syövän oire? Vai onko tämä taas sitä vainoharhaisuutta? Rintasyöpäni leikattu - 04. Kontrolleissa kaikki ok. Kuitenkin tänä keväänä alkanut selkäsärkyä ja ihan toivotonta väsymystä. Veriarvot ok ( hemoglobiini 150).
Menenkö taas natisemaan lääkärille? Seuraava "normaalikontrolli" olisi elokuussa.
Tätäkö tämä on lopunelämää? - vainoharhaisuutta?!
Menenkö taas natisemaan lääkärille? Seuraava "normaalikontrolli" olisi elokuussa.
Tätäkö tämä on lopunelämää? - vainoharhaisuutta?!
Vastaukset 8
Vanhimmat
vaikka turhaan,ennenkuin liian myöhään.
se pahin on! Jos käynti on ns. turha, onpahan ihana turha käynti!!! Liian pitkään, jos odottaa, se on sitten liian pitkään.
Pidä vain itsestäsi hyvää huolta ja lääkäriin vain.. :)
Hei!
Minä ainakin olin koko talven todella väsynyt. Nukuin päivät päästään. Sitten toukokuussa lonkka- ja selkäkipujen aiheuttajaksi todettiin etäpesäkkeet. Veriarvot olivat minullakin ihan normaalit. Kehotan Sinua kuitenkin kääntymään lääkärin puoleen. Noista etäpesäkkeistä kun ei koskaan tiedä. Minullekin niitä ilmaantui runsaan vuoden kuluttua leikkauksesta.
Itsekin olen miettinyt, että laittaako tässä kaiken syövän syyksi... jos lihoo > no nyt se syöpä on uusiutunut! Jos laihtuu > no niin, nyt se...
Mutta tosiasia on suunnaton väsymys ja kivut.
koko viime syksyn väsynyt, sitten löysin patin rinnasta ja syöpähän sieltä löytyi.
Töistä tultua piti heittäytyä sohvaan nukkumaan, enkä jaksanut tehdä suunnittelemiani asioita.
En tiedä johtuiko väsymys syövästä, koska se oli vielä paikallinen, vai syöpä väsymyksestä, mutta tavallista väsyneempi kuitenkin olin.
Johtuiko syöpä väsymyksestä vai väsymys syövästä?
Tuokin asia varmaan kalvaa alitajuntaani! Jos minulla on huono yleiskunto, niin viimeistään silloin syöpä taas iskee. Yrittääköhän tässä jaksaa liikaa?
retooriseksi ymmärsin kysymyksesi:"Yrittääköhän tässä jaksaa liikaa?" vastaan, että kyllä, ainakin omahohatisesti voin myöntää tämän.
Onneton tila tuo väsymys, ruokkii itseään ja melkoista piirileikkiä tämä olo on tuon väsymyksen kanssa on ollutkin. Kyllä minä olin väsynyt ennen diagnoosia, mutta ei se väsymys siihen jäänyt, eikä jäänyt hoitoihinkaan, yhä vain kimpussa!
Olen ihan oikeasti miettinyt, että yrittääkö tässä jotenkin todistaa sekä itselleen että muille, että minähän jaksan!
Hoidoista on jo aikaa, ja minun pitäisi olla terve. Milloin sitä antaisi itselleen luvan levätä?