En nyt ole ihan varma kuuluuko tämä tälle palstalle... Any way mistä tiesitte olevanne lesboja? Mä olen aina ihaillut komea kasvoisia miehiä,mutta esim alaston kuva miehestä ei oikein sytytä vaan naisen sitten sytyttääkin.. Olen seurustellut miesten kanssa ja tässä maailmassa on vain yksi mies joka saa mut veläkin syttymään, muut ei kiinnosta vaikka kuinka hyvä kroppa olisikin ym. Noh en kuitenkaan tämän miehen kanssa ole enään ja olen huomannut katselevani naisia,fantasioivani naisista ja ihailevani jos joku todella "tiukka pimu" sattuu kävelemään ohi.Oli kerran mahdollista olla naisen kanssa mutta pelästyin ja pakenin. Silti ajattelen naisia mutta en pahastu siitäkään jos mies tulee juttelemaan.En oikein tiedä että onko tämä joku ohi menevä vaihe vai mikä... Jotenkin nyt vain ihan pihalla että mikä oikein olen vai olenko mitään... Kiitos jos joku jaksoi lukea vuodatukseni...
Ajatukset kasaan?
lintu vaiko kala....
3691
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
minullakin.
Miestä en ole oikein ikinä osannut pitää seksiobjektina (ruma sana, mutta kuvaava) fantasioissani samalla tavalla kuin naisia. Mies on ollut kuvitelmissa mukana, mutta aina jotenkin pahassa ja alistavassa roolissa. Nainen on ollut se ihana osapuoli.
Jostain syystä kumminkin nuorena aina ihastuin poikiin. Heissä oli jotain sellaista energiaa ja erilaisuutta joka viehätti. Seurustelin heidän kanssaan, mutta itse seksi oli silti pettymys. En kuitenkaan pitänyt itseäni bissenä tai lesbona ennenkuin kerran erehdyin rakastumaan naiseen... hänessäkin viehätti juuri jonkinlainen määrittelemätön energia, seksiobjektina en häntä nähnyt vaikka väristyksiä aiheuttikin. Suhteemme kariutui nopeasti, ja todella ymmälleni jäin siitä kuka olen ja mitä kohden pitäisi edetä. Äärimmäisen sekavaa.
Minä en vieläkään oikein näe naisissa kauneutta, vaan samoja virheitä mitä omassa kropassani inhoan, mutta se on se pehmeä, silkkinen iho ja sen ihon tuoksu, joka houkuttaa.
Naiset pääsevät jotekin minun panssarini läpi, miehet kohtelevat minua kömpelösti, kärsimättömästi ja varomattomasti. Ehkä olen sellainen vankilalesbo, että kun suhde miehiin on estynyt jostain syystä, niin sitten naiset.
Vaikea tosin kuvitella sellaista miestä, joka tekisi vaikutuksen minuun ja pääsisi panssarini läpi.
Penetraatio sitä paitsi tuppaa sattumaan. En voi nauttia jos joudun koko ajan pelkäämään, milloin vihlaisee.
pikku viba siellä usko minua mulla oli sama ja siellä oli polyyppi.