Gal. 5:13. "Te olette kutsutut vapauteen, älkää vain salliko vapauden olla yllykkeeksi lihalle, vaan palvelkaa toisianne rakkaudessa "
Sana todistaa että Kristus on kuollut syntiemme sovitukseksi ja noussut kuolleista vanhurskaudeksemme, ja kun uskossa pitäydymme tähän evankeliumin todistukseen, näemme että kaikki syntimme, vikamme ja puutteemme ovat Kristuksen verellä pesty pois.
Olemme nyt kutsutut vapauteen, mutta Apostoli varoittaa "älkää vain salliko vapauden olla yllykkeeksi lihalle ". Sillä vaikka me tosin uskoon nähden olemme vapaat kaikista lain tuomiosta ja vaatimuksista, niin ettei enää orjuuden henki, vaan lapseuden Henki hallitsee sydämmessämme,juuri tämä Henki vaatii ja suloisesti sitoo meitä keskinäiseen rakkauteen .
Sillä " Hengen hedelmä on ,rakkaus ,ilo , rauha , pitkämielisyys , ystävyys , hyvyys , uskollisuus , sävyisyys , itsensähillitseminen " Sellaista vastaan ei ole mitään lakia , vaan sillä täytetään lain vaatimus .
Kaikesta tästä seuraa siis, ettei kristitty Enää elä itselleen, vaan kristukselle ja lähimmäiselle. Uskoon nähden hän elää Kristukselle aivan vapaana kaikesta synnistä, laista ja tuomiosta, mutta rakkauteen nähden taas hän elää lähimmäiselleen, aina velvoitettuna hänen palvelukseensa. Ja niin on kristitty JUMALAN edessä tosin vapaa, "siinä vapaudessa, johon Kristus vapautti meidät ", mutta lähimmäistään kohtaan on hän rakkaudessa velvoitettu ja valmis kaikkeen palvelukseen .
Sana todistaa että Kristus on kuollut syntiemme sovitukseksi ja noussut kuolleista vanhurskaudeksemme, ja kun uskossa pitäydymme tähän evankeliumin todistukseen, näemme että kaikki syntimme, vikamme ja puutteemme ovat Kristuksen verellä pesty pois.
Olemme nyt kutsutut vapauteen, mutta Apostoli varoittaa "älkää vain salliko vapauden olla yllykkeeksi lihalle ". Sillä vaikka me tosin uskoon nähden olemme vapaat kaikista lain tuomiosta ja vaatimuksista, niin ettei enää orjuuden henki, vaan lapseuden Henki hallitsee sydämmessämme,juuri tämä Henki vaatii ja suloisesti sitoo meitä keskinäiseen rakkauteen .
Sillä " Hengen hedelmä on ,rakkaus ,ilo , rauha , pitkämielisyys , ystävyys , hyvyys , uskollisuus , sävyisyys , itsensähillitseminen " Sellaista vastaan ei ole mitään lakia , vaan sillä täytetään lain vaatimus .
Kaikesta tästä seuraa siis, ettei kristitty Enää elä itselleen, vaan kristukselle ja lähimmäiselle. Uskoon nähden hän elää Kristukselle aivan vapaana kaikesta synnistä, laista ja tuomiosta, mutta rakkauteen nähden taas hän elää lähimmäiselleen, aina velvoitettuna hänen palvelukseensa. Ja niin on kristitty JUMALAN edessä tosin vapaa, "siinä vapaudessa, johon Kristus vapautti meidät ", mutta lähimmäistään kohtaan on hän rakkaudessa velvoitettu ja valmis kaikkeen palvelukseen .
Vastaukset 32
Vanhimmat
Synti tuo orjuuden!
Epäusko tuo synnin orjuuden
Joh. 16:8 Ja kun hän tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi
- synnin
- ja vanhurskauden
- ja tuomion:
Joh. 16:9 synnin, ...
... *) koska he eivät usko minuun;
Joh. 16:10 vanhurskauden, koska minä menen Isän tykö, ettekä te enää minua näe;
Joh. 16:11 ja tuomion, koska tämän maailman ruhtinas on tuomittu.
Joh. 16:12 Minulla on vielä paljon sanottavaa teille, mutta te ette voi nyt sitä kantaa.
Kumpikin kieltää Kristuksen.
Omavanhurskaus on pyrkimystä vanhurskauttaa itse itsensä omien tekojen ja tekemättä jättämisten avulla. Tämä on Jumalan pilkkaamista, koska Jumala on itse itsensä kautta järjestänyt pelastuksen syntisille, Tästä pelastuksesta voi tulla osalliseks ainoastaan USKOMALLA JEESUKSEEN.
Ei millään muulla tavalla. Ei edes sekoittamalla (hapattamalla) ihminen vanhurskautta ja Jumalan vanhurskautta, omavanhurskauden liivaksi.
Olisi kannattanut lukea muutakin kun otsikko .
Piisi
Mun orjuuten sä päätit
Mun itselles ostaen
Siis kernaasti tietäsi kuljen .
ja sua rakastain ma seuraan, ja vain
Mä sun sanas sieluuni suljen .
Kyllä hedelmä oikein olet ymmärtänyt.
Nähdään sitten vähän mistä oksasta on kyse. Helppoa se on netissä nimimerkillä lörpötellä, mutta katsotaanpa sinne salatun verhon taakse.
Tämä on totuus, johon jokaisen syntisen pitäisi herätä tässä armon ajassa. Synti ei ole vain yksittäisiä tekoja taikka tekemättä jättämisiä, vaan paljon syvempi persoonaa koskeva kyvyttömyys kaikkeen hyvään ja taipumus kaikkeen pahaan. Syntiset teot ovat vain synnin hedelmää, eivät varsinainen synti, joka on epäusko.
Ihminen voi pelastua taivaaseen ainoastaan sillä tavalla, että hän SYNTISENÄ ottaa uskossa vastaan Kristuksen lahjoittaman täydellisen vanhurskauden. Muuta tietä ei ole. Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis ja veri, sinunkin edestäsi annettu. Jos sinun on nälkä ja jano, (olet siis syntinen ihminen), niin syö ja juo, niin sinulla on Jumalan suuresta armosta ja hänen lahjanaan iankaikkinen elämä.
Toinen tie on tuo oman vanhurskauden tie, joka rakentuu mukamas synnin välttelemiseen ja lihan fiksaamiseen, mutta ei todellisen synnin kohtaamiseen ja tunnustamiseen, joka johtaisi parannukseen, se on johtaisi Kristuksen eteen polvilleen, - armoa anomaan. Armoistuimelta kuuluu se sanoma:Poikani ja tyttäreni, ole hyvässä turvassa, kaikki sinun syntisi annetaan anteeksi. Se on juhlaa se, sitä ei tiedä ellei Jumala armossaan ole tälle paikalle kuljettanut.
Kristuksessa kulkee tie Jumalan rakastavalle isän sydämelle. Se on aivan muuta kun pelkoon ja lakiin perustuva tekojen vanhurskaus, joka ei Jumalalle kelpaa. Kristuksessa syntinen saa kaiken, myös ne Hengen hedelmät joita Raamattu puhuu. Mutta siihen tarvitaan USKO. Uskoa ei voi ottaa, se annetaan, ja anova sen saa.
näkyy ihmisessä ulospäin, että on saanut elävän uskon ja Jumalan Rauha on sydämellä?
Jos kerron vaikkapa miten koen ja näen sen uskovissa lähimmäisissäni, niin "Ajan vieri" nousee kuvaannollisesti takajaloilleen ja alkaa kirjoitaa tekojen vanhurskaudesta, teoilla kerskaamisesta ja kirjoittaa keskimäärin kolme vastausta suorastaan vihaisena.
Kamalin uskon hedelmä on synnin tunto, joka antaa katumuksen ja laittaa ihmisiä "rauhan tekemiseen". Elävä usko laittaa myös toimeliaisuuteen, avuliaisuuteen, ystävällisyyteen, lempeyteen ja toisten kuuntelemiseen.
Tämä kaikki on "Ajan Vierille" kauheata tekojen vanhurskautta, vaikka olenkin näkemässä nuo asiat toisissa uskovissa - en itsessäni.
Itse olen joutunut tilanteeseen, kun eräs henkilö sanoi epäilevänsä, onko hän oikeasti uskossa lainkaan.
Silloin huusin Herralle: Apua!
Silloin nousi mieleeni raamatusta sanat: Pyhä Henki osoittaa todeksi synnin.
Siis Ihminen , jolla on Pyhä Henki, tuntee itsessään sen toisen voiman. On siitä armosta ja Jumalan rakkaudesta kiitollinen nöyrästi, että saa uskoa syntinsä anteeksi. Ei sellainen voisi kuristaa kanssapalvelijaansa kurkusta, joka itse on pelastunut avoimen helvetin reunalta.
Jos nyt sitten esikuvana ovat Jeesuksen sanat fariseuksille tai Lutherin herjaavat sanat paavista, on huomattava kenelle ne sanat on sanottu.
Jeesus, eikä kukaan armoitettu sielu, ei sano kovia sanoja ahdistetulle syntiselle. Nimittäin olen varma, ettei kukaan ole pakottamalla ymmärtänyt evankeliumin salaisuutta.
Näin on.
Meillä ihmisillä ei ole oikeutta lisätä syntinsä tuntevan ihmisen synnintuntoa eikä vähentää sitä. Jeesuksen käskystä meidän on "vaadittava häntä tulemaan sisälle" eli meidän on ohjattava häntä seuraamaan Jeesusta Getsemaneen ja Golgatalle Vapahtajan ristin juurelle. Kolmiyhteinen Jumala yksinään jatkaa työtä tästä eteenpäin kohtaamaan ylösnoussutta Jeesusta ja avaa epäuskoisen ihmisen sydämen lukot. Hän sytyttää uskon silloin kun hän näkee sen mahdolliseksi. Silloin se tapahtuu juuri oikealla hetkellä. Siitä alkaa usko, joka tuottaa
oikeaa Pyhän hengen hedelmää.
Kuinka voimme ohjata syntisiä Getsemaneen ja Golgatalle? Olemmeko itse Golgatan verisaunassa sovittaneet edes omia syntejämme? Emme todellakaan, meistä ei ole syntiemme sovittajaksi, me kärsimme omien syntiemme vuoksi.
Jeesus aivan selvästi opettaa, ettei sinä suloisena yönä ollut ketään, joka olisi ollut hänen kanssaan. Hän polki yksinänsä Jumalan vihan viinikuurnan. Hänen vaatteensa olivat veriset, punaiset verestä. Sitä ei voi kukaan katsella kuivin silmin. Se on meille täysin käsittämätön asia kuinka painava on koko maailman syntitaakka. Kuinka joku kantaa harteillaan koko maailman synnit.
Kiitos sinulle Jeesus! Herrani ja Vapahtajani.
Sen sijaan että ohjaisimme ihmisiä Getsemaneen tai Golgatalle, todistamme heille Jeesuksesta, joka on sovittanut myös hänen henkilökohtaiset syntinsä.
Jeesus itse asetti lähetyskäskyn ja opetti siinä kuinka evankeliumia julistetaan.
Mark. 16:15 Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.
Mark. 16:16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu;
- mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.
Ohjaamme syntinsä tuntevaa ihmistä ymmärtämään, että Jeesus kärsi juuri hänen syntiensä tähden tuon verisaunan, jota kuvasit. Olet oikeassa. Ei kukaan ihminen voi auttaa Jeesusta tässä työssä, mutta Jeesus pyysi kuitenkin opetuslapsiaan valvomaan hänen kanssaan. Jeesus joutui kuitenkin sanomaan heille, etteivät he kyenneet valvomaan hänen kanssaan edes yhtä hetkeä.
Jos kykenemme viipymään edes hetken Getsemanessa ja Golgtalla, pikku evankeliumin " sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut...jne" arvo nousee mielissämme. Ilman tätä kokemusta Pyhä henki ei sytytä kestävää uskoa sydämissämme.
Ajan vieri! Joku muukin kuin sinä on kokenut jotakin tästä Pyhän hengen työsä. Anna arvoa myös muiden kirjoituksille. Muutamalla lauseella netissä ei kukaan pysty selvittämään koko kristinoppia.
Sen sijaan että ohjaisimme ihmisiä Getsemaneen tai Golgatalle, todistamme heille Jeesuksesta, joka on sovittanut myös hänen henkilökohtaiset syntinsä.
Lainaus.
Eikö ihmisen ohjaaminen Getsemaneen ja Golgatalle ole juuri sitä, että sovitusta kirkastetaan Jeesuksen käskyn mukaisesti.
Miksi sinun pitää vääntää asiaa tuollaiseksi mitä edellä teet?
Eikö toisen ihmisen ajatus voisi edes joskus olla oikein ilman sen peukalointia?
minun oma kokemukseni. Minut on tarvinnut johdattaa "katselemaan" Vapahtajan kärsimystä ja kokemaan, että juuri minä olen ollut siihen syllinen. Siinä tilanteessa usko syttyi. Kirjoitukseni ei ollut tarkoitettu vesittämään sinun kirjoitustasi. Lisäsin siihen vain oman henkilökohtaisen kokemukseni.
Se lainaus oli Ajan vieren kirjoituksesta ja kommentti siihen. Olin huolimaton, enkä laittanut "osoitetta". Rauhaa sinulle.
nimimerkki, "Belive".
Etkä varmaan arvostellut, että saarnattinko evankeliumia oikein vai väärin.
Sehän tuli Jumalalta.
Tällä on kuitenkin käsitystä, ettei Getsemanesta ja Golgatasta pitäis puhua, ettei vain julistettaisi evankeliumia väärin, (Ajan Vieri).
On vähän kun alkaisi moittia palokuntaa, että sammuihan se, vaikka väärin sammutitte.
Jeesus Kristus Jumalan Poika Vapahtaja. Tähän nimeen ei voi mitään lisätä eikä pois ottaa.
Kaikki Jumalan työ kastellaan pettämättömillä Jumalan armolupauksilla, mutta kaikki se oman ansion ja ihmistekojen rehottava rikkaruoho jolla autuutta pyritään ansaitsemaan, tuo joka ei ole Jumalasta, pitää kitkeä juurineen pois. Se mitä itse kukin on elämässään kokenut, ei sinänsä merkitse pelastuksen asiassa mitään, ainoastaan se merkitsee, uskooko henkilö Kristukseen henkilökohtaisena vapahtajanaan.
Minä olen käynyt kovan taistelun tämän asian kanssa, kun en voinut ymmärtää enkä käsittää Jeesuksen käsimystä (enkä käsitä vieläkään). Rukoilin, että saisin tuntea sitä enemmän ja näin jälkeenpäin ajateltuna yritin varmaankin ansaita armoa sillä, että tuntisin jotain kärsimyksestä ja siis saisin enemmän katumusta. Mutta en tuntenut. Tuntui, että sydän oli kova ja kylmä silloinkin, kun käänsin katseeni Golgatalle. Sittemmin ymmärsin, ettei minun raukan auta muuta kun usko tällaisena "ryysyperkeleenä" (lestadiusta lainatakseni), juuri näin kovana ja kylmänä ja kalseana kuin olen. Paremmaksi en nimittäin voi tulla. Kun sen sisäistin, niin olen myöhemmin sitten saanut kokea ja tunteakin välillä taas Jeesuksen ihanaa läsnäoloa, rakkautta ja lämpöä.
Luulen, että ennen tätä kylmää kauttani perustin uskoani ainakin osittain tunteiden ja omien kokemusteni varaan. Jumala varmaan koulutti minua, että turvautuisin yksin hänen Sanaansa.
Tämä ei siis ollut varsinaiseksi kommentiksi liittyen tähän keskusteluun. Halusin vain kertoa oman kokemukseni.
Ja jos syyllinen johdatetaan lain alle, uskottelemalla että hän kykenee täyttämään lakia osittain, silloin hän alkaa osittain täyttämään mukamas lakia, joka on Jumalan sanan mukaa täysin mahdotonta. Tällainen oppi osoittaa sen, että Jumalan vanhurskaus ei ole kirkastunut, ja siitä olkaa ankara raataminen lain alla, oman vanhurskauden töissä. Yksi oman vanhurskauden uskontunnustuksen pääkohta kuuluukin näin, "ensiksi sinun täytyy" ja "sitten sinun täytyy".
Jos tällaisia sanoja vilisee puhujan suussa, on oikea aika poistua "sanan" kuulosta.
Ef. 2:8
Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta,
ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja -
Ef. 2:9 ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.
Ef. 2:10 Sillä me olemme ...
... hänen tekonsa, ...
... luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka ...
*** Jumala ***
... on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme.
Se on totta,ettemme voi tulla paremmaksi. Armon varassa on jatkettava eteenpäin eikä pelkkä Jeesuksen kärsimyksen näkeminen auta ilman sitä seuraavaa uskon saarnaa. Itse muistan sanat:"Kun tulet ristin luo, laske sinne syntitaakkasi ja usko ne anteeksi annetuksi." Nämä sanat sytyttivät uskon. Se oli Pyhän hengen työ.
Jeesuksen lunastustyö on kokonaisuus, joka alkaa enkelin ilmestymisestä neitsyt Marialle ja päättyy Jeesuksen taivaaseen astumiseen ja sen jälkeen Pyhän hengen vuodattamiseen.Rikkautta on "viivähtää" Jeesuksen eri elämän vaiheissa ja seurata häntä, niin kuin hän kehoitti Pitariakin tekemään ennen kuin hän nousi taivaaseen. Eikö tämä ole juuri sitä Sanaa, josta Johannes kertoo sekä evankeliuminsa että kirjeensä aluksi.
Näinhän se on, kuten kirjoitit. Kun kerroit mitkä sanat sytyttivät uskon Sinussa, muistuivat mieleeni myös omat vastaavat kokemukseni. Muistan kun kuuntelin saarnaa ja tajusin, että minähän olen syntinen ihminen. Olin silloin vasta murrosiän kynnyksellä. Ajattelin, että helvettiinhän tässä ollaan menossa. Ja sitten kehotettiinkin nostamaan pää ja katsomaan keskimmäiselle ristille. Siellä on kaikki maksettu ja sovitettu täydellisesti. Se oli niin ihana tunne!! Siunausta sinulle ja muillekin taivaantien matkalaisille!
Juuri näin, armosta me olemme pelastetut emme itsemme kautta, se on Jumalan lahja. Vihollisen työtä on se, että emme tätä evankeliumia Kristuksestsa uskoisi, ja vapaiksi tulisi. :-)
Samaa mieltä .
HERRAN Enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät ja pelastaa heidät (Ps.34:8 )
Luuk.6:36-37
Jeesus sanoi: Olkaa valmiit armahtamaan, niin kuin teidän Isännekin armahtaa. Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita ...jatkaa 42 saakka .
Room. 14:8.
Jos elämme, elämme Herran omina, ja jos kuolemme, kuolemme Herran omina .Elämmepä siis tai kuolemme , me kuulumme herralle .
Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen
Ja vaikka oppia oonkin vailla
Mä laulan armosta lapsen lailla
Ah ,armollapsi vain tuntee sen
Ei koskaan viisaus maallinen .
Joh.16:4 Olen puhunut tämä teille siksi että kun se aika tulee, te muistatte minun sanoneen tämän teille en ole aikaisemmin puhunut teille tästä, koska olen itse ollut kanssanne .
Saaneet orjuuden henkeä elääksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen , jossa huudamme :Abba ! Isä ! Tässä kuulemme , että JUMALAN lapset ovat saaneet toisen hengen ,kuin mikä ennen orjuuden tilassa hallitsi heitä . Vaan nyt , alettuamme Pyhän Hengen valistuksen kautta sanaan luottamaan ja JEESUKSEEN KRISTUKSEEN , on oprjallinen pelon henki meissä muuttunut lapselliseksi uskon eli luottamuksen hengeksi .