Harjoittelen kamppailulajeja ja valmentajani määräsi minut aamulla lenkkeilemään 3 kertaa viikossa.
Juoksen maanantaina 15 km, keskiviikkona 20 km ja perjantaina 15 km. Herään melko aikaisin niin ehdin lenkin jälkeen töihin. Nyt olen harjoituksissa vielä heikompi kun lenkit vetävät viimeisetkin mehut kehosta. Varsinaiset harjoitukset minulla on 5 kertaa viikossa. Olen tankannut jo kaikkia mahdollisia lisäravinteita, mutta ei ..kele tahdo kulkea.
Suoriudun harjoituksistani sisulla ollen aivan äärirajoilla koko ajan.
Valmentajani sanoi, että parin kuukauden kuluttua pudotetaan lenkit puolta lyhyemmiksi niin huomaan kuinka hyvin sitten kulkee.
En silti anna periksi vaan näytän itselleni, että pystyn tähän ..kele. Tämän lisäksi valmentajani potkaisi harjoituksissa yhden alimmista kylkiluistani poikki ja sanoi ettei se haittaa lenkkeilyä koska kivun kanssa pitää oppia elämään. Teippasin kylkeni ja lähdin lenkille, ei ollut helppoa.
Ymmärrän silti valmentajaani, ei hänelläkään ole aina ollut helppoa. Hän näytti kerran arpiaan kehostaan ja kertoi tietävänsä mitä kipu on. Kerran hän vietti 2 viikkoa puussa mukanaan vain pussi riisiä ja pullo vettä. Se oli aikoinaan Japanilaisten sotilaiden tapa vaijyä vihollista ja tehdä yllätyshyökkäys pudottautumalla vastustajan niskaan leikaten veitrsellä kurkku auki.
Asiantuntijat antakaa neuvoja jaksamiseen.
Juoksen maanantaina 15 km, keskiviikkona 20 km ja perjantaina 15 km. Herään melko aikaisin niin ehdin lenkin jälkeen töihin. Nyt olen harjoituksissa vielä heikompi kun lenkit vetävät viimeisetkin mehut kehosta. Varsinaiset harjoitukset minulla on 5 kertaa viikossa. Olen tankannut jo kaikkia mahdollisia lisäravinteita, mutta ei ..kele tahdo kulkea.
Suoriudun harjoituksistani sisulla ollen aivan äärirajoilla koko ajan.
Valmentajani sanoi, että parin kuukauden kuluttua pudotetaan lenkit puolta lyhyemmiksi niin huomaan kuinka hyvin sitten kulkee.
En silti anna periksi vaan näytän itselleni, että pystyn tähän ..kele. Tämän lisäksi valmentajani potkaisi harjoituksissa yhden alimmista kylkiluistani poikki ja sanoi ettei se haittaa lenkkeilyä koska kivun kanssa pitää oppia elämään. Teippasin kylkeni ja lähdin lenkille, ei ollut helppoa.
Ymmärrän silti valmentajaani, ei hänelläkään ole aina ollut helppoa. Hän näytti kerran arpiaan kehostaan ja kertoi tietävänsä mitä kipu on. Kerran hän vietti 2 viikkoa puussa mukanaan vain pussi riisiä ja pullo vettä. Se oli aikoinaan Japanilaisten sotilaiden tapa vaijyä vihollista ja tehdä yllätyshyökkäys pudottautumalla vastustajan niskaan leikaten veitrsellä kurkku auki.
Asiantuntijat antakaa neuvoja jaksamiseen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
kamppailulajti ovat nopeutta ja räjähtävää voimaa vaativia lajeja eikä harjoitteluun tulisi kuulua kestävyysharjoittelua joka tuhoaa em. ominaisuudet. Lopeta kestävyysharjoittelua ja palaaa nopeus, tekniikkaharjoitteluun.
Kamppailulajeihin sisällytettävä juoksumäärä ei saisi edes hapenottoa lisäävissä harjoituksissa olla kovin pitkä. Käytännössä harjoittelu on samanlaista kuin vaikkapa lyhyenmatkan juoksijoilla.
Treenit pitäisi peruskuntokaudellakin suuntautua mm. nopeisiin räjähtäviin suorituksiin ja lyhytkestoisiin nopeutta lisääviin suorituksiin harjoituksen alussa (hyvin lyhyt aika, koska sitruunahappokierto menee nopeasti läpi ja tämän jälkeen nopeutta vaativat liikkeet ovat sekunti sekunnilta vaikeampia harjoitella muuttuen mahdottomiksi jonkin ajan päästä).
Hyvää treeniä peruskuntokaudelle ovat mm. rappusjuoksu, erilaiset hypyt, raakatempaus, raakarinnalleveto, rinnalleveto, tempaus, kyykky, jne.
Juoksua pitäisi varoa, siis sellaista kymmenien kilometrien hölkyttelyä -> lyhyen matkan sprintterit eivät varmasti halua lisätä valkoista lihaskudosta punaisen lihaskudoksen kustannuksella (eli pitkäkestoista lihaskudosta lyhytkestoisen kustannuksella).
Pitäisikin erottaa kilpailuun valmistautuminen, harrastus ja taisteluun valmistautuminen toisistaan. Jos Japanilaiset ovat jaksaneet istua kaksi viikkoa puussa, se ei tarkoita että he ovat sen jälkeen pärjänneet vaikkapa kickboxing-kehässä kovinkaan hyvin. Se tarkoittaa vain sitä, että he jaksavat istua kaksi viikkoa puussa.
Mikäli olet kilpaurheilija, sinun tulisi ymmärtää tehdä toisin kuin valmentajasi määrää pärjätäksesi kilpailuissa. Ja ennen kaikkea hankkia viimeisin tieto lajistasi, miten siinä on mahdollista lisätä voimaa, taitoa, hermotusta ja nopeutta.
Mokutojutsun kaltainen laji tuskin on kilpalaji.
Japanilaisilla ns. perinteisllä budolajeilla ei välttämättä ole mitään tekemistä kilpailun kanssa.
Voi olla aikoja jolloin kehitetään sitkeyttä, kärsivällisyyttä ja luonnetta. Esim. nuolella ampumisen taito vaatii mainitsemiani kykyjä.
Nämä miehet tuskin tulevat Kickboxsin kehään ottelemaan säännöillä jotka eivät sovellu heille.
Heidän harjoittelunsa perustuvat kaikkeen muuhun kuin sääntöihin.
Ehkäpä Mokuto-jutsua ei ole olemassa.
Jokainen tarvitsee kehittyäkseen toimivaa harjoittelua.
Ymmärrän kyllä idean, että vaikka seinään päätä hakkaamalla 20 vuotta saadaan aikaiseksi helvetin iso otsarusto, mutta mihin sellainen harjoittelu tähtää? Isoon otsarustoon?
Eli onko harjoittelutavassa mitään mieltä? Vai harjoitellaanko vain siksi, että "näin on tehty jo 2000 vuotta"? Ehkäpä opit ovat aikansa eläneitä, jospa jotakin uutta voisi ottaa harjoitteluun mukaan maksimaalisen kehityksen saadakseen?
Luonnetta taasen tuskin pystyy kehittämään sillä, että katkoo vaikka sormiaan. Nykymaailmassa vaikkapa jalkansa säännölliselle katkaisemiselle ei taida olla muuta syytä kuin erikoisuuden tavoittelu (ja pään sekavuus)?
Mokuto sanaa rinnastetaan joskus mokusoon, joka viittaa silloin meditaatioon. Mokuto sanalla tarkoitetaan myös henkisesti korkeammalla olevia ihmisiä joita pidetään voittamattomina.
Henkisesti korkeammalla voi tarkoittaa myös fyysisesti korkeammalla olevaa henkistä voimaa.
Silloin asia viittaa Ninjutsuun/taijutsuun ja tarkoittaa puhtaasti kiipeämistaitoa.
Kiipeämistaito käsittää olemisen muita korkeammalla ja siksi Mokuto rinnastetaan myös tähän. Japanin kielessä äänenpaino/painotus voi muuttaa hieman tarkoitusta. Mitä sitten Mokuto tämän keskustelun yhteydessä tarkoittaa niin en tiedä.
>Jos Japanilaiset ovat jaksaneet istua kaksi >viikkoa puussa, se ei tarkoita että he ovat sen >jälkeen pärjänneet vaikkapa kickboxing-kehässä >kovinkaan hyvin. Se tarkoittaa vain sitä, että >he jaksavat istua kaksi viikkoa puussa.
erittäin hyvin sanottu.
Oletko ihan varma tuosta japanin äänenpainotuksesta? Samalla tavalla lausutaan monia eri asioita tarkoittavia sanoja mutta mistään äänenpainotuksesta en ole japanissa kuullut. Ninjutsut, taijutsut, kiipimiset ja korkeudet taitavat olla nyt aivan tuulesta temmattuja. Mokuso on kyllä mietiskelyä ja mokuto tarkoittaa mm. tavoitetta, näkökantaa ja mokutô hiljaista rukousta.
Niin, asuin Tokiossa 3 vuotta ja huomasin joskus äänen painolla olevan merkitystä asian ilmaisussa.
Japanin kielessä myös on slangi sanoja, sekä nykypäivässä sama sana voidaan käsittä eritavalla kuin 100 vuotta sitten. Ihan tuulesta temmattuja eivät juttuni kuitenkaan ollut. Mikä sitten on Mokuto jutsu? Sellainen tyyli on olemassa, mutta en tiedä onko kirjoittaja keksinyt juttunsa vai ollut tosissaan kertoesaan kokemuksistaan.
niin luulisi tyhmemmänkin tajuavan, että kroppa vaatii lepoakin joskus!?
Ihan mielenkiinnosta kysyn mitähän lajia mahtanet oikein harrastaa?
Ei taida valmentajallasi olla aivan kaikki kotona! ;) "Kerran hän vietti 2 viikkoa puussa mukanaan vain pussi riisiä ja pullo vettä"
Ai niin se neuvo meinas unohtua, treenaa vähemmän juokse vähemmän ja ne ajat vaikka venyttele ja palaudu edellisestä treenistä...
Kuullostaa niin pahalta, että tämän oli pakko olla provo.
Jos ei ole niin valmentaja vaihtoon. Etenkin penikka kun ei parane millään muulla kuin levolla (tai leikkauksella pahimmillaan).
Pliis kerro mikä on lajin nimi ja miksi opettajasi oli puussa 2 viikkoa? Ihan uteliaisuudesta vain kysyn.
Hitto 2 viikkoa puussa.... ja minä kun luulin olevani jotenkin ''hurja miäs'' :D
Kiitos vastauksista ja neuvoista, mutta minulla ei ole mitään aikomusta vaihtaa opettajaa.
Opettajani osaa myös lääkitsemisen taidon ja lupasi nyt parantaa kipeät jalkani. Sain jo harjoitusten jälkeen parantavaa energiahoitoa mestariltani. Seuraavalla kerralla hän käyttää neuloja ja yrttejä Kiinalaiseen tapaan.
Lajini on Mokuto Jutsu, mutta siitä ei ole lupa kertoa enempää, eikä opettajani suvaitse, että hänestä puhutaan ulkopuolisille. Kaikki oppilaat joutuvat tekemään vaitiololupauksen harjoittelustaan mestarin opissa, mutta ne mitä olen jo kertonut on sallittuja asioita.
Oppilaaksi pääsee kun joku vanhemmista oppilaista suosittelee mestarille uutta tulokasta.
Suosittelija on tavallaan vastussa uudesta tulokkaasta ja auttaa hänet alkuun. Halu harjoitella ja oppia taistelutaitoja on oltava voimakas. Mestarilla on oppilaskiintiö täynnä, mutta kesällä muutamia oppilaita lähtee/palaa kotimaahansa joloin on taas tilaa.
Sinä joka kysyit, miksi mestarini oli puussa 2 viikkoa? Opettelisitko lukemaan oikein, sillä selitin tarkoituksen heti perään.
Anteeksi jos olin töykeä, mutta minua ärsyttää moinen huolimattomuus.
Kerroit vastauksen heti perään?
"Kerran hän vietti 2 viikkoa puussa mukanaan vain pussi riisiä ja pullo vettä. Se oli aikoinaan Japanilaisten sotilaiden tapa vaijyä vihollista ja tehdä yllätyshyökkäys pudottautumalla vastustajan niskaan leikaten veitrsellä kurkku auki."
Luulisi nykyään olevan rikollista toimintaa. Vai tarkoititko hänen tekevän sen siksi kun japanilaisetkin tekivät?
Kerrotko mitä mokutojutsu tarkoittaa?
lopeta pelleily ja ota selvää ihmisen fysiikasta.
ylikunnossa näytät olevan, voithan toki jatkaa sitä mitä opettajasi on sanonut, mutta jossain se raja tulee vastaan.