Onko muita sellaisia mummoja, jotka eivät saa koskaan nähdä lapsenlapsiaan? Kuinka kestätte sen ikävän?
Minä en saa nähdä lapsenlapsia ja tiedän että he voivat huonosti.
Sosiaalitoimistoon en uskalla soittaa ja ilmoittaa, kun minua uhkaillaan.
Minä en saa nähdä lapsenlapsia ja tiedän että he voivat huonosti.
Sosiaalitoimistoon en uskalla soittaa ja ilmoittaa, kun minua uhkaillaan.
Vastaukset 22
Vanhimmat
poliisille! Törkeää jättää lapset huonolle kohtelulle, vain koska ei itse viitsi puuttua.
Sama terroristi taas palstalla. Kun joku hädässä pyytää palstalla neuvoa sinä terroristi alotat heti sen solvaamisesi. Häpeä ja mene itseesi.
ovat oikeasti hädässä, eikä ap uhkailujen takia todellakaan uskalla soittaa edes nimettömänä sosiaalitoimistoon, on tilanne sitä luokkaa, että joatakin sitä apua lapsille on kai saatava.
Jos voisit valaista meitä hieman, mitä on tapahtunut. Ei millään pahalla, mutta muutamasta lauseesta on vaikea arvella.
tiedän tunteesi.tulin ensimmäisen kerran mummoksi marraskuussa.Näin lapsen kaksi kertaa synnytyslaitoksella.Hankin lapselle vaatteita,vaunut ym.mutta yhtäkkiä tyttäreni katkaisi suhteet minuun ilman mitään syytä,siis todella ei ollut mitään syytä.Yritä jaksaa ja soita nimettömänä sos.toimistoon,jos todella olet tietoinen että lapsella on oikeasti hätä.
Se kun on vaikea tietää miten huonosti asiat pitää olla, missä raja kulkee. Ja hirveä pelko, että lapset sijoitetaan jonnekkin kauas vieraalle paikkakunnalle. Minullehan niitä ei missään nimessä annettaisi koska lasten äiti kerta kieltää jopa tapaamiset.
Ihan hirveä tilanne. Olen kuullut niistä huostaanotoista ja lukenut tuolta biovanhempien palstalta, ja saanut sen käsityksen ettei isovanhemmilla ole mitään oikeuksia. Rahaa kyllä pitäisi antaa ja hyväksyä vaan hiljaa kaikki laiminlyönnit.
Minä myös ensin ostelin vaatteita ja kuljin siivoamassa ja kaupassa ja lastenhoidossa auttamassa, kun pyydettiin, mutta sitten aloin itse väsyä ja yritin keskustelemalla puuttua lasten epäsiisteyteen ja kodin hoitamattomuuteen. Siksi yhtäkkiä myös minulta katkaistiin kaikki välit.
Yhtään kiitoksen sanaa en ole kuullut äidiltä sen neljän vuoden aikana mitä olen yrittänyt auttaa. Lapsille on vaan huudettu ja revitty hiuksista, ja siihen ne on tottuneet ja sitä minä en voi tehdä.
Aivan kauhea tilanne. Lapsilla olisi huolehtivat ja rakastavat hyvintoimeentulevat ja nuorekkaat isovanhemmat, jotka voisivat tarjota kunnon kodin. Olemme vielä työelämässäkin. Mutta ne nyt vieraille menevät, jonnekin yhteiskunnanvaroin maksetulle sijaisperheelle. Eihän niitä lapsia voisi meille edes ottaa kun lasten äiti uhkailee kaikin tavoin. Pelkäämme onan terveyden ja kotimme puolesta, niin paljon, ettemme uskalla puuttua mitenkään enää.
Ihan kauheaa vaan vierestä katsoa voimattomana. Tilanne pahenee päivä päivältä.
jos lapsilla on oikeasti hätä ja asiat huonosti on sinun puututtava! Muutoin omatuntosi soimaa sinua lopunikääsi.
Ei kaikki sijoitusperheet ole huonoja, eikä niissä ainakaan lapsia pahoinpidellä.
Ja voihan se olla että lasten menettäminen saa sen äidinkin silmät avautumaan ja muuttamaan elintapojaan, luopumaan päihteiden käytöstä yms.
Voihan käydä niinkin onnellisesti että lapset pääsevät vielä palaamaan tervehtyneelle äidilleen, kunhan joku ensin puuttuu asioihin ja saa muutoksen alulle.
Rohkeutta ja voimia toimia lastenlastesi onnellisemman elämän puolesta!
sattuvan omalle kohdalle, enkä lapsilleni. Onko tuo lasten äiti tytär vai miniä. Miniän tekemisille ei varmaan mitään voi. Lasten äiti kai kokee omat olosuhteensa masentavina vai onko hän alkoholin käyttäjä. Alkoholin käyttöön ei yleensä voi vaikuttaa. Nuori ihminen voi haluta saada varmuuden, että pystyy tulemaan toimeen omillaan ja itsenäisesti ja siksi haluaa ottaa etäisyyttä vanhempiinsa. Hän ei tee sitä pahuuttaan, vaan saadakseen itselleen oman turvallisuuden tunteen, jonka tarvitsee jaksaakseen ja osatakseen elää elämässä eteenpäin. Eihän ne isovanhemmat voi ikuisesti olla auttamassa, eikä 60-luvulla alkaneen ydinperhenormin mukaan kuulukaan olla. Tuossa asiassa olisi muutettavaa.
Miten kestät sitä ikävää? Ehkä se ei tunnu sinulla niin pahalta kuin minulta, kun minulla on ollut hyvin tiivis ja läheinen suhde monta vuotta.
Ota reippaasti yhteyttä sosiaalitoimistoon,eikö nyt kuitenkin ole lasten hyvin vointi pääasia?
Nykyään on suositus, että tutkitaan lähisuvusta ensin löytyykö sopivaa kasvattajaa.
En näe mitään estettä,mikseivät lapset voisi asua teillä.
Viime vuonna oli Suomessa kodin ulkopuolelle sijoitettuna 15 000 lasta. Tämän luvun kun kertoo neljällä tekee se 60 000 surullista isovanhempaa. Muut lähisukulaiset vilä lisää siihen. Joten et siis ole yksin.
Isovanhemmilla ei ole huolto-oikeutta eikä edes tapaamisoikeuksia, mutta toivotaan, että nyt porvarihallitus tekee asialle jotain. Ei ole nimittäin totta että kaikki huostaanotettujen lasten isovanhemmat, aikuiset lapset, tädit, sedät ja kummit olisivat kykenemättömiä ja haluttomia hoitamaan lasta. Systeemissä on vika, aivan varmasti isovanhempia joilla on haluja ja voimia hoitaa lapsenlapsia on paljon.
lapsen laiminlyöntiä. Ilman että teet mitään,eli siis soita lastensuojeluun,hyväksyt sen pahoinpitelyn,olet osasyyllinen. Soita. Jos/kun äiti uhkailee,soita poliisille.
Silmien sulkeminen ei auta.
Olen itse miettinyt, että voi kun joku olisi puuttunut mun vanhempien elämään silloin kun olin pienio. Kaikki tiesi, mutta kukaan ei tehnyt mitään!
myös lapsenlapseni. Syystä, että olen tehnyt ilmoituksen lasten suojeluun.
Todellakin oli pakko, mikä pakko. En voinut katsoa läpi sormien... kipeää tekee vieläkin. että eletään lapsilisillä, ajatellen, että oma suu on tärkeämpi (tupakat, alkoholi ja bailaus ylipäätään) kuin lasten.
Olen saanut todella vihat niskaani, jo 2 vuotta on vihoittelua ollut, ei edes tyttö tervehdi, kun vastaan tulee, oma tytär. En kadu tekoani koska lapset saivat päivähoitopaikan lastensuojelu perustein, samoin tyttäreni on saanut lihaa luitten päälle, kun hänet näin. Oli anoreetikko ja kaikkea mitä en tiedäkkään... mutta vaikka luovuin tapaamisista ja lapsista, joita rakastin, tunnen tehneeni oikein.
Toivon vain sydämestäni, että heillä menee paremmin. Se on ainut toivoni tällä hetkellä.
Voi, kuinka sinä jaksatkaan. Ihailen rohkeuttasi, että uskalsit. Mutta sinua ei kai ole pahoinpidelty?
Että kun teit lastensuojeluilmoituksen niin menetit lapsenlapsesi tapaamiset. Sinä rakastava ja huolta kantava mummo. Ja lapsia pidetään edelleen kotona mutta tarkkaillaan ja ovat päivisin päiväkodissa. Siis voiko olla mahdollista että sinä joka niistä oikeasti huolta kannat erotettiin niistä. Sehän on aivan kauheaa. Herra jumala mikä älynväläys taas sossuilta. Lapset menettivät siis sen ainoa joka heistä välittää ja rakastaa kun viranomaiset nyt vaan välittävät. Noin minä olen muuten aina sen sossun kyllä ymmärtänyt että se ei tee mitään järkiratkaisuja ja minä pysyn erossa kaikesta mikä vähänkin haisee sossulle.vaikka mikä olisi niin viimeiseksi maailmassa sossulta pyydän yhtään mitään apua.
äidillä. Eivätkä ne ole olletkaan minulla, tapasin heitä vain usein parikin kertaa viikossa...Ja olivat joskus yökylässä, kun jaksoin ottaa, olen vielä töissä.
Se kipu ja paha mieli vaan on raskasta, Tyttäreni kieltäytyi, että en saa tavata lapsia. Mutta, minä kyllä kestän sen jos lapsilla on nyt paremmin. On vaattet päällä, ruoka, päiväunet ja lapsen leikit päivittäin.
Luultavasti se on lasten äiti joka on vetäissyt ilmoituksesta herneen nenuunsa ja katkaissut välit mummuun.
Tuskin sossu niin tekisi.
Näsäviisaalle tiedoksi että jos sossu puuttui asiaan,olisi niiden toki pitänyt ymmärtää että lapselle ei riitä pelkkä ruoka ja päiväkodin huolto. Jos läheiset suhteet oli lapsilla mummoonsa joka niitä usein hoiti, olisi sossusta nyt senverran järkeä pitänyt löytyä,että lähettivät lapsen äidin ammattiauttajalle ja tukivat suhdetta mummoon. Kyllä niillä nyt sen verran pitäisi olla auktoriteettiä huolehtimaan lapsien sosiaalisesta verkostosta. Sitähän tukiverkostoa just ollaan nykyaikana jokapaikassa toitottamassa.Ja tuollaista äidin käytöstä en enää kutsuisi herne nenussa. Ota se pois itseltäsi.
Voi kun toivon, että saisit tavata lapsia.
Sosiaalitoimistoon voi tehdä nimettömän ilmiannon jos epäilet että lapsen lapsesi elinolot eivät ole suotuisat.
Ilman muuta otat yhteyttä ja kerrot huolesi. Voihan olla että joku muukin on huomannut epävakaat olot. Ehkä naapurit...
nimettömän ilmiannon perusteella ryhtyä toimiin. Sen vuoksi on riski, että menettää yhteyden, se, joka huolehtisi edes joskus, ja olisi läsnä turvallisuuden tunnetta antavana mummona. Saakin vihat niskaansa.
"sossu":n on lainmukaan pakko selvittää kaikki sille tehdyt nimettömät tai nimelliset ilmiannot. Jos ilmianto kuitenkin osoittautuu vääräksi, uuteen imiantoon ei tarvitse enää puuttua. Jos uusia ilmiantoja tulee runsaasti sosiaalitoimisto voi ottaa yhteyttä poliisiin ja tilanne pitää tarkistaa uudelleen.