olen lukiossa menen toiselle luokalle, ja paineet tulevaisuuden ammatista alkaa olla jo kovat. mietinkin tässä, että onko esim. kuopion lääkikseen mitenkään mahdollista päästä, jos ei kirjoita kemiaa tai fysiikkaa mutta pitkän matikan kyllä? kuulostaa varmaan tyhmältä mutta tuo ura on todellinen haave, mutta fysiikka eikä kemia meinaa kiinnostaa millään ja ne eivät ole mitään vahvimpia aineita... tai pystyykö kemiaa/fysiikkaa sitten suorittamaan muuten kuin lukiossa?
paineita tulevaisuudesta
lääkäriksi?
132447
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
miksi haluat lääkikseen??? jos fysiikka ja kemia ei kiinnosta niin en oikein ymmärrä. ei suinkaan ole kyse mistään kemian/fysiikan "suorittamisesta" vaan aidosta kiinnostuksesta luonnontieteisiin ja niiden ymmärtämistä. Kehottaisin vielä tosiaan harkitsemaan uravalintaa, sillä kyllä lääkärin työhön kuuluu muutakin kuin potilaiden kanssa löpisemistä ja sitä vuorovaikuttamista - vaikka sekin tietysti on tärkeää. luepa vaikka näiden eri tiedekuntien sivuilta lääkisopiskeluista:
http://www.uta.fi/opiskelu/jutut/rask_susanna.html
http://www.uku.fi/yliopistolehti/arkisto/0404/teema3.shtml
Kiitos linkeistä! Oli mielenkiintoista luettavaa, vaikka en itse lääketieteen alalla olekaan.
kiitoksia kannustuksista vaan osallistujille.. mutta ainahan sitä haaveita saa olla.. :) ajattelin vain tiedustella asiasta kun halu auttaa ihmisiä on niin suuri mutta kyvyt vain eivät siihen riitä.. :/
...sairaanhoitajan ammatti? Sairaanhoitaja pääsee auttamaan ihmisiä, vaikka erilailla kuin lääkärit. Fysiikan ja kemian taitojakaan ei niin paljon tarvita.
auttaa, niin siihen on mahdollisuuksia monella muullakin alalla kuin lääkärinä.
aivan, sairaanhoitajankin ammatti olisi kiinnostava, ja onhan se arvostettua... voikohan siitä sitten kouluttautua miten pitemmälle? ja onko mahdollisuutta erikoistua esim. lasten puolelle sairaalaan sairaanhoitajaksi?
...voi erikoistua.
Sairaanhoitajan työ on antoisaa, sillä siinä saa olla hyvin paljon tekemisissä potilaiden kanssa. Jopa läheisemmin kuin lääkärit.
Hyviä fysiikan ja kemian taitoja tarvitset pääsykoetta varten ehdottomasti. Sisään päästyäsi biokemia ja fysiologia vaativat lähinnä välttävää fys/kem taitoa.
Kliiniselle suoriuduttuasi voit heittää fyssan ja kemman kirjat helvettiin. Valmistuttuasi et vilkaise niitä enää koskaan, ellet nyt sitten erehdy eksymään jollekin hämärälle tutkijalinjalle.
myös muilta lääkäreiltä työpaikallani:)Viimeksi tänään
Mua ei myöskään fyssa ja kemma olisi voineet lukiossa vähempää kiinnostaa, luin niitä kunnolla vasta lääkiksen valmennuskurssilla. Ekalla pääsin sisään, eikä sen jälkeen ole oikeastaan muuta kuin kemiaa tarvinnut. Elä luovuta;)!
ainakaan usko että kyse on mistään osaamisesta. Fysiikkaahan voi osata kuka tahansa, kemiaa myös. Kyse on KIINNOSTUKSESTA luonnontieteisiin. En itsekään ole mikään mestari fysiikassa, päinvastoin. Mutta kiinnostusta sitä kohtaan tunnen kyllä. Lukiossa ei vaan riittänyt aikaa sille, opiskelin sitten itsekseni myöhemmin ne fysiikan kurssit, joita pääsykokeeseen tarvittiin. Mutta jos fysiikka ja kemia eivät kiinnosta vähääkään niin onko lääkis sitten kiinnostavaa kaikkine lääketieteelisine biokemioineen yms?
Edellisen viestin voisin minäkin allekirjoittaa.
Fysiikkaa ja kemiaa voi oppia muuallakin, mutta jos mahdollisuus on, niin kannattaa katsella niitä jo lukiossa, ehdottomasti.
Itse kävin lyhyen matikan ja rämmin läpi suurin piirtein kaikki fysiikan ja kemian kurssit. Kemiasta en tajunnut oikeastaan mitään ja lukion aikana sekä sen jälkeenkin ajattelin koko ajan, että "nytpä lainaan kirjoja ja opettelen itse" tai "nytpä menen aikuislukioon" ja katin kontit.
Lukiossa on sinulle ilmaisia tunteja, paljon enemmän kuin jollain kansanopiston tai iltalukion kursseilla. Lukioissa opettajat yleensä myös osaavat asiansa ihan suht hyvin. Kannattaa siis käyttää lukio hyväksensä, kun siellä vielä on. Vielä kolmantenakin vuonna on yleensä mahdollista ottaa lisää kursseja, vaikka niitä nyt ei kirjoittaisikaan. (Itse tein lukuisista fysiikan ja kemian kursseista huolimatta vanhassa reaalissa vain yhden kemian tehtävän.)
Mutta: Kaikki on mahdollista vielä lukion jälkeenkin. Itse vietettyäni pari vuotta lukion jälkeen ilman fysiikkaa ja kemiaa tartuin aiheeseen ja kummasti asiat tuntui paljon helpommilta kuin lukioaikana. Galenosta rämmin läpi, valmennuskurssin kemian opettaja selvitti kemian (joka oli minulle kuin hepreaa) ja fysiikasta sekä fysiologiasta ja anatomiasta selvisin pitkälti itse ja lääkikseen pääsin.
Avainsana on kiinnostus ja lääkikseen pyrkimisessä pitkälti motivaatio, että jaksaa miettiä tehtäviä ja aiheita silloinkin, kun telkkarin katsominen ehkä kiinnostaisi enemmän.
Jos ei sillä hetkellä innosta, ajattele maalia.
Monet tuntuu kirjoittavan ne keväällä ennen pääsykokeita, niin saa kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Mutta älä ihmeessä ota turhaan paineita. Olet nuori ja vielä ajatteleva sellainen. Ei se lääkikseen sisäänpääsy mitään ihmeitä vaadi, vaikka jotkut sellaista kuvaa yrittää maalata. Motivaatiota ja pakaralihaksia vaan.
Itse en jaksanut lukiossa fysiikkaa opiskella, en haaveillut lääkärin ammatista ja muu elämä kiinnosti silloin enemmän. Lukion jälkeisen muutaman vuoden matkustelun jälkeen palasin Suomeen, ja tajusin että haluan lääkäriksi. Tänä keväällä luin 3 fysiikan tärkeintä kurssia iltalukiossa ja kävin lyhyen valmennuskurssin ja pääsin Helsinkiin yleiselle.
Joten nauti ihmeessä nuoruudestasi, ehtii sitä stressata myöhemminkin:)