jotka eivät vielä puhu.
Jos lapsi kuitenkin ikään kuin "yrittää" puhua, näyttää esineitä, tapailee äänteitä, niin syytä huoleen ei ole. Kaikki nyt eivät tee kaikkia asioita ihan yhtä aikaa. Ei kannatta verrata naapurin Kerttuliisaan, joka puhui jo kymmenkuisena.
Itselläni kolmas lapsi sanoi sanoja vasta lähempänä kahta vuotta, nyt oli kolmannen luokan jälkeen stipendiaatti ja kahdeksan kymppiä todistuksessa.
Eli relatkaa! Jos lapsi toimii ja puuhastelee normaalisti ja ymmärtää puhetta hyvin, niin kyllä se normipuhekin sieltä tulee.
Jos lapsi kuitenkin ikään kuin "yrittää" puhua, näyttää esineitä, tapailee äänteitä, niin syytä huoleen ei ole. Kaikki nyt eivät tee kaikkia asioita ihan yhtä aikaa. Ei kannatta verrata naapurin Kerttuliisaan, joka puhui jo kymmenkuisena.
Itselläni kolmas lapsi sanoi sanoja vasta lähempänä kahta vuotta, nyt oli kolmannen luokan jälkeen stipendiaatti ja kahdeksan kymppiä todistuksessa.
Eli relatkaa! Jos lapsi toimii ja puuhastelee normaalisti ja ymmärtää puhetta hyvin, niin kyllä se normipuhekin sieltä tulee.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Monesti vanhemmilla on sellainen harhakäsitys, että jo alla vuosikas lapsi kaipaa ikäistään seuraa. Sekin vaikuttaa puheen kehitykseen, että lapsi leikkii paljon myös vanhempien ihmisten kanssa ja jo púhuvien lasten kanssa. Ikäisensä kun eivät puhu niin puhe ei heidän leikkiessään kehity ja lapsen oppiminenhan on paljon juuri leikkien kautta.
Neuvoisinkin, että vanhempien pitäisi ajatella sitäkin, että mitä enemmän lapselle puhutaan, näytetään esineitä ja kerrotaan asioita, sitä nopeammin hän oppii sanoja ja puhetta.
Vasta 3 vuoden vaiheilla lapsi tarvitsee ikäistäänkin seuraa ja leikkikavereita. Kaikki eivät edes silloin.
Mutta puheen kehittymiseen lapsi tarvitsee aikuisten ja puhuvien seuraa.
on aina toimittu tolleen kun sinä neuvot ja lapseni oppi todella hyvin puhumaan.Mutta neuvolaa vaihtaessamme kaksi vuotis neuvolassa mainittiin että konsonanttivirheitä.Mielestäni ihan normaalia.Vuosi meni ja taas täti sanoi että konsonanttivirheitä ja laittoi lähetteen puheterapiaan,kun kuulema siellä on niin pitkät jonot,että kutsu tulee sitten noin vuoden päästä.Itse en kyseiseen neuvolaan päässyt ja olisin lähetettä hieman enemmän ihmetellyt kuin mieheni.No tilanne on sitten tämä että äitiä ottaa "aivoon" ja miehen suku korjaa kaikki puheessa esiintyneet viat ja lapsen puhe on jännityksestä huonontunut.Itse en asiasta ole ääneen kuin mieheni kanssa puhunut ja olen yrittänyt unohtaa asian.Sillä alueella olen myös huomannut äitien enemmän ressaavan lapsen puhetta ja olevan epävarmempia lapsen puheen suhteen.Onneksi muutettiin pois..Että ei ne aina äidit ressaa,vaan se jännite tulee ulkoapäin.
Meillä kävi niinpäin että itsekin kyllä tiesin ettei ihan kärkipäässä mennä kun lapsi 1v6kk sanoi vain "oho" ja "böö", mutta silti yllätyksenä tuli kuinka ripeästi tähän asiaan puuttuivat neurologi sekä puheterapeutti. Taustalla tosin on tuo neurologinen sairaus joka nopeutti asiaan puuttumista.
Lapsella ikää edellisessä terapeutin kontrollissa 1v9kk, sanoja noin viisi, ymmärtää kyllä suht hyvin. Tällöin terapeutti erikseen painotti minulle että kyllähän tämä puheenkehitys ON viivästynyttä.
Että enpä olisi itse älynnyt tuosta vielä huolestua jollei ammattilaiset olisi puuttuneet.
Hyvä, että lapsen puheenkehitykseen puututaan ajoissa. Sillä koskaan siihen ei kiinnitetä huomiota liian varhain! Olkaa onnellisia.
Aineli