antavatko lääkkeet lisää sosiaalisuutta ja menohaluja vai toimivatko ennemmin turruttavasti. Nimenomaan SSRIlääkkeet ja moklobemidi kiinnostais kun niillähän tällästä kai eniten hoidetaan.
lääkkeillä sosiaaliseksi?
---------------
92330
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyllä sanoisin omakohtaisella kokemuksella että ne auttavat hieman sosiaalisuuteen. Varsinkin jos on masentunut, joka voi pitkittyneenä tuntua normaalitilalta. Varmaan rauhoittavat ja jotkut vahvat psyykenlääkkeet saattavat tehdä turraksi. Toki nämä masennuslääkketkin jonkin verran turruttavat, mutta ainakin itellä se turtuminen on kohdistunut juuri toivotulle osa-alueelle: ahdistus, toivottomuus. Jos kärsit sosiaalisista estoista, voi olla mahdollista että saat apua mielialalääkeista. Ne auttavat vähentäen liiallista itsensä tarkkailua ja toimivat apuna kun onnistut saamaan uusia ja kannustavia sosiaalisia edistysaskeleita. Ehkäpä niiden avulla uskallat olla paremmin ihmisten joukossa ja myöhemmin saat jättää nappulat pois. Onnea avoimempaan kanssakäymiseen!
SSRI lääkkeet vieväöt seksuaalisuuden, eli miehet eivät laukea ja naiset eivät saa orgasmia. Eli se on elämää selibaatissa ja ainaista mömmöjen popsimista, että olo olisi muka "normaali". Parempiakin keinoja on, kuten vaikkapa elämäntilanteen muuttaminen. Itsestäsi se vain kiinni on!
Tsemppiä.
Mistä lääkkestä tulee muka tuollaisia sivuvaikutuksia?
Minulla tulee jopa liian aikaisin silloin kun lääkitys vaikuttaa! Lääkkeettömänä saattaa joskus mennä jopa 1h ennen kuin laukean !!
oli tosin juuri päinvastainen...
Kannattaa kesäisin olla paljon ulkona (ilman aurinkovoiteita) jotta elimistö tuottaisi runsaasti d-vitamiinia, se tekee myös sosiaalisemmaksi (sekä auttaa masennukseen ym. mt-ongelmiin).
D-vitamiiniin ei liity samaa edellämainittua ongelmaa kuin alkoholiin, piriin, subuihin ja mielialalääkkeisiin.
ihmiset kehtaa kirjoittaa....
Auringon valo tekee sosiaalisemmaksi ja iloisemmaksi, se on totta. Mutta jos ihminen on sairas, niin ei taida aurinko auttaa. :/
Jos sinne aurinkoon pääsee niin kyllä auttaa, tosi sairaitakin. Ei se paranna tietenkään mutta aina auttaa.
Kyllä niistä on apua, mutta ne eivät poista jännitystä ja ujoutta. Ujous ei ole sairaus. Ne auttavat masennukseen ja on "energisempi" olo. Itsevarmuutta luo se, että ne vievät jännityksen tuottamat oireet pois. Ei punastuta, ei tule paniikin oireita. Mikä usein se suurin este sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiville ihmisille.
Minun kohdallani sosiaalisten tilanteiden pelkoon ssri lääkitys on auttanut ja ihan pieni annostus 20 mg kerran päivässä. Minun pahin pelon kohteeni kun on miehet...minä punastun ja sitten nolostun ja saan paniikin oireita jos/kun joku mies katsoo liian pitkään, joudun julkisissa kulkuvälineissä olemaan tilassa jossa on miehiä, tai vaikkapa kassalla on mies - myyjä...tähän ssri on auttanut.
En häpeä ulkonäköäni, vaan lähinnä se tosiasia jonka tiedän ja olen huomannut, että miehet katsovat minua "kiinnostuneina ulkonäöstäni" on se syy jännitykseen. En halua että minua katsotaan, tai lähestytään kiinnostus mielessä. Toinen seikka on sitten naiset, jotka ovat kateellisia ja arvostelevat sen vuoksi minua...heitä jännittän. Pelkään esim. ettei minua hyväksytä työporukkaan jne. Olen kärsinyt kateellisuudesta koko elämäni. Minua on kadehdittu ulkonäköni vuoksi. En pidä itseäni erityisen kauniina, enkä ymmärrä miksi minua pitäisi kadehtia.
Miehiä pelkään siksi, että menneisyydessäni eräät miehet tekivät minulle seksuaalista ja fyysistä väkivaltaa, myös henkistä väkivaltaa olen kokenut miehiltä.
Ennen minä pukeuduin niin kuin halusin...Nykyisin käytän vaatteita jotka peittävät vartaloni. Mutta siltikin saan pitkiä katseita. En meikkaa juurikaan. Koska pelkään kaunistautua, ettei se herätä kateutta tai ettei miehet kiinnittäisi huomiota minuun. Sekään ei aina auta...
Lääkityksen avulla ainakin paniikin oireet ovat poissa, mutta ujoutta ja jännityksen tunnetta ne eivät vie.