heti talvisodan alussa, oli ilmoittanut että kuuden vuoden vaikerrus olisi tulossa...joku talonpoikaistietäjä keski-suomesta oli sen tiedon kertonut. Noh lienee jonkinlaista legendaa?
- Hesarin lukija
" Pääminisetri A.K.Cajander ja ulkoministeri Eljas Erkko olivat menettäneet paitsi hermonsa myös luottamuksensa "
Onko Erkon pako Tukholmaan Talvisodan alettua totta? Väitteet Erkon paosta Tukholmaan riittävän rahamassin kanssa esiintyvät näilläkin foorumeilla melko usein.
Kukas suomalainen merkkimies se pakenikaan peräti Amerikkaan saakka heti sodan alettua? Suomi ei puntaroinnut välirauhan aikana kylliksi eri vaihtoehtoja. Omituiselta tuntuu tukeutuminen Saksaan, kun terveen järjenkin olisi pitänyt sanoa, ettei yksi maa pysty koko Eurooppaa pitämään pitkän päälle hallussaan, ei varsinkaan sen tunkeutessa Napoleonin Ranskan tavoin syvälle Neuvostoliiton aroille ja erämaihin. Ensimmäinen maailmansotakin opetti, ettei edes moderni aseteknologia yhdistettynä suureen armeijaan tuo pysyvää voittoa.
Sitä paitsi Yhdysvaltain mukaantulo oli täysin ennustettavissa. Yhdysvallat olisi osallistunut sotaan myös ilman japanilaisten hyökkäystä Pearl Harbouriin.
Alistuminen Tanskan ja Norjan kohtaloon olisi ollut se todennäköisin vaihtoehto, jos suora kontakti liittoutuneisiin talvisodan goodwilliä hyväksikäyttäen olisi tuntunut liian uskaliaalta. Kumpi tahansa näistä jälkimmäisistä vaihtoehdoista olisi pitänyt tuntua Saksan kelkkaan lähtemistä järkevämmältä.
Ryti oli osaltaan vastuussa valitusta linjasta, mikä himmentää ne ansiot, jotka kesä 1944 hänelle toi.- realisti#1
Ai että ei tutkittu vaihtoehtoja... Niinpä... Katsotaanpa. Ranska ja Englanti eivät voineet auttaa talvisodassa. Se kortti oli tutkittu ja huonoksi havaittu ja Ranska sittemmin myös miehitettiin. Pohjoismaista suuntausta ei Neuvostoliitto sallinut. Mikä on se ihmeellinen vaihtoehto, joka jäi tutkimatta? Liechtenstein? Suomi tukeutui siihen ainoaan vaihtoehtoon, joka oli jäljellä tukemaan sitä Neuvostoliittoa vastaan. Ja valitettavasti Neuvostoliitto teki meille selväksi, että tukea tarvitaan.
realisti#1 kirjoitti:
Ai että ei tutkittu vaihtoehtoja... Niinpä... Katsotaanpa. Ranska ja Englanti eivät voineet auttaa talvisodassa. Se kortti oli tutkittu ja huonoksi havaittu ja Ranska sittemmin myös miehitettiin. Pohjoismaista suuntausta ei Neuvostoliitto sallinut. Mikä on se ihmeellinen vaihtoehto, joka jäi tutkimatta? Liechtenstein? Suomi tukeutui siihen ainoaan vaihtoehtoon, joka oli jäljellä tukemaan sitä Neuvostoliittoa vastaan. Ja valitettavasti Neuvostoliitto teki meille selväksi, että tukea tarvitaan.
Edellisestä viestistä:
1. Alistuminen Tanskan ja Norjan kohtaloon olisi ollut se todennäköisin vaihtoehto, jos
2. suora kontakti liittoutuneisiin talvisodan goodwilliä hyväksikäyttäen olisi tuntunut liian uskaliaalta.
---
Kumpi tahansa näistä jälkimmäisistä vaihtoehdoista olisi pitänyt tuntua Saksan kelkkaan lähtemistä järkevämmältä ratkaisulta. Kolmannen vaihtoehdon eli varman sotilaallisen häviön valitseminen Saksan rinnalla oli ilman muuta noita kahta typerämpi ratkaisu.
Ennen kaikkea sillä ärsytettiin Isoa-Britanniaa, Ranskaa ja Yhdysvaltoja, joilta oli saatu myötätuntoa talvisodassa.
Valittu linja johti siihen, myötätunnon sijasta Iso-Britanniakin julisti meille sodan ja USA myötäili Neuvostoliiton vaatimuksia Suomen suhteen sodan loppuvaiheissa.
Kumpi tahansa noista kahdesta muusta vaihtoehdosta olisi antanut toivon, että Iso-Britannia ja USA puolustavat Suomea Neuvostoliiton vaatimuksia vastaan. Mehän olisimme Norjan ja Tanskan tavoin syyttä joutuneet Saksan miehittämiksi.- olisi ollut
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Edellisestä viestistä:
1. Alistuminen Tanskan ja Norjan kohtaloon olisi ollut se todennäköisin vaihtoehto, jos
2. suora kontakti liittoutuneisiin talvisodan goodwilliä hyväksikäyttäen olisi tuntunut liian uskaliaalta.
---
Kumpi tahansa näistä jälkimmäisistä vaihtoehdoista olisi pitänyt tuntua Saksan kelkkaan lähtemistä järkevämmältä ratkaisulta. Kolmannen vaihtoehdon eli varman sotilaallisen häviön valitseminen Saksan rinnalla oli ilman muuta noita kahta typerämpi ratkaisu.
Ennen kaikkea sillä ärsytettiin Isoa-Britanniaa, Ranskaa ja Yhdysvaltoja, joilta oli saatu myötätuntoa talvisodassa.
Valittu linja johti siihen, myötätunnon sijasta Iso-Britanniakin julisti meille sodan ja USA myötäili Neuvostoliiton vaatimuksia Suomen suhteen sodan loppuvaiheissa.
Kumpi tahansa noista kahdesta muusta vaihtoehdosta olisi antanut toivon, että Iso-Britannia ja USA puolustavat Suomea Neuvostoliiton vaatimuksia vastaan. Mehän olisimme Norjan ja Tanskan tavoin syyttä joutuneet Saksan miehittämiksi.suuri vaara ja todennäköinen vaihtoehto, että Neuvostoliitto olisi "vapauttanut" meidät samoinkuin se teki Baltian maille Saksan miehityksestä. Ja olen muutenkin hämmästynyt, että esität noin naiivin vaihtoehdon. Et ota mitenkään huomioon kansalaismielipidettä ja myös valtiojohdon mielipidettä Talvisodan ja välirauhan piinan jälkeen. Niitä eivät Norja ja Tanska kokeneet ja niillä ei muutenkaan ollut Neuvostoliiton uhkaa.
- realisti#1
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Edellisestä viestistä:
1. Alistuminen Tanskan ja Norjan kohtaloon olisi ollut se todennäköisin vaihtoehto, jos
2. suora kontakti liittoutuneisiin talvisodan goodwilliä hyväksikäyttäen olisi tuntunut liian uskaliaalta.
---
Kumpi tahansa näistä jälkimmäisistä vaihtoehdoista olisi pitänyt tuntua Saksan kelkkaan lähtemistä järkevämmältä ratkaisulta. Kolmannen vaihtoehdon eli varman sotilaallisen häviön valitseminen Saksan rinnalla oli ilman muuta noita kahta typerämpi ratkaisu.
Ennen kaikkea sillä ärsytettiin Isoa-Britanniaa, Ranskaa ja Yhdysvaltoja, joilta oli saatu myötätuntoa talvisodassa.
Valittu linja johti siihen, myötätunnon sijasta Iso-Britanniakin julisti meille sodan ja USA myötäili Neuvostoliiton vaatimuksia Suomen suhteen sodan loppuvaiheissa.
Kumpi tahansa noista kahdesta muusta vaihtoehdosta olisi antanut toivon, että Iso-Britannia ja USA puolustavat Suomea Neuvostoliiton vaatimuksia vastaan. Mehän olisimme Norjan ja Tanskan tavoin syyttä joutuneet Saksan miehittämiksi.Ja sinun mielestäsi siis miehitetyksi tuleminen olisi ollut hyvä ratkaisu? Ei minun mielestäni ole eroa sillä, onko Saksan vai Neuvostoliiton miehittämänä. Päin helvettiä olisi mennyt joka tapauksessa. Lopputulos olisi tietenkin ollut maan joutuminen kokonaisuudessaan sotatantereeksi ja lopulta saksalaismiehityksen vaihtuminen venäläismiehitykseksi. Norja ja Tanska eivät olleet Neuvostoliiton rajanaapureita. Niillä ei juuri ollut pelkoa joutua Saksan ja Neuvostoliiton taistelukentäksi, joskin minulla on muistikuva, että venäläisiä joukkoja olisi ylittänyt rajan Norjaan. Voi olla että muistikuva on vääräkin. Puhut myötätunnosta, mutta kyllä suomalaisia oli juuri talvisodassa opetettu, miten arvotonta myötätunto on silloin, kun puhutaan divisioonilla, tykeillä ja panssareilla.
- HistorianHarrastaja
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Edellisestä viestistä:
1. Alistuminen Tanskan ja Norjan kohtaloon olisi ollut se todennäköisin vaihtoehto, jos
2. suora kontakti liittoutuneisiin talvisodan goodwilliä hyväksikäyttäen olisi tuntunut liian uskaliaalta.
---
Kumpi tahansa näistä jälkimmäisistä vaihtoehdoista olisi pitänyt tuntua Saksan kelkkaan lähtemistä järkevämmältä ratkaisulta. Kolmannen vaihtoehdon eli varman sotilaallisen häviön valitseminen Saksan rinnalla oli ilman muuta noita kahta typerämpi ratkaisu.
Ennen kaikkea sillä ärsytettiin Isoa-Britanniaa, Ranskaa ja Yhdysvaltoja, joilta oli saatu myötätuntoa talvisodassa.
Valittu linja johti siihen, myötätunnon sijasta Iso-Britanniakin julisti meille sodan ja USA myötäili Neuvostoliiton vaatimuksia Suomen suhteen sodan loppuvaiheissa.
Kumpi tahansa noista kahdesta muusta vaihtoehdosta olisi antanut toivon, että Iso-Britannia ja USA puolustavat Suomea Neuvostoliiton vaatimuksia vastaan. Mehän olisimme Norjan ja Tanskan tavoin syyttä joutuneet Saksan miehittämiksi....siten kuin moiset ajatuksesi edellyttävätkin.
Vai että meidän olisi ollut parempi joutua Tanskan ja Norjan tavoin Saksan miehittämäksi! Mistähän olisivat nousseet sellaiset poliittiset johtajat, jotka olisivat sellaisen silloin paremmaksi nähneet? Ja olisikohan Suomen armeija tyytynyt antautumaan taisteluitta Tanskan armeijan tavoin tai vain sellaisee pieneen vastarintaan, jota Norjan armeija yritteli? Kenestä meille olisi saatu Quisling? Kekkosestako?
Eikö vielä parempi olisi ollut, että olisimme suostuneet Neuvostoliiton kaikkiin vaatimuksiin jo syksyllä 1939 ja kokeneet Baltian maiden kohtalon? Olisimmehan välttyneet talvisodan ihmisuhreilta ja kenties aluemenetyksiltäkin. Mitä siitä, jos maamme olisikin liitetty osaksi Neuvostoliittoa ja länteen pakolaisiksi olisi päässyt ehkä puoli miljoonaa suomalaista ehkä noin miljoona olisi viety Siperiaan, josta olisi vajaat puolet palannut - Viron tapahtumiin asian suhtauttaen.
Olisimmehan ehkä mekin saaneet itsenäisyytemme takaisin n. 15 vuotta sitten ja nyt olisimme Viron kaltaisessa vaiheessa: asukkaita (suomalaisia) hieman vähemmän kuin talvisodan alkaessam, ehkä n. 3 miljoonaa, ja lisäksi miljoona venäläistä, ja Suomi olisi halpa maa, joka vetäisi täällä käymään rikkaita ruotsalaisia!
Olisihan noita vaihtoehtoja ollut. Mutta me valitsimme silloin niin kuin valitsimme. Se oli Suomen kansan enemmistön valinta. Eikä mistään olisi saatu sellaisia johtajia, jotka olisivat pystyneet estämään meitä lähtemästä jatkosotaan hakemaan takaisin naapurimme meiltä rikoksella ryöstämää. Jos sellainen johtaja olisi jostain pulpahtanutkin, hän ei olis kauan ollut johtajamme, se on varmaa.
- sepustuksellasi
olet nyt saanut kaikki miettimään ja kertomaan toisenlaisia puolia Rytistä. Se on valitettavaa, koska tämä ketju muuttui nyt liian negatiiviseksi Rytille. Ymmärrätkö itse, mitä olet saanut aikaan. Todennäköisesti et.
- HistorianHarrastaja
Hänen kirjaansa eli Risto Rytin elämäkertaan tuon lyhyen esitykseni perustin pitäytyen lähes yksinomaan kirjan asiatiedoissa, vain muutamalla mielipittelläni niitä täydentäen.
Ja olisiko tuo eilisiltainen tv-ohjelmakin ollut naiivi sepustus, sillä Rytin pääminiseriksi painotamisen vaiheista kerrottiin siinä juuri samoin kuin kertoo Turtolakin, josta minä kerroin.
Jospa tuo sinun mielipiteesi kuitenkin on vain turhautumaa siitä, että tuossa lopussa kerroin muutaman tosiasian myös Urho Kekkosesta? Kepusaitiltahan nimittäin tänne perässäni tulit. - on naiivi,
HistorianHarrastaja kirjoitti:
Hänen kirjaansa eli Risto Rytin elämäkertaan tuon lyhyen esitykseni perustin pitäytyen lähes yksinomaan kirjan asiatiedoissa, vain muutamalla mielipittelläni niitä täydentäen.
Ja olisiko tuo eilisiltainen tv-ohjelmakin ollut naiivi sepustus, sillä Rytin pääminiseriksi painotamisen vaiheista kerrottiin siinä juuri samoin kuin kertoo Turtolakin, josta minä kerroin.
Jospa tuo sinun mielipiteesi kuitenkin on vain turhautumaa siitä, että tuossa lopussa kerroin muutaman tosiasian myös Urho Kekkosesta? Kepusaitiltahan nimittäin tänne perässäni tulit.mutta jostain syystä se on näiden elämänkertakirjoittajien perusominaisuus, joten ei siksi eikä muutenkaan kannata tehdä johtopäätöksiä vain yhden tällaisen kirjan perusteella. Kyllä ne lukea kannattaa, sillä onhan niissä paljon asiaa. Etkö ole edes siinä samaa mieltä, että Juhani Suomi oli naiivi Kekkosta kehuessaan ja Stig Jägerskiöld oli naiivi kehuessaan Mannerheimia. Naiivia minusta on pelkkä kehuminen kestä tahansa. Jos siis olisit halunnut kirjoittaa jotain omaperäistä Rytistä, olisit vaihdellut näkökulmia, kertonut argumentteja ja vastaargumentteja, mutta se onkin jo vähän vaativampaa. Viimeinen kappale on noita sinun mantrojasi, se ei anna aihetta enempään.
- HistorianHarrastaja
on naiivi, kirjoitti:
mutta jostain syystä se on näiden elämänkertakirjoittajien perusominaisuus, joten ei siksi eikä muutenkaan kannata tehdä johtopäätöksiä vain yhden tällaisen kirjan perusteella. Kyllä ne lukea kannattaa, sillä onhan niissä paljon asiaa. Etkö ole edes siinä samaa mieltä, että Juhani Suomi oli naiivi Kekkosta kehuessaan ja Stig Jägerskiöld oli naiivi kehuessaan Mannerheimia. Naiivia minusta on pelkkä kehuminen kestä tahansa. Jos siis olisit halunnut kirjoittaa jotain omaperäistä Rytistä, olisit vaihdellut näkökulmia, kertonut argumentteja ja vastaargumentteja, mutta se onkin jo vähän vaativampaa. Viimeinen kappale on noita sinun mantrojasi, se ei anna aihetta enempään.
...miten pitää kirjoittaa, niin tekaisepa sitten sellainen monipuolisempi esitys Rytistä. Mielenkiinnolla sen luen.
Mutta minä en kylläkään keksi, miten noin lyhyeen esitykseen saisi niitä monia näkökulmia. Piti tuon yhdenkin kirjan perusteella supistaa asian käsittely vain muutamaan palaseen rajatusta ajasta.
Esitykseni Kekkosesta täällä oli parikymmentä kertaa pitempi, ja siinä oli lähteinä kolmisenkymmentä kirjaa - eräistä vain jokin maininta - ja mielestäni se antoi varsin monipuolisen kuvan kohteestaan pitkältä ajalta. Eipä tuo ollut kepulaisten mieleen, jotka olisivat toivoneet minun pitäytyvän vain yhteen näkökulmaan. Siihen Juhani Suomen tarjoamaan. - siinä mitään,
HistorianHarrastaja kirjoitti:
...miten pitää kirjoittaa, niin tekaisepa sitten sellainen monipuolisempi esitys Rytistä. Mielenkiinnolla sen luen.
Mutta minä en kylläkään keksi, miten noin lyhyeen esitykseen saisi niitä monia näkökulmia. Piti tuon yhdenkin kirjan perusteella supistaa asian käsittely vain muutamaan palaseen rajatusta ajasta.
Esitykseni Kekkosesta täällä oli parikymmentä kertaa pitempi, ja siinä oli lähteinä kolmisenkymmentä kirjaa - eräistä vain jokin maininta - ja mielestäni se antoi varsin monipuolisen kuvan kohteestaan pitkältä ajalta. Eipä tuo ollut kepulaisten mieleen, jotka olisivat toivoneet minun pitäytyvän vain yhteen näkökulmaan. Siihen Juhani Suomen tarjoamaan.ehkäpä tuollaiset referaatit ovat täällä paikallaan. Minusta kuitenkin lupasit vähän liikaa, mutta olkoon. Minä kirjoittelen tänne vain vähän, mutta kulutan siihenkin jo liikaa aikaa, varsinkin, jos juutun tällaiseen keskusteluun. En aio kuitenkaan tänne ryhtyä todellisia analyysejä kirjoittamaan. Sanoisin, että ei se kannata enkä nyt ole niissä kovin hyväkään.
Syvällisemmät historialliset keskustelut käyn kylläkin sähköpostitse yliopistollisen uran historiassa tehneen luokkatoverini kanssa. Lisäksi kirjoitan muistelmiani, jotka ovat sekä elämänkerralliset että maailmankatsomukselliset. No, tulipa liikaakin itsestäni, mutta piti perustella vähän sitä, miksi en pyri täällä tuollaisia analyysejä tekemään. Mutta nyt täytyy lopettaa. Lähdemme poikani ja pojanpoikani kanssa elokuviin. Ennen ja jälkeen käydyt keskustelut voittavat kyllä nämä hommat, mutta jatka sinä vain valitsemallasi tiellä. Kun nyt teet sen aivan riippumatta siitä, mitä minä sanon.
Olen muuten itse kriittinen Kekkoseen nähden, mutta luettuani jonkun verran kirjoituksiasi Kekkosesta, et kai itsekään väitä, että ne olisivat tasapuolisia.
- Liigaa
"Osa ansiosta Rytin menestykselle tuossa äänestyksessä varmaan kuuluu Lasse Lehtiselle, joka erittäin hyvin hoiti Rytin esittelyn tv:ssa. Mutta hyvin hoiti myös Paula Lehtomäki Kekkosen esittelyn. Useimmat suomalaiset vain olivat sitä mieltä kuin minäkin, että Ryti ansaitsee tulla nostetuksi Kekkosen yläpuolelle"
Täytyy huomata että Ryti valmensi Eurooppaliigan joukkuetta.Kekkonen oli vaan divaritason valmentaja.Suomi oli pudonnut liigasta karsintojen kautta syksyllä-44. - HistorianHarrastaja
On tullut muutama vastine, jossa on hieman kyseenalaistettu Rytin toimintaa välirauhan aikana ja hänen motiviensa "puhtautta" jatkosotaan joutumisessamme. Ikään kuin on annettu ymmärtää, että jos Paasikivi olisi ollut päättävässä asemassa emme ehkä olisi joutuneet jatkosotaan, johon Ryti on nähty innokkaammaksi. On paikallaan vielä käsitellä hieman tuota asiaa.
Ryti ja Paasikivihän olivat hyvät ystävät keskenään. Paasikivi oli myös pankkimies, joka arvosti suuresti itseään lahjakkaampana pitämäänsä Rytiä. Ja vaikka miehet kuuluivat eri puolueisiin – Ryti edistykseen ja Paasikivi kokoomukseen – ei heillä juurikaan ollut toisistaan poikkeavia näkemyksiä politiikassakaan. Ei ulkopolitiiikassakaan.
Välirauhan aikana Ryti toimi ponnekkaasti Ruotsin kanssa suunnitellun unionihankkeen puolesta, ja hyvillä suhteillaan sai sille sekä Englannin että USA:n tuen. Paasikivi tuki täysin hanketta, ja kirjoitti Rytille Moskovasta, jossa hän oli lähettiläänämme: ”Meidän on pidettävä Ruotsista ja pohjoismaisesta blokista, siitä huolimatta, että Ruotsista emme luultavasti saakaan muuta apua kuin mitä viime talvena ja hyvä sekin.”
Paasikivi viittasi Molotovin suomalais-ruotsalaista yhteistyötä vastustaviin puheisiin ja totesi: ”Mutta me kuulumme Pohjoismaihin. Meille on hengen asia, että pääsemme pohjolan blokkiin. Minulla ei ole mitään ennakkoluuloja Nliittoa ja venäläisiä kohtaan, olen nuorena Venäjällä opiskellut ja tunnen Venäjän kirjallisuuden ja klassisen kulttuurin. Teen kaikkeni hyvien välien ylläpitämiseksi Nliiton kanssa. Mutta jos me tämän valtakunnan intressipiiriin jäämme, se on meille kuolema. Siitä ei ole pienintäkään epäilystä”.
Paasikivi jatkoi: ”Kauppaa Nliiton kanssa voidaan käydä. Mutta siitä 100-vuotisesta yhteydestä ei jäänyt meille muuta vaikutusta kuin eräitä jälkiä kulinaarisella alalla – blini, kaviaari, burtsch-soppa ja jokin harva ruokalaji. Päinvastoin me loittonemme Venäjästä vuosikymmen vuosikymmeneltä. Sillä tämä on aivan toinen maailma, joka ei sovi meille, vaan tappaa meidät”.
Kovaa puhetta Paasikiveltä. Joka kuitenkin suhtautui Neuvostoliittoon ymmärtävämmin kuin kentien kukaan poliittinen johtomiehemme tuolloin. Mutta hän myös tunsi Venäjä-Neuvostoliiton heistä ehkä kaikista parhaiten. Ja niinpä hän halusi antaa tuntemustaan myös ystävälleen Rytille.
Kuten tiedämme, liitosta Ruotsin kanssa ei tullut nytkään sen valmiimpaa kuin talvisodan edelläkään. Ruotsi pelkäsi Suomen selän takanakin liiaksi Neuvostoliittoa uskaltaakseen liittoon ryhtyä. Siinä on yksi tärkeä syy sille, että jouduimme jatkosotaan. Olihan myös Saksa sellaista liittoa vastaan, omista tarkoitusperistään johtuen, ja tietysti Ruotsin oli syytä pelätä Saksaakin, joka oli jo näyttänyt häikäilemättömyytensä Keski-Euroopassa ja näytti sitä parhaillaan myös Pohjolassa miehittäessään Tanskaa ja Norjaa.
Turtola toteaa, että tuskin mitään Suomen historian vaihetta on tutkittu niin tarkkaan kuin Suomen joutumista tai hakeutumista Saksan vaikutuspiiriin vuosina 1940-41. Hyvin tiedetään myös se, että englantilais- ja USA-mielinen Ryti oli erittäin vastentahtoinen taipumaan Saksan myötäsotijaksi, mutta lopulta hänkin realistisesti näki sen ainoaksi mahdollisuudeksemme välttyä pahemmalta. Inhoamansa natsijärjestelmän johtamalle Saksalle Ryti ei suuresti lämmennyt edes sille menestyksellisenä ensimmäisenä sotavuonna ja hän viileni yhä enemmän sodan pitkittyessä. Mutta realistisesti hän näki Saksan kuitenkin ainoaksi turvaksemme vielä pahempaa kohtaloa vastaan.
Saksan-suuntauksen motiiveja kuvaa hänen päiväkirjaansa merkitsemänsä keskustelu Yhdysvaltain edustajan McClintockin kanssa: ”McClintoc lausui, että Saksa häviää sodan. Vastasin, että saattaa hyvinkin niin käydä, enkä omasta puolestani ole milloinkaan uskonut Saksan totaaliseen voittoon nykyisessä suursodassa. Sitä vastoin olen toivonut, että Saksa kykenisi lyömään Venäjän. Sekin riippuu tietysti siitä, miten pljon venäjä saa apua liittolaisiltaan, mutta meidän täytyy toivoa vieläkin, että niin kävisi. Se merkitsisi meidän käsityksemme mukaan, että Saksa olisi silloin tehnyt ainakin yhden palveluksen Euroopalle ja maailmalle.”
”McClintoc paheksui meidän tekevän palveluksia Saksalle, joka oli USA:n vihollinen. Sanoin: on mahdollista, että teemme joitakin palveluksia Saksalle, mutta Saksa tekee paljon suurempia palveluksia meille. Ilman Saksaa olisimme jo mennyttä eikä sen meille tekemiä palveluksia mikään muu maa tähän mennessä olisi voinut meille tehdä”.
McClintockin viitattua Neuvostoliiton asemaan Amerikan liittolaisena ja Suomen siten vaikeuttavan USA:n toimintaa Ryti totesi Neuvostoliiton hyökänneen Suomeen sekä 1939 että 1941 ja että siltä suunnalta uhakasi edelleen Suomelle kuoilemanvaara. ”Pienenkin kansan täytyy sentään aina olla oikeutettu puolustautumaan, onpa se siihen velvollinenkin, jos tahtoo elää”, jatkoi Ryti.
Kaikki edellä toteamani perustuu nyt edelleen Rytin elämäkerrassa kerrottuun, vaikka kaikki tuossa alussa mainitsemani löytyy myös Paasikiven kirjasta ”Toimintani Moskovassa 1939-41”.
Rytin perusteluja näkemykselleen Saksaan tukeutumisen pakon sanelemasta välttämättömyydestä selostetaan tuossa elämäkerrassa laajemminkin, mutta en niitä nyt tässä esitä tätä pitemmälle. Lopetan toteamalla Martti Turtolan yhteenvedon Rytin ja McClintocin käymästä keskustelusta:
”Rytin esittämistä kannanotoista ilmenevät Suomen Saksan-suuntauksen peruselementit. Hän korosti kahteen otteeseen avunsaannin tarpeellisuutta Neuvostoliittoa vastaan ja sitä, että Saksa oli ainoa suunta, josta apua oli saatavissa. Samalla Ryti teki selvän eron sotilaallisen ja poliittisen yhteistyön välillä korostamalla Suomen perinteistä kansanvaltaista järjestelmää ja Suomen halukkuutta päättäväisesti säilyttää oma systeeminsä. Läheinen suhde Saksaan ei merkinnyt natsismin hyväksymistä, omaksumisesta pouhumattakaan”. - arska
Olen lukenut paljon historiallisia kirjoja
- olen ollut...
... mukanakin, kun on historiaa tehty. Ehkä olet lukenut minustakin?
Psssttt! Hiljaa! Kuiskaan salaisuuden. Nimimerkki "Historian Harras" ei ole ollut mukana missään. Hän ei ole koskaan edes tavannut Kekkosta. Eikä ketään muutakaan suurmiestä. Hän on vain lukenut kirjoja ja vääntelehtinyt kärmeissään. Lukemaansa hän on ahkerasti ja uskollisesti siteerannut suomi24 -keskustelupalstoilla. Niin, ja päivän Hesaria myös. - Et yhtään missään
olen ollut... kirjoitti:
... mukanakin, kun on historiaa tehty. Ehkä olet lukenut minustakin?
Psssttt! Hiljaa! Kuiskaan salaisuuden. Nimimerkki "Historian Harras" ei ole ollut mukana missään. Hän ei ole koskaan edes tavannut Kekkosta. Eikä ketään muutakaan suurmiestä. Hän on vain lukenut kirjoja ja vääntelehtinyt kärmeissään. Lukemaansa hän on ahkerasti ja uskollisesti siteerannut suomi24 -keskustelupalstoilla. Niin, ja päivän Hesaria myös.Tuskin edes kylätoimikunnassasi. Siitä turhautumisestasi kertoo viestisi.
JKK:n muistelmia ja matkakertomuksia lukeneena ja muutenkin tiedän, että hän on jo melko pitkän elämänsä aikana ollut mukana niin monessa, että sinä et voi edes toivoa itse pääseväsi koskaan samaan. Se on toinen syy, joka saa sinut sanomaan noin. Rasittakoon mieltäsi kateuden lisäksi nyt myös häpeä. - huijata....
Et yhtään missään kirjoitti:
Tuskin edes kylätoimikunnassasi. Siitä turhautumisestasi kertoo viestisi.
JKK:n muistelmia ja matkakertomuksia lukeneena ja muutenkin tiedän, että hän on jo melko pitkän elämänsä aikana ollut mukana niin monessa, että sinä et voi edes toivoa itse pääseväsi koskaan samaan. Se on toinen syy, joka saa sinut sanomaan noin. Rasittakoon mieltäsi kateuden lisäksi nyt myös häpeä.>> JKK:n muistelmia ja matkakertomuksia lukeneena ja muutenkin tiedän, että hän on jo melko pitkän elämänsä aikana ollut mukana niin monessa, että...
Hmmmm...
Lukeneena ja muutenkin... jo melko pitkän elämänsä aikana hän...
Sulle on nyt käynyt hupsusti. Olet lukenut JKK:n pöhökieltä niin paljon että olet muuttunut munaskuitasi myöten JKK:ksi! Vauh!
- Heikki
Mielenkiintoinen näkökulma. Myös eräät muut tutkijat ovat havainneet ettei saksalaisten antamalla avulla näytä olleen yhteyttä Rytin tekemän sopimuksen kanssa. Se on tullut todellakin paljon aiemmin kuin itse sopimus.
Mitä siis Ryti teki ja minkä vuoksi? Mikä tarkoitus tällä oli? Oliko sillä tarkoitus mahdollisesti pelata Neuvostoliittoa vastaan eli bluffata niin, että venäläiset uskoisivat Suomen jatkavan taistelua Saksan rinnalla "loppuun saakka"?- Pussinperä
" Mielenkiintoinen näkökulma. Myös eräät muut tutkijat ovat havainneet ettei saksalaisten antamalla avulla näytä olleen yhteyttä Rytin tekemän sopimuksen kanssa. Se on tullut todellakin paljon aiemmin kuin itse sopimus. "
Etkö tunne historiaa ja Hitlerin asevientikiellon ja Rytin sopimuksen kimurantteja.
Oliko sininun mielestäsi mm. Lento-osasto Kuhlmayn poisvetämisuhalla MITÄÄN merekitystä Kannaksen puolustustaistelun onnistumiseen? Ryti teki sopimuksen Hitlerin uhkauksien takia ja niiden alla! - Pussinperä
VAIKKA Ryti tiesi, kuten Jokisipilä vakuuttavasti osoittaa - vai osoittaako? että aseita oli jo tarpeeksi. Luulen pystyväni kumoamaan Jokisipilän teesit aivan vain tosta lonkalta vain.
- liian pitkä
Sitä ei viitsi edes alkaa lukemaan...
Tekisit lyhyempiä ja ytimekkäämpiä avauksia!- ALATEKSTEIHIN
PLIISUSTI VAIKKA.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän402082Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p471624Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,291491- 251468
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61441Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11415Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21397Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11321Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21250Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta61229