:((

todella pahoillani tapahtuneesta. Olosi on nyt varmaankin ihan kauhea. Ei sitä tosiaan voi ymmärtää miksi noin täytyy käydä. En osaa muuta sanoa, kuin voimia teille kovasti!

Halaisin, jos voisin. Tuska on niin suunnaton. Sinun pienet enkelilapset-.

Hei!

Tänä iltana palaa täällä Keski-Euroopassa kaksi kynttilää sinun vauvoillesi.

Jaksamista!

Anne

Ei varmaan tällä hetkellä oikein mikään hirveesti lohduta..muistelisin että onko sulla kuitenkin kaks lasta jo (toivottavasti muistan oikein!)? Joskus täytyy yrittää vaan ajatella mitä hyvää on ja koittaa keskittyä siihen..josko se siitä ajan kanssa sit helpottaa. Ja jollen nyt väärin muista niin jos sulla on 3 keskenmenoa takana niin se oikeuttaa pääsyn tutkimuksiin...vaikka ehkä niin pitkälle tulevaisuuteen ei nyt ymmärrettävästi jaksa aikoihin ajatella..mutta myöhemmin vois helpottaa sekin jos syy niihin löytyis.

Itsellä meinaa mennä hermot lapsettomuustutkimuksia odotellessa...

Voimia sinne ja koitetaan kaikesta huolimatta ammentaa kesästä valoo ja auringonsäteitä pitkän talven varalle..

Voi kuinka ikäviä uutisia. :( Tahtoisin sanoa sinulle nyt vain, että anna surun nyt tulla. Anna surun tulla koko voimallaan, älä yritä olla voimakas ja luja, älä yritä näyttää muille että pärjäät vaan sure surusi nyt kun sinulla on siihen mahdollisuus. Ole katkera, ole vihainen, ole surullinen, huuda, itke, puhu asiasta läheistesi kanssa, äläkä ajattele että heitä ei kannata asialla vaivata. He eivät vaivaannu jos purat tunteitasi, he haluavat auttaa ja tukea sinua nyt kun hätä on suurin. Jos nyt peittelet tunteitasi ja yrität niellä katkeruuden, niin se kaikki löytyy vielä edestäpäin ja silloin sureminen ja katkeruudentunteet ovat paljon vaikeampia tuoda esiin. Itse tein juuri niin, että esitin vahvaa, kuvittelin että pärjään, ja nyt, näinä päivinä kun uutta lasta ei tule, alkaa katkeruus nostaa päätään ja nyt kun aikaa on jo kulunut, on niistä tunteista vaikeampi puhua ja vaikeampi päästä eroon.

Voimia kuitenkin tämän kaiken läpikäymiseen ja osanottoni!