Suomen terveydenhuolto ei toimi!
Rahaa kuluu, mutta tuloksia ei saada taikka hoitajille kilpailukykyista palkkaa. Potilaita pompotellaan paikasta toiseen, ihmislahtoisyys on tyystin unohdettu!
Raju organisaatiomuutos on valttamaton, jotta terveydenhuolto saadaan toimivaksi ja siihen tarkoitukseen kuin se on tehty: auttamaan ihmista!
Turha byrokratia ja apulaisjohtajalaakari-pamput suurine palkkoineen joutavat romukoppaan. Turhat byrokratian portaat pois!! Laakarijohtoinen terveydenhuolto muutetaan moniammatilliseksi (kaupallisen alan osaajat vahvasti mukaan!).
_________________________________________________
Tutkimus: Terveydenhoidossa liikaa leikkauksia ja henkilökuntaa
Julkaistu: 22:03
Riitta Vainio
helsingin sanomat
Suomessa pitkäaikaispotilaiden terveyden- ja vanhustenhoito on Euroopan laitosvaltaisinta. Vanhusten pitäminen vuodeosastoilla on Suomessa aivan omaa luokkaansa verrattuna myös kaikkiin Pohjoismaihin.
"Laitospaikkoja on niin paljon, että Suomi pystyisi hoitamaan myös kaikki Viron yli 65-vuotiaat pitkäaikaishoitoa tarvitsevat", Kuopion yliopistossa tehtävää terveydenhuollon resurssitutkimusta johtava professori Juha Kinnunen sanoo. Kuopion tutkii parhaillaan terveydenhuollon voimavarojen johtamista.
Laitokseen joutuminen on vanhukselle myös suuri riski, sillä lievästikin dementoitunut ikäihminen menettää laitoksessa parissa viikossa toimintakykynsä niin pahoin, ettei häntä enää voi kotiuttaa.
Kuopion projektin tulokset hätkähdyttävät kauttaaltaan, sillä kootut tiedot kertovat laajasta terveydenhuollon ylikapasiteetista.
Kinnusen faktat on koottu kotimaisista ja vertailumaiden lähteistä.
Suomessa tehdään noin 10 000 leikkausta miljoonaa asukasta kohti, kun määrä vertailumaissa on 7 000. Runsas leikkaaminen ei vähennä kuolleisuutta, ja 30–40 prosenttia leikkauksista on sellaisia, että niistä ei ole hyötyä potilaille. Leikkaustahti on viime vuosina kiihtynyt.
Terveyskeskuksissa on kaksi tai kolme kertaa enemmän henkilöstöä ja virkoja kuin tarvittaisiin. Sairaalapaikkoja on viisi tuhatta liikaa.
Terveyskeskuslääkärit hoitavat tunnissa keskimäärin puolestatoista kahteen potilasta, kun vertailumaissa vastaavia potilaita hoidetaan tunnin aikana keskimäärin neljästä kahdeksaan. Eräät terveyskeskukset maksavat keikkalääkäreille 6 000 euroa viikonlopun päivystyksestä.
Röntgenkuvia otetaan kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa. Keskussairaaloiden laboratorioissa on kolminkertainen henkilöstön ylimiehitys.
Vanhustenhoito- ja sosiaali- ja terveyspalveluja pidetään monin paikoin yllä aivan muista kuin hoidollisista syistä: esimerkiksi työllisyys ja kunnan imago ovat tärkeämpiä vaikuttajia, Kinnunen sanoo. Ammattiryhmät ovat myös vahvoja: ammattijärjestöt pystyvät tehokkaasti estämään kaavaillut muutokset.
Professori Kinnusen mukaan julkinen ja yksityinen terveydenhoito olisi nivellettävissä yhteen. Myös Kelan korvauspolitiikka ylläpitää ylikapasiteettia, Kuopiossa katsotaan. Korvaukset tulisi ryhmittää uudelleen niin, että välttämättömistä ja vaikuttavista toimenpiteistä korvausprosentti olisi korkea, ja vähemmän tärkeissä leikkauksissa alhainen tai nolla.
"Näin kysyntä kohdistuisi hyödyllisiin ja vaikuttaviin hoitoihin, ja tämä vaikuttaisi myös tarjontaan."
_________________________________________________
Rahaa kuluu, mutta tuloksia ei saada taikka hoitajille kilpailukykyista palkkaa. Potilaita pompotellaan paikasta toiseen, ihmislahtoisyys on tyystin unohdettu!
Raju organisaatiomuutos on valttamaton, jotta terveydenhuolto saadaan toimivaksi ja siihen tarkoitukseen kuin se on tehty: auttamaan ihmista!
Turha byrokratia ja apulaisjohtajalaakari-pamput suurine palkkoineen joutavat romukoppaan. Turhat byrokratian portaat pois!! Laakarijohtoinen terveydenhuolto muutetaan moniammatilliseksi (kaupallisen alan osaajat vahvasti mukaan!).
_________________________________________________
Tutkimus: Terveydenhoidossa liikaa leikkauksia ja henkilökuntaa
Julkaistu: 22:03
Riitta Vainio
helsingin sanomat
Suomessa pitkäaikaispotilaiden terveyden- ja vanhustenhoito on Euroopan laitosvaltaisinta. Vanhusten pitäminen vuodeosastoilla on Suomessa aivan omaa luokkaansa verrattuna myös kaikkiin Pohjoismaihin.
"Laitospaikkoja on niin paljon, että Suomi pystyisi hoitamaan myös kaikki Viron yli 65-vuotiaat pitkäaikaishoitoa tarvitsevat", Kuopion yliopistossa tehtävää terveydenhuollon resurssitutkimusta johtava professori Juha Kinnunen sanoo. Kuopion tutkii parhaillaan terveydenhuollon voimavarojen johtamista.
Laitokseen joutuminen on vanhukselle myös suuri riski, sillä lievästikin dementoitunut ikäihminen menettää laitoksessa parissa viikossa toimintakykynsä niin pahoin, ettei häntä enää voi kotiuttaa.
Kuopion projektin tulokset hätkähdyttävät kauttaaltaan, sillä kootut tiedot kertovat laajasta terveydenhuollon ylikapasiteetista.
Kinnusen faktat on koottu kotimaisista ja vertailumaiden lähteistä.
Suomessa tehdään noin 10 000 leikkausta miljoonaa asukasta kohti, kun määrä vertailumaissa on 7 000. Runsas leikkaaminen ei vähennä kuolleisuutta, ja 30–40 prosenttia leikkauksista on sellaisia, että niistä ei ole hyötyä potilaille. Leikkaustahti on viime vuosina kiihtynyt.
Terveyskeskuksissa on kaksi tai kolme kertaa enemmän henkilöstöä ja virkoja kuin tarvittaisiin. Sairaalapaikkoja on viisi tuhatta liikaa.
Terveyskeskuslääkärit hoitavat tunnissa keskimäärin puolestatoista kahteen potilasta, kun vertailumaissa vastaavia potilaita hoidetaan tunnin aikana keskimäärin neljästä kahdeksaan. Eräät terveyskeskukset maksavat keikkalääkäreille 6 000 euroa viikonlopun päivystyksestä.
Röntgenkuvia otetaan kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa. Keskussairaaloiden laboratorioissa on kolminkertainen henkilöstön ylimiehitys.
Vanhustenhoito- ja sosiaali- ja terveyspalveluja pidetään monin paikoin yllä aivan muista kuin hoidollisista syistä: esimerkiksi työllisyys ja kunnan imago ovat tärkeämpiä vaikuttajia, Kinnunen sanoo. Ammattiryhmät ovat myös vahvoja: ammattijärjestöt pystyvät tehokkaasti estämään kaavaillut muutokset.
Professori Kinnusen mukaan julkinen ja yksityinen terveydenhoito olisi nivellettävissä yhteen. Myös Kelan korvauspolitiikka ylläpitää ylikapasiteettia, Kuopiossa katsotaan. Korvaukset tulisi ryhmittää uudelleen niin, että välttämättömistä ja vaikuttavista toimenpiteistä korvausprosentti olisi korkea, ja vähemmän tärkeissä leikkauksissa alhainen tai nolla.
"Näin kysyntä kohdistuisi hyödyllisiin ja vaikuttaviin hoitoihin, ja tämä vaikuttaisi myös tarjontaan."
_________________________________________________
Vastaukset 2
Vanhimmat
Julkinen sektori on kauttaaltaan paisutettu niin suureksi,että kuntatalous ja valtiontalous ei sitä kestä millään.Pakko on ryhtyä laittamaan rekrytointikieltoa ja paiskaamaan lopputilejäkin kouraan henkilöstölle menojen vähentämiseksi.Ei vuosittain voida kunnissa tehdä lisäbudjetteja jatkuvasti eikä nostaa veroäyriä.
Nytkö vasta, kalliidenkin tutkimusten tuloksena on tultu siihen tulokseen, jonka valitettavan monet potilatkin ovat joutuneet kokemaan ja tuntemaan luissaan ja ytimissään yrittäessään saada vaivojansa hoidettua ja parennettua tämän paljon lupaavan terveydenhoitomme piirissä.
Monasti potilas ongelmineen ja intresseineen tuntuu olevan kovin pieni ja vaatimaton kohde, tämän suuren byrokratian rattaissa.
Mikä siinä sitten tärkeintä onkaan?